40 keinoa poikien ja miesten hyvinvoinnin ja tasa-arvon edistämiseksi

Hyväksytty Vihreän eduskuntaryhmän hyvinvointitiimissä 9.11.2021.

Tasa-arvo ei ole valmis, eikä se ole sitä myöskään poikien ja miesten osalta. Miehet ovat monimuotoinen ja polarisoitunut ryhmä. Moni mies pärjää ja voi hyvin, mutta samalla huono-osaisuus ja osattomuus ovat liian monen taakka kannettavaksi. Enemmistö yhteiskunnan syrjäyttämistä on nuoria miehiä. Asevelvollisuus koskee vain yhtä sukupuolta. Miehet ovat yliedustettuja myös katuväkivallan uhreina, itsemurhien tekijöinä ja pitkittyneiden mielenterveysongelmien kokijoina. Myös vakavat työtapaturmat sattuvat useimmiten juuri miehille. Näihin asioihin on korkea aika puuttua.

Kuten kaikki muutkin ihmisryhmät, miehet ovat hyvin monimuotoinen joukko. Siksi miesten ja poikien tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymysten tarkastelun tulee olla moniperustaista eli intersektionaalista. Se tarkoittaa, että sukupuolen lisäksi tulee huomioida erilaiset syrjinnän muodot, jotka voivat kohdistua esimerkiksi ihonväriin, vammaisuuteen, seksuaalisuuteen, kielitaitoon tai ikään. Tämä avaus täydentää vihreiden ohjelmia ja aiempia avauksia aiheesta.

Miesten mielenterveys ja hyvinvointi

Miesten ja poikien mielenterveyden oireiluun tulee kiinnittää huomattavasti enemmän huomiota. Vuonna 1997 syntyneistä pojista joka viides on saanut psykiatrisen diagnoosin, joskaan sukupuolten välillä ei ole suurta eroa. Samalla tiedetään, että miehet hakeutuvat muuta väestöä keskimäärin harvemmin terveydenhuollon piiriin. On siis mahdollista, että fyysisten vaivojen lisäksi myös monet miesten mielenterveyden ongelmista jäävät piiloon. Ongelmien pitkittymisestä ja syventymisestä kertoo myös se, että kolme neljästä itsemurhan tehneestä on miehiä. 

Poikien ja miesten kokonaisvaltainen hyvinvointi on otettava sosiaali- ja terveyspolitiikan keskiöön. Esimerkiksi hyvin varhaisen perheellistymisen tiedetään lisäävän koulupudokkuuden riskiä. Siksi pojille suunnattu seksuaalikasvatus ja maksuton ehkäisy ovat tärkeässä asemassa. Samalla usein miehille yleisten sairauksien havaitsemiseen ja hoitoon tulee kiinnittää enemmän huomiota. Myös liiallisen päihteiden käytön tiedetään liittyvän miesten pahoinvointiin. Siksi päihdepolitiikan tulee ennaltaehkäistä ongelmia ja auttaa niiden ratkomisessa.

  • Toteutetaan Terapiatakuu tulevilla hyvinvointialueilla
  • Tuodaan jokaiseen kuntaan matalan kynnyksen mielenterveyspiste, josta keskusteluapua voi saada nopeasti ilman ajanvarausta
  • Lisätään ymmärrystä mielenterveyden ongelmista ja oirehdinnan monimuotoisuudesta tuomalla mielenterveyden ensiapukurssit kouluihin
  • Huolehditaan siitä, että psykoterapeutteja on riittävästi suhteessa hoidon tarpeeseen
  • Tarjotaan maksuton ehkäisy ja laadukas seksuaalikasvatus kaikille nuorille ja huolehditaan siitä, että jokainen löytää itselleen sopivan ehkäisykeinon
  • Luodaan pysyvä rahoitus Kansallisen mielenterveysstrategian itsemurhien ehkäisyohjelmalle
  • Uudistetaan päihdepolitiikkaa siten, että se keskittyy ennaltaehkäisemään ja ratkomaan ongelmia käyttäjien rankaisemisen sijasta.

