EU-elpy­mis­vä­line osoittaa, että EU kykenee toimimaan yhdessä myös vaikeissa tilanteissa

Euroopan unionin talous on ottanut kovan kolauksen. Aivan hiljattain kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi Kiinan ja Yhdysvaltojen pystyvän palauttamaan taloutensa lähes koronaa edeltävälle tasolle vuoteen 2022 mennessä, Euroopan ja muiden kehittyneiden talousmaiden jäädessä 2,5 prosenttia koronaa edeltävästä tilanteesta jälkeen. 

Euroopan unionin elpymispaketin mittaluokka on historiallisen suuri, kokonaisuutena 750 miljardia euroa. Elpymistuen lisäksi paketista rahoitetaan tutkimustyötä, investointeja ja oikeudenmukaista siirtymää vihreämpään tulevaisuuteen. Yhdessä unionin monivuotisen rahoituskehyksen kanssa kyseessä on 1,8 biljoonaa euroa koronasta toipumiseen ja EU:n pitkän aikavälin prioriteettien toteutumiseen. Suomen neuvottelijoiden ansioita kokonaisratkaisussa ovat oikeusvaltiomekanismin mukanaolo sekä vahvat panostukset ilmastotoimiin ja TKI-rahoitukseen.

Elpymispaketin lopputulos ei ehkä ole kaikilla mittareilla Suomelle ideaali. On kuitenkin selvää, että ilman pakettia olisi Euroopan maiden tulevaisuus synkkä. Etenkin maaseudulla voidaan olla tyytyväisiä syrjäseutujen ja maataloustukien osalta onnistuneeseen neuvottelutulokseen. Me muutkin ainakin paketin kertaluonteisuuteen. Elpymispaketti on ainutkertainen hätäaputoimi kriisistä selviämiseen. Sellaisena se on kertaluontoinen ja tarkkarajainen ratkaisu. Vihreille tärkeää oli myös se, että paketin rahoista iso osa sidotaan hiilineutraalin EU:n rakentamiseen.  

Elpymispaketti on osoitus myös muulle maailmalle, että EU kykenee toimimaan yhdessä myös vaikeissa tilanteissa. EU:n yhtenäisyys on Suomen etu. Ulkorajavaltiona hyödymme myös unionin yhtenäisestä rajapolitiikasta ja pienenä valtiona EU:n yhteisestä ulkopolitiikasta. 

EU:n jäsenenä olemme muovaamassa maailman suurimpien sisämarkkinoiden sääntöjä tulevaisuuden digimarkkinoita varten. EU-jäsenyyden ansiosta bruttokansantuotteemme on 1,2 – 1,7 prosenttia korkeampi kuin mitä se olisi, jos emme olisi koskaan liittyneet unioniin. Mitä vahvempi EU, sitä parempi Suomelle.

Koronapandemian torjuminen Euroopassa ja läntisessä maailmassa ei kuitenkaan riitä, pandemia pitää nujertaa kaikkialla maailmassa. Muuntovirukset osoittavat tämän tarpeen kiistämättömällä tavalla. Korona ei valitettavasti myöskään jää viimeiseksi pandemiaksi, niin kauan kun jatkamme luonnon monimuotoisuuden heikentämistä ja ekosysteemien köyhdyttämistä.

Koronapandemia ei saa kaventaa näkökenttäämme. Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden kato uhkaavat yhä koko ihmiskunnan tulevaisuutta. Meidän on pystyttävä katsomaan pitkälle ja vastaamaan planeettamme kantokykyä uhkaaviin tekijöihin. EU:n elpymisväline tarjoaakin mittavan mahdollisuuden vauhdittaa siirtymää kohti hiilineutraaliutta.

Hallitus on sopinut, että näillä rahoilla Suomi kantaa omaa vastuutaan ilmastonmuutoksen torjunnasta: vähintään puolet elpymisvälineestä käytetään tähän. Suomen kilpailukyvyn potentiaali on korkeassa osaamisessa ja digitalisaatiossa. Elpymispaketin kohdennus näihin on kestävä valinta.

Pandemia on myös osoittanut kansainvälisen järjestelmämme, myös Euroopan unionin, haavoittuvaisuuden. Moderni yhteiskuntamme on altis erilaisille häiriöille, kulkutaudeista väärään tietoon. Tarvitsemme yhteistä valmistautumista, yhteiskunnan resilienssin kasvattamista, niin kotona kuin unionin laajuisestikin.

Euroopan unioni on Suomen talouden ja turvallisuuden suojasatama. Yhdessä elvytämme taloutta ja rakennamme kestävää, vihreämpää tulevaisuutta.