Tavoitteena tasavertaiset sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut – Aluevaaleissa valitaan, ketkä päättävät 

Suomen ensimmäiset aluevaalit käydään tammikuussa 2022. Niihin päättyy vuonna 2005 alkanut sosiaali- ja terveydenhuollon uudistustyö. Alkaa uusi aika, jonka tavoitteena ovat tasavertaiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut koko Suomessa. Ensimmäiset aluevaalit ovat erityiset, sillä nyt päätetään niin monista asioista. 

Vihreiden varapuheenjohtajaa, Kaakkois-Suomen vaalipiiristä valittua kansanedustaja Hanna Holopaista melkein naurattaa, kun hän on niin innoissaan. Onhan käsillä historiallinen sote-hetki. 

”Olen ollut asian ytimessä alusta asti. Aloitin poliittisen urani vuonna 2005 Lappeenrannan sosiaali- ja terveyslautakunnassa ensimmäisen kauden valtuutettuna. Nytkö tämä saatiin valmiiksi! Vähän on epätodellinen olo”, Holopainen sanoo.

Juhannusviikon sote-äänestyksen loppukiri oli juhlahetki Hämeen kansanedustaja Mirka Soinikoskellekin. Sote oli tärkeimpiä syitä, miksi Soinikoski asettui ehdolle eduskuntavaaleihin. Anestesialääkäri ja tukiperheen äiti on nähnyt sosiaali- ja terveysalan palvelut jokaiselta kantilta.

”Aikaisemmilla soten tuotantokausilla olen ollut mukana ammattilaisena, oman keskussairaalan edunvalvojana ja kaupunginvaltuutettuna. Nyt mennään kohti toimeenpanovaihetta”, Soinikoski iloitsee. 

Tammikuun aluevaalit käynnistävät sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden: kuinka, miten, missä ja millaisia palveluja kansalaisille on tarjolla. 

Vihreiden tärkeitä teemoja aluevaaleissa ovat muun muassa tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Jokaisella pitää olla yhtäläinen oikeus saada hoitoa postinumerosta riippumatta. Mielenterveys ja jaksaminen ovat hyvinvoinnin perusta. Palvelujen tulee olla kaikkien ulottuvilla, eikä kynnys saa olla kenellekään liian korkea. 

Holopainen näkee aluevaalit Vihreille mahdollisuutena tuoda esiin asioita, joissa puolue on vahvimmillaan.

”Kun kyseessä on uusien asioiden huominen, Vihreät on puolue, joka kykenee näkemään nykyrakenteen yli ja uudistamaan. Meillä on uskottavuutta enemmän kuin perinteisimmillä puolueilla. Uskallamme puhua tavoitteista. Puhumme paljon mielenterveys- ja päihdepalveluista. Kannabiskeskustelukaan ei ole meille tabu. Traagisinta uudistuksessa on minusta se, jos sinne mennään kädet puuskassa rakenteita ja kiinteitä toimipisteitä puolustamaan.”

Kokemuksia jakoon, monenlaisia ehdokkaita kehiin

Valittavat 21 aluevaltuustoa ottavat vastaan suuren ja merkityksellisen tehtävän. Ne määrittelevät alueillaan käytettävät sosiaali- ja terveysalan strategiat ja hallintorakenteet tehtyjen sopimusten ja lakien mukaan.

”Nyt valitaan päättäjät, jotka lähtevät tekemään hyvinvointialuetta. Toivon, että meillä on paljon konkaripäättäjiä, jotka ovat olleet esimerkiksi sairaanhoitopiirin valtuustossa tai potilasjärjestöissä. Tarvitsemme henkilöitä, joilla on näkemystä käytännön sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä. Heidän rinnallaan on tärkeää olla ihmisiä ihan kaikenlaisista taustoista, sillä palvelut koskettavat tavalla tai toisella meitä kaikkia”, Soinikoski sanoo. 

Hän muistuttaa, että meillä on jo maakuntia, jotka hyppäsivät soteen viime tuotantokaudella. Hyviä neuvoja on tarjolla, toimivia käytäntöjä voi kopioida ja tuunata oman alueen käyttöön.