Isät tasa-arvoisina vanhempina

Perheiden sisäiset roolit ovat edelleen vahvasti sukupuolittuneet. Hoivavastuu on pääosin äitien harteilla, ja joka viides isä ei käytä lainkaan perhevapaita. Kun tarkastellaan vanhempien kesken jaettavia vanhempainvapaita, isät käyttävät näistä vain kaksi prosenttia. Isien oikeus tasa-arvoiseen vanhemmuuteen vahvistuu perhevapaauudistuksen myötä. Hallitus korjaa lainsäädännön puitteet, mutta todellinen muutos tapahtuu vasta työpaikoilla. Tarvitaan kulttuurinen muutos, jotta perheenisä voi jatkossa helpommin jäädä pitkälle vanhempainvapaalle.

Osana laajempaa kulttuurista muutosta miehet tulee ottaa vastaan tasa-arvoisina vanhempina neuvolassa, varhaiskasvatuksessa ja muissa lapsiperheiden palveluissa. Lisäksi on tärkeää huolehtia siitä, että erotilanteissa molemmat vanhemmat kokevat tulleensa kohdelluksi reilusti, samalla kun huolehditaan lapsen edun toteutumisesta.

  • Opastetaan ja tiedotetaan aktiivisesti perhevapaauudistuksesta työpaikoilla ja neuvoloissa. Kannustetaan isiä pitämään vanhempainvapaita
  • Varmistetaan työpaikoilla, että myös isälle palkataan sijainen hänen vanhempainvapaansa ajaksi
  • Laaditaan työpaikoilla lain edellyttämät tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat, joissa huomioidaan myös  isien oikeus perhevapaisiin
  • Vahvistetaan isien osallisuutta neuvoloissa ja muissa perhepalveluissa. Koulutetaan neuvoloiden henkilökuntaa kohtaamaan isä tasa-arvoisena vanhempana
  • Mahdollistetaan sijaissynnytykset lainsäädännöllä. Säädetään asiasta lailla sijaissynnytyksen laillistamisesta selvityksen valmistuttua
  • Lisätään perhekeskuksissa ero-osaamista ja tarjotaan eroa pohtiville pareille tukea arkeen.

Osattomuus ja syrjään jääminen

Kaksi kolmesta syrjään jääneestä on poikia. Syrjäytymisen kierteessä koulupudokkuus on  usein merkittävässä roolissa. Koulupolun katkeaminen lisää myös tutkitusti riskiä ajautua rikoksen tielle: niistä pojista, joiden koulupolku katkeaa peruskouluun, joka viides syyllistyy rikokseen seuraavan viiden vuoden aikana. Erityisesti nuoret miehet ovat vaarassa ajautua mukaan järjestäytyneen rikollisuuden ja ääriliikkeiden pariin. Samoin jengiytyminen on ilmiö, joka koskettaa useimmiten juuri nuoria miehiä. Jo yksin kouluun pääseminen vähentää tutkitusti rikoksia, vaikka tutkintoa ei suoritettaisi loppuun. 

Koulupolun katkeamisen lisäksi tulee purkaa muita nuoria miehiä syrjäyttäviä rakenteita. Suomessa sukupuolten erot lukutaidossa ovat OECD-maiden suurimmat. Siksi erityisesti poikien lukutaitoa on tuettava. Samoin velkaantuminen puskee nuoria miehiä syrjään, sillä kokemus ylitsepääsemättömästä velasta voi heikentää motivaatiota työllistyä. Miehillä on naisia useammin maksuhäiriömerkintä sekä ovat perinnässä tai ulosotossa.

Lisäksi suurin osa asunnottomista on miehiä.

