— Maria Ohisalo

Saamelaispolitiikan uusi alku

Kuva Maria Ohisalosta

Tänään vietetään saamelaisten kansallispäivää. Saamelaisten rikkaan kulttuurin juhlistamisen lisäksi tänään on hyvä hetki tarkastella meidän suomalaisten vastuuta alkuperäiskansaa kohtaan. Jotta voimme ymmärtää tätä päivää, meidän pitää ymmärtää myös mennyttä.

Saamelaisyhteisö kantaa pakkosuomalaistamisen ajoista sukupolvet ylittävää traumaa. Pakkosuomalaistamisen aikaan 1950–70-luvuilla saamelaiset lapset joutuivat käymään suomenkielistä koulua ja asumaan suomenkielisissä asuntoloissa, usein pitkien matkojen päässä vanhemmistaan. Vaikka olosuhteet vaihtelivat paikkakohtaisesti, on moni saamelainen joutunut kokemaan henkistä ja fyysistä väkivaltaa kouluaikoina.

Omasta kielestä, kulttuurista ja tavoista pakolla luopuminen aiheuttaa lapselle tavatonta ahdistusta ja tuskaa, joka kulkee mukana aikuisuuteen asti. Tuska siirtyy pahimmillaan myös lapsille ja lapsenlapsille. Se siirtyy läheisille ja kokonaisille yhteisöille.

Meille suomalaisille tämän trauman ymmärtäminen voi tuntua vaikealta. Mitä käytännön vaikutuksia sillä voi olla elämässä? Esimerkkejä on monia. Ehkä yksi ei oppinut äidinkieltään ennen aikuisuutta. Ehkä toinen ei ymmärtänyt, miksi vanhempi ei koskaan puhu lapsuudestaan. Ehkä kolmas on kärsinyt vanhemman tavasta sulkea pois kipeät muistot alkoholin avulla. Saamelaisetkin ovat yksilöitä, joten kaikkien kokemukset eivät tietenkään vastaa toisiaan.

Pakkosuomalaistamistoimet ovat aiheuttaneet saamelaisille moninaista kärsimystä ja siksi vastuumme naapurikansaamme kohtaan on myös laaja, ja läsnä edelleen. Ei riitä, että vain lisäämme saamelaisista tekstiä koulukirjoihin tai liputamme kansallispäivän kunniaksi, vaan tekoja täytyy olla paljon, joka saralla.

Vaikka saamelaiset ovat nykyisin perustuslaissa määritelty alkuperäiskansaksi, Suomen lainsäädännöllä on vieläkin vaikeuksia tunnistaa esimerkiksi saamelaisten maankäyttöoikeuksia. Saamelaisten poronhoito, perinnekalastus ja pyhien paikkojen käyttöoikeudet eivät toteudu, ellemme opi päivittämään ajattelutapaamme.

Tänä vuonna asetettava saamelaisten totuus- ja sovintokomissio selvittää saamelaisten kokemusten kirjoa. Tämä tieto auttaa saamelaisyhteisön traumojen parantamisessa ja Suomen valtion vastuun tunnistamisessa.

Nimestään huolimatta totuus- ja sovintokomission työ ei tarkoita päätepistettä. Se on alku saamelaismyönteiselle politiikalle kaikilla sen osa-alueilla.