”Ensimmäiset aluevaalit ovat erityiset, sillä nyt päätetään niin monista asioista. Muutosten tekeminen jo esimerkiksi seuraavien aluevaalien jälkeen on paljon vaikeampaa. Nyt vaaditaan myös hyvää muutosjohtamista”, Holopainen jatkaa.

Hänellä on käytännön kokemusta soten rakentamisesta ja toiminnasta.

”Meillä Etelä-Karjalassa on Eksote, joka rakennettiin jo, kun olin Lappeenrannassa sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Se koottiin erilaisten asiakaskuntien ympärille, ja meille menetelmä oli silmiä avaava kokemus.”

Eksotessa palvelut ovat ryhmittäin saman johdon alla. Esimerkiksi aikuisten psykososiaaliset palvelut, joihin kuuluvat matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelut, sosiaalipalvelut ja psykiatrinen erikoissairaanhoito, ovat omana ryhmänään. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut ovat puolestaan omassa ryhmässään. 

”Se oli iso rakenteellinen asia, mutta näin johtaminen ja esimiehet ovat oikeassa kohdassa.”

Holopainen kertoo, että uudistuksen myötä kokeiltiin ja kehitettiin uusia palveluja. Etelä-Karjalassa on käytössä esimerkiksi monenlaisia liikkuvia palveluita. Hammaslääkäri tai rokotukset voivat kulkea alueella kuin kirjasto- tai kauppa-autot. 

”Näin voidaan hoitaa enemmän vähemmällä ja tarjota palvelut sinne, missä niitä tarvitaan.”

Holopaisen mukaan hyvällä esimiestyöllä saadaan innostunut ote uuteen. Myös luottamushenkilöiden asenne vaikuttaa siihen, kuinka asioihin suhtaudutaan. 

Kaikki yhdestä paikasta ja yhdenvertaisesti

Yhden luukun palvelu! Termiin tiivistyy monta Vihreille tärkeää asiaa kuten tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja hyvinvointierojen kaventaminen. Soten tärkeimpiä muutoksia on se, että asiakkaita ei pompotella ympäriinsä. Jos ihminen on heikoimmillaan, on kohtuutonta, että hän joutuu ottamaan monesta paikasta selvää, mitä hän tarvitsee ja mistä sen saa.

Holopainen ja Soinikoski huomauttavat, että luukun takana palvelevan ammattilaisen pitää olla herkkä kuuntelemaan asiakasta. Usein apua on saanut se, joka on jaksanut sitä sitkeimmin pyytää. Yhden luukun -toiminnalta odotetaan erilaista osaamista kuin aikaisemmin. Se vaatii paljon henkilöstöltä.

”Usein asiakkaalla ei ole vain yhtä ongelmaa, vaan haasteita on sekä sosiaali- että terveyspuolella. Kun työpoissaolot kasvavat, asiakas tarvitsee myös toimeentulotukea”, Holopainen toteaa.

Mirka Soinikoski haluaa tuoda vaaleissa esiin lasten oikeudet ja niiden toteutumisen uudessa järjestelmässä.

”Palveluiden yhdenvertaisuus on erittäin tärkeää. Olen nähnyt sekä lastensuojelun puolelta että oman työni kautta keskussairaalassa, kuinka sirpaleinen meidän palvelujärjestelmämme on. Tavoite on, että asiakas saa palvelun oikeaan aikaan yhdestä paikasta.”

Hän nostaa käytännön esimerkiksi lastensuojelun huostaanoton. Kun tapausta lähdetään purkamaan taaksepäin, tunnistetaan helposti kohdat, joissa jonkun olisi pitänyt tehdä jotakin toisin, jotta asiat eivät olisi päässeet huonommalle tolalle.

”Tällaisen noidankehän katkaiseminen on todella tärkeä tehtävä. Erityisesti heikoimmassa asemissa oleville pitää löytyä apua heti.”

Kansallinen lapsistrategia saatiin läpi tällä kaudella. Soinikoski haluaa nähdä sen kiinteänä osana hyvinvointialueiden toimintaa heti alusta asti.