  • Huolehditaan toisen asteen ja etenkin ammatillisen koulutuksen riittävistä resursseista. Lisätään aloituspaikkoja toisen asteen kouluihin
  • Aloitetaan työ poikien lukutaidon tukemiseksi jo neuvoloissa ja jatketaan sitä läpi koulupolun
  • Otetaan käyttöön lapsen mukana päiväkodista kouluun kulkeva reppuraha, jolla taataan, että oikeanlaista tukea on aina saatavilla
  • Kehitetään ohjaus- ja tukipalveluita eri elämänvaiheisiin, esimerkiksi neuvolapalveluita voidaan tarjota myös murrosikäisten lasten perheille
  • Laajennetaan Ohjaamo-toiminta koko maahan
  • Helpotetaan velkaneuvontaan pääsyä. Mahdollistetaan uusi alku ottamalla käyttöön henkilökohtainen konkurssi vaikeimmissa velkaantumistilanteissa
  • Turvataan lastensuojelun ja perhetyön resurssit
  • Vahvistetaan palveluita, jotka tukevat ääriliikkeistä irtautumista
  • Panostetaan ohjelmalliseen asunnottomuustyöhön, tuetaan ensikotien toimintaa ja huolehditaan siitä, että edullisia asuntoja on riittävästi tarjolla.

Sukupuolittunut asepalvelus

Sukupuolen perusteella määräytyvä asevelvollisuus on sukupuolittunutta syrjintää. Laissa on erikseen jouduttu määrittelemään, että yhtä sukupuolta koskeva palvelusvelvollisuus ei ole syrjintää – kuitenkaan perustelematta tulkintaa mitenkään. Siksi kutsunnat tulee ulottaa koskemaan koko ikäluokkaa. Pidemmällä aikavälillä tulee tavoitella vapaaehtoista asepalvelusta, johon voidaan kulkea valikoivan asevelvollisuuden kautta. Myöskään omantunnon syistä aseista kieltäytyvää ei tule rangaista, kuten esimerkiksi YK:n ihmisoikeusjärjestö on vaatinut. 

Samalla tulee kiinnittää huomiota siihen, että palveluskäytänteet ovat yhdenvertaiset ja syrjimättömät. Palveluksessa on oltava nollatoleranssi seksistiselle, vammaisia syrjivälle, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä loukkaavalle ja muuten asiattomalle puheelle. Palveluksessa jokainen tulee kohdata yksilöinä ja sosiaalisen, psyykkisen ja fyysisen saavutettavuuden eteen on tehtävä töitä. Yleisin syy palveluksen keskeyttämiselle on mielenterveyden ongelmat, mutta tukea on heikosti saatavilla.

  • Uudistetaan asevelvollisuus sukupuolia tasa-arvoisesti kohtelevaksi
  • Luovutaan omantunnon syistä palveluksesta kieltäytyvien rangaistuksista
  • Lisätään tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskoulutusten määrää niin puolustusvoimien henkilökunnalle ja varussotilaille
  • Sukupuolittunut sana varusmies on korvattava neutraalilla ilmaisulla kuten sotilas, varussotilas tai varushenkilö. 
  • Tarkistetaan palvelukseen astumisen käytänteet siten, että ne eivät ole syrjiviä sukupuolen tai esimerkiksi vähemmistötaustan perusteella. Samalla huolehditaan, että itse palvelusaika on yhdenvertainen ja syrjimätön jokaiselle palvelukseen astuneelle
  • Palkataan varuskuntiin sosiaalikuraattorien ja sotilaspastorien rinnalle psykologeja ja taataan mielenterveyden palveluiden saavutettavuus.

Miehiin kohdistuva väkivalta ja fyysinen itsemääräämisoikeus

Miehet ovat korostetun usein väkivallan uhreja. Miehet ovat yliedustettuja vakavien väkivaltarikosten ja henkirikosten uhreina, minkä lisäksi julkisilla ja puolijulkisilla paikoilla tapahtuva väkivalta kohdistuu useimmiten juuri miehiin: vuonna 2019 noin 60 prosenttia pahoinpitelyistä kohdistui miehiin, samoin väkivallalla uhkaaminen kohdistuu useimmiten miehiin. Miehet ovat myös yliedustettuja väkivaltarikoksien tekijöissä. 

