Reilua suklaata jouluksi 2025?

18.12.2020
Europarlamentaarikko Heidi Hautalan Kolumni

Kukapa ei rakastaisi suklaata, ainakin salaa. Näin ennen joulua julkaistaan listoja, joiden perusteella voit valita lahjaksi ”reiluimman” suklaan. Paitsi että suklaanvalmistajat eivät itse tohdi enää katsoa sinua silmiin.

Vapaaehtoiset sertifikaatit ovat epäonnistuneet torjumaan metsäkadon ja lapsityön kaakaoviljelmiltä. Köyhä kaakaonviljelijä tuskin on maistanutkaan suklaata, joka on hänelle ylellisyystuote. Suurimmissa tuottajamaissa Norsunluurannikolla 5–14-vuotiaista lapsista noin 25 prosenttia on töissä ja Ghanassa noin 13 prosenttia. Suurin osa heistä työskentelee maataloudessa.

Pari vuotta sitten olin mukana virittämässä Euroopan parlamentin kehitysvaliokunnassa keskustelua metsäkadosta ja lapsityöstä kaakaontuotannossa. Olin itsekin hämmästynyt kuullessani, että suurimmat kaakaota jalostavat yritykset vaativat alalle tiukkaa lainsäädäntöä moninaisten ja melko hyödyttömien reiluusmerkintöjen jälkeen.

Jatkoimme vuoropuhelua, josta kasvoi toimintaohjelma yritysten, kansalaisjärjestöjen ja afrikkalaisten tuottajajärjestöjen mainiolla yhteistyöllä.

60 prosenttia maailman kaakaontuotannosta tulee Länsi-Afrikan Ghanasta ja Norsunluurannikolta. 60 prosenttia globaalista tuotannosta kulutetaan EU:ssa. Siispä juuri Euroopan unionin olisi tartuttava tehtävään.

Mukaan saatiin nopeasti noiden kahden valtion edustajat. Ne ovat jo yhteisellä päätöksellään nostaneet merkittävästi tuottajahintoja, jotta viljelijät saisivat elämiseen riittävän palkan ja todellisen mahdollisuuden kestävään viljelyyn. Suurin osa suklaan myyntihinnasta kartuttaa brändejä eikä alkutuottajia. On myös tutkimuksia, jotka osoittavat, että tuottajahintojen tuplaaminenkaan ei vaikuttaisi merkittävästi kuluttajahintoihin.

Suklaafirmojen vastuullisinkaan liiketoiminta ei lopettaisi viljelmien leviämistä suojelumetsiin eikä saisi lapsia pellolta kouluun. Syntyi ajatus uudenlaisesta kumppanuudesta. Sen perustana olisi yrityksille – toimialasta riippumatta – asetettava huolellisuusvelvoite selvittää hankintaketjun kaikki ihmisoikeus- ja ympäristöriskit ja tehdä kaikki voitavansa niiden poistamiseksi. Sillä on Mars Wrigleyn, Nestlén, Mondelezin ja muiden suuryritysten ja myös suomalaisen Pauligin tuki.

Kun Euroopan parlamentti äskettäin äänesti omasta lakialoitteestaan maailmanlaajuisen metsäkadon torjumiseksi, yritykset puolustivat siihen sisältyvää huolellisuusvelvoitetta vesitysyrityksiltä. Suuri osa suomalaisista mepeistä äänesti lakialoitteesta tyhjää, minulle tuntemattomista syistä.

Tuottajamaat ovat valmiita sitoutumaan kestävään kaakaontuotantoon, ja siihen ne tarvitsevat EU:n kumppanuutta. Kumppanuudesta voidaan puhua, kun EU tuo mukaan koko keinovalikoimansa kehitysyhteistyöstä kauppapolitiikkaan. En muista nähneeni näin hyvää yhteistyötä kauppa-, kehitys- ja ympäristökomissaarien kesken. On erinomaista, että vihdoin tullaan ulos hallinnon siiloista. Muutoin on turha haaveillakaan globaalien haasteiden ratkaisemisesta.

Kymmenisen vuotta sitten YK:ssa hyväksyttiin liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet (UNGP). Vastuu ihmisoikeuksien suojelemisesta on valtioilla, mutta yritysten on niitä kunnioitettava. On ollut turhauttavaa, että näitä periaatteita ei ole juurikaan saatu vietyä käytäntöön EU:ssa. Nyt tässä ollaan kuitenkin ottamassa melkoisia askelta. Tässä EU:n Green Dealillä on suuri rooli.

Parlamentissa laaditaan useita lakialoitteita, komissio valmistelee kuumeisesti tulevia ehdotuksiaan. Yritysten kanssa käydään keskustelua siitä, millainen lainsäädäntö olisi käytännössä toteutettavissa ja saavuttaisi sille asetetut tavoitteet.

Olipa sitten kyse tekstiileistä, elektroniikasta tai elintarvikkeista, parhaat yritykset jo odottavat malttamattomina, että vastuullisuudesta tulee normi. Edelläkävijät vaativat pelikentän tasaamista, jotta vastuuttomat toimijat saadaan riviin.

Puhuisin läpimurrosta, jolla ei ole muussa maailmassa vertailukohtaa. Kysymys onkin, voiko EU omilla toimillaan saada liikettä muuallakin? Voiko EU:n vastuullisuuspyrkimyksistä syntyä uusi globaali standardi? Uskon, vahvasti, että maailman suurimmalla sisämarkkinalla on tähän erinomainen mahdollisuus.

Kolumnisteina vuorottelevat Vihreiden europarlamentaarikot.

kuva: Salla Merikukka / Merikukkanen Photography

Heidi Hautalaa voit seurata Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä.