— Krista Mikkonen

Ulotetaan tasa-arvo armeijaan – kutsutaan myös naiset palvelukseen

Krista Mikkonen

Nykyinen ainoastaan miehiä koskeva asevelvollisuus on yksi suurimpia yhteiskunnan ylläpitämiä epätasa-arvoisia rakenteita. Se on räikeästi tasa-arvon vastainen eikä takaa sitä, että palvelukseen saadaan sopivimmat henkilöt. Järjestelmä vaatii päivittämistä.

Suomen yleinen asevelvollisuus koskee pakollisena vain miehiä. Naiset ovat voineet vuodesta 1995 lähtien suorittaa vapaaehtoisen asepalveluksen. Ajatus siitä, että meillä on vain yhdelle sukupuolelle pakollinen asevelvollisuus, tuntuu nykyajassa yhä useammalle oudolta ajatukselta.

Suomen virallinen linja laahaa ajastaan jäljessä. Puolustusselonteon mukaan “naisten vapaaehtoista asepalvelusta kehitetään osana kokonaisjärjestelmää.” Mutta mitä tämä tarkoittaa konkreettisesti? Sen jälkeen, kun asepalvelus tuli mahdolliseksi naisille reilu parikymmentä vuotta sitten, ei asian suhteen ole edetty mitenkään.

Palveluksen suorittavien naisten määrä on edelleen häviävän pieni miehiin verrattuna. Palveluksen suorittaa vuosittain noin 21 000 miestä. Naisten osuus on vakiintunut noin viiteensataan lukuunottamatta parin viime vuoden pientä nousua. Esimerkiksi Norjassa naisia on 23 % palveluksen suorittaneista.

Viime aikoina keskustelu asevelvollisuusjärjestelmän kehittämisestä on nostanut päätään mediassa. Yksi keskustelun virittäjä on ollut Elisabeth Rehnin ajatuspajan esittämä malli kansalaispalveluksesta. Myös Norjan sukupuolineutraali asepalvelus on nostettu esiin useaan otteeseen.

 

Vihreät ovat pitkään esittäneet asevelvollisuusjärjestelmän uudistamista sukupuolia tasa-arvoisesti kohtelevalla tavalla. Ensimmäisenä askeleena siihen olemme ehdottaneet kutsuntojen ulottamista koko ikäluokalle. Se olisi keino lisätä palveluksen suorittaneiden naisten osuutta.

Vastavuoroisesti miesten kohdalla voitaisiin siirtyä entistä suurempaan valikoivuuteen. Jo nyt palvelukseen valitaan varsin valikoivasti – miesikäluokasta vain noin 70 % suorittaa palveluksen. Kaikille ulottuvien kutsuntojen kautta palvelukseen saadaan soveltuvimmat ja motivoituneimmat sukupuolesta riippumatta.

Vihreiden pitkän tähtäimen tavoitteena on vapaaehtoinen, sukupuolineutraali asepalvelus, johon voidaan siirtyä valikoivuuden kautta. Tämä tulee kuitenkin tehdä niin, etteme vaaranna puolustuskykyämme ja huolehdimme asepalveluksen houkuttelevuudesta kaikissa olosuhteissa.

 

Kutsuntojen avaaminen ja naisten osuuden kasvattaminen armeijassa voisivat toimia myös keinona vähentää syrjintää asepalveluksessa. Tällä hetkellä naisten pieni määrä, vapaaehtoisuus ja erilliset tuvat johtavat siihen, että naiset jäävät porukan ulkopuolelle ja siten altistuvat kiusaamiselle. Nyt joka neljäs palvelusta suorittava nainen kertoo kohdanneensa seksuaalista häirintää, ja sama osuus naisista keskeyttää asepalveluksen. Luvut ovat huimia, eikä niitä katsottaisi läpi sormien missään normaalissa työyhteisössä.

Kutsunnat nostetaan usein esimerkkinä, kun puhutaan syrjäytymiseen puuttumisesta. Sanotaan, että kutsunnat ovat viimeinen hetki tavoittaa koko ikäluokka, tunnistaa avun tarvitsijat ja napata heistä koppi. Mutta tämä koskee vain poikia. Myös tytöt syrjäytyvät, ja heitä eivät kutsunnat tavoita turvaverkon piiriin.

 

Tänä vuonna vietetään Puolustusvoimien 100-vuotisjuhlavuotta. On aika kysyä, millaiseksi sen seuraava vuosisata muodostuu. Jos se haluaa säilyttää uskottavuutensa, sen on pystyttävä uudistumaan tälle vuosituhannelle. Se ei onnistu niin kauan, kuin miehet pakotetaan aseisiin ja naiset jätetään sivurooliin.