Miesten väkivallan kokemukset alkavat usein jo nuorelta iältä. Lapsiuhritutkimuksen mukaan pojat kohtaavat liikunta- ja urheiluharrastuksissa tyttöjä merkittävästi enemmän väkivaltaa ohjaajan tai valmentajan toimesta, minkä lisäksi pojat kohtasivat harrastuksissa fyysistä väkivaltaa noin kolme kertaa useammin kuin tytöt. Pojat kohtaavat myös muiden oppilaiden tekemää fyysistä väkivaltaa tyttöjä useammin koulussa. Lisäksi poikien ei-lääketieteellinen ympärileikkaus on edelleen laillista ilman lapsen omaa suostumusta, mikä rikkoo lapsen fyysistä itsemääräämisoikeutta. 

  • Tunnistetaan väkivallan eri muodot ja kehitetään tapoja tukea rikosten uhreiksi joutuneita poikia ja miehiä
  • Tuetaan jo tehtävää poikien ja miesten kokeman väkivallan vastaista työtä sekä kehitetään uusia tapoja puuttua ilmiöön
  • Siirretään lähisuhde- ja perheväkivallan torjunnan painopiste ennaltaehkäisyyn
  • Palkataan kouluihin kouluvalmentajia, jotka edistävät koulujen yhteisöllisyyttä ja vähentävät kiusaamista
  • Huolehditaan lastensuojelun riittävistä resursseista ja kiinnitetään erityistä huomiota palveluiden laatuun
  • Kielletään poikien ei-lääketieteelliset ja itsemääräämisoikeuden vastaiset  ympärileikkaukset
  • Tarjotaan tukea myös väkivallan tekijöille, jotta väkivallan kierre voidaan katkaista. Lisätään jo peruskouluun tunnetaitojen opetusta.

Työn murros ja työturvallisuus

Työpaikat ovat edelleen vahvasti sukupuolittuneita Suomessa. Siitä johtuen työn murros kohtelee sukupuolia eri tavalla. Elinkeinorakenteen myllerryksen keskellä on huolehdittava siitä, että yhdenkään ihmisryhmän harteille ei kasaannu kohtuutonta taakkaa. Reilun muutoksen hengessä esimerkiksi automatisaation tai energiamurroksen seurauksena työnsä menettäville tulee tarjota tukea ja huolehtia siitä, että he pääsevät uuden työn pariin. On tärkeää huolehtia siitä, että yksilön tunne omasta toimijuudesta säilyy muutosten keskellä.

Alojen sukupuolittuneisuus näkyy myös siinä, että noin seitsemän kymmenestä työpaikalla sattuneesta työtapaturmasta tapahtuu miehille. Miehet ovat myös selkeästi yliedustettuja työpaikalla ja työmatkoilla kuolleiden joukossa: vuoden 2018 tilaston mukaan jokainen kuolemaan johtanut työpaikkatapaturma tapahtui juuri miehille. Kun laajennetaan katsetta työpaikan ulkopuolelle, työikäisistä tapaturmaisesti kuolleista 80 prosenttia on miehiä. Suomessa tapahtuu noin 100 000 työ- ja matkatapaturmaa vuodessa.

  • Laaditaan reilun muutoksen työllisyysohjelma, jossa kartoitetaan uusia työllistymismahdollisuuksia aloille, jotka tulevat muuttumaan esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden kysynnän vähenemisen vuoksi
  • Autetaan uuden työn löytämisessä esimerkiksi huolehtimalla työ- ja elinkeinopalveluiden riittävistä resursseista
  • Tuetaan uudelleenkouluttautumista ja helpotetaan alanvaihtoa
  • Vahvistetaan työsuojeluvalvonnan resursseja
  • Suunnataan tarkastus- ja ohjaustoimintaa työpaikkakuolemien ja vakavien onnettomuuksien suhteen kriittisille toimialoille.