— Inka Hopsu

Lasten oppimistulokset eriytyvät voimakkaasti

Inka Hopsu

Syyskuussa julkaistiin tutkimus, jonka pääasiallinen viesti on hyvin tuttu. Korkeasti koulutettujen ja hyvin toimeentulevien perheiden lapset saavat kouluissa parempia oppimistuloksia verrattuna sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevien perheiden lapsiin ja nuoriin.

Tutkimuksen tulokset eivät ole poikkeavia, mutta herättävät kuitenkin suurta huolta, sillä eri yhteiskuntaluokissa olevien nuorten oppimistulokset ovat eriytyneet jyrkemmin kuin ennen. Jätin asiaan liittyen lokakuun alussa hallitukselle kirjallisen kysymyksen lasten ja nuorten oppimistulosten eriytymisestä vanhempien koulutustaustan mukaan. Opetusministeri Li Andersson on vastannut kirjalliseen kysymykseeni. Vastauksessa korostuu suomalaisten lasten oppimistulosten eriytymisen surullinen kehitys, mutta myös hallituksen ponnekkaat toimet erojen kaventamiseksi.

Suomalaisten lasten ja nuorten oppimistulosten kehitystä on hyvä verrata esimerkiksi Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön, OECD:n, tilastoihin ja keskiarvoihin. Vuoden 2015 Pisa-tutkimuksen perusteella suomalaisten oppimistulokset ovat huonontuneet vuoteen 2006 verrattuna. Erityisesti tyttöjen ja poikien erot lukutaidossa ovat hälyttävät. Tulosten mukaan Suomessa erot tyttöjen ja poikien lukutaidossa ovat suuremmat kuin missään muussa OECD:n maassa.

Mahdollisuuksien tasa-arvo on pitkälti Suomessa toteutunut koulujärjestelmän, ja erityisesti peruskoulun, kautta. Oppimistulosten kehitys on kuitenkin huolestuttava, kun lasten vanhempien sosioekonomisten tekijöiden vaikutus korostuu entisestään. Jo tultaessa peruskouluun erot lasten välillä ovat suuret. Tämän takia panostukset laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ovat mahdollisuuksien tasa-arvon vahvistamisessa  oleellisia. Varhaiskasvatus on ennen kaikkea lapsen etu.

Hallitus kaventaa oppimiseroja mm. kehittämällä päiväkodeissa annettavaa tukea lapselle kasvuun ja oppimiseen sekä laatimalla kriteerit laadukkaalle varhaiskasvatukselle. Viime kaudella poistettu jokaisen lapsen yhtäläinen oikeus varhaiskasvatukseen palautetaan, mikä lisää lasten yhdenvertaisuutta. Viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilun toinen vaihe alkoi kuluneena syksynä ja myös kaksivuotista esiopetusta tullaan pilotoimaan. Lisäksi hallitus tukee haasteellisilla alueilla olevia kouluja ja päiväkoteja.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n raporttien mukaan Helsingissä toteutetut positiivisen diskriminaation kohdennetut erityistuet kouluille ovat tuottaneet toivottuja tuloksia, joten työtä on syytä jatkaa. Positiivista on myös se, että kaikki kunnille tulevat uudet tehtävät korvataan niille täysimääräisesti, ja valtionosuuksien rahoitustaso seuraa myös kustannuskehitystä.

Lasten elinolot moninaistuvat, mikä väistämättä haastaa meidän kasvatus- ja koulutusjärjestelmämme. Eriarvoistumiskehitys ei kuitenkaan ole vääjäämätön tie kulkea, vaan kyse on valinnoista. Olemmeko valmiita panostamaan lapsiin, riittävän rohkeita kokeilemaan uusia keinoja ja ennen kaikkea, otammeko eriytymiskehityksen tosissamme vai onko puhe tasa-arvosta vain sanahelinää? Olen itse vakuuttunut tämän hallituksen toimista, mutta vielä on tehtävää esimerkiksi varhaiskasvatuksen ja perusrahoituksen vahvistamisessa. Pidän myös tärkeänä että toimenpiteiden vaikuttavuutta arvioidaan, jotta löydämme varmasti tehokkaimmat keinot edistää tasa-arvoa.