”Toivon ja haluan, että lapsen oikeudet toteutuvat ja lapsivaikutusten arviointia tehdään kaikessa päätöksenteossa, joka koskee lasta. Meidän pitäisi myös paremmin pystyä osallistamaan lapsia heidän elämäänsä koskevissa päätöksissä.”

Ei ole salaisuus eikä yllätys, että kuntien välillä on suuret erot sosiaali- ja terveyspalvelujen välillä. Hoitoon pääsy on huomattavasti hitaampaa toisissa osissa maata kuin toisissa. Holopaisen mukaan on kestämätön tilanne, jos ihmiset saavat erilaista palvelua riippuen siitä, missä päin Suomea he asuvat. Se on myös yhdenvertaisuuslain vastaista.

”Luulen, että monessa paikassa on kyse siitä, että resurssit eivät niinkään eroa, vaan ne on järjestetty epätarkoituksenmukaisesti. Jokainen kunta on itse vastuussa niistä.”

Holopainen toivoo, että nyt kun alueita on vähemmän, alueiden sisällä päästään yhdenvertaisuuteen. Tuloksia pitäisi näkyä muutaman vuoden sisällä.

Lisää huomiota henkilöstön hyvinvointiin

Muutokset eivät on aina helppoja – sote-asioissakaan. Työnkuvia, työpaikkoja ja rutiineja myllätään, kun sosiaali- ja terveysalan palikat kootaan uudella tavalla. Se voi olla haastavaa ja stressaavaa, mutta myös palkitsevaa. 

”Henkilöstön moniammatillisuus tulee esiin. Heidän on päästävä tekemään työtään parhaalla mahdollisella tavalla ja oikeille paikoille. Asiakkaille ja heidän tarpeilleen on löydyttävä enemmän aikaa. Pitää satsata kouluttautumiseen, kun ajetaan sisään uusia toimintamalleja, työtapoja ja laitteita”, Holopainen muistuttaa.

Myös henkilöstön työhyvinvointiin ja jaksamiseen on panostettava.

”Jos ammattilaisemme ja osaajamme uupuvat, he eivät pysty auttamaan. Työhyvinvointi ja jaksaminen pitää saada kuntoon, jotta ammattilaiset voivat auttaa asiakkaitaan. Sieltä se hyvinvointi tulee”, Soinikoski sanoo.

Holopainenkin toivoo, että työhyvinvointi ja jaksaminen nousevat esiin vaaliteemoissa ja -keskusteluissa. Niistä pitäisi puhua enemmän julkisuudessa.

”Vihreillä on paljon annettavaa siihen, uudenaikaisia ja raikkaita ajatuksia. Meille henkilöstön hyvinvointi ja jaksaminen ovat todella tärkeitä. Koska meillä ei ole kytköksiä henkilöstöjärjestöjen puolelle, uskallamme puhua selkeämmin tavoitteista astumatta kenenkään varpaille. Minusta siinä olisi Vihreille omistajuuden ottamisen paikkakin”, Holopainen ehdottaa.

Sote-alan henkilöstön palkat ovat yksi suurimmista euroissa mitattavissa olevista asioista. Palkat ovat Soinikosken mukaan olleet pitkään alueiden ja työpaikkojen välistä kilpavarustelua. Nyt palkat sovitetaan uuden palkkausjärjestelmän mukaisesti.

”On hyvä, että sekin tehdään nyt. Siitä, miten se tehdään, voi olla montaa mieltä. Uskon, että palkkojen sovittamiseen löytyy kohtuullinen ratkaisu eikä lähdetä kalleimman mukaan harmonisoimaan niitä. Se ei kuulu suomalaiseen yhteiskuntaan. Veronmaksajan etu on, että noudatetaan kohtuutta”, Soinikoski arvioi.

Tavoitteena palveluiden tasa-arvo

Reilun vuoden kuluttua, tammikuun 1. päivänä 2023, uudet hyvinvointialueet aloittavat toimintansa. 

”Käytössä olevat 20 miljardia euroa pitää käyttää niin, että saadaan ammattilaisille pysyvyyttä. Sote-osaajat ovat nyt väsyneitä. Voisi sanoa, että he ovat ylikunnossa. He haluavat päästä toteuttamaan parasta näkemystä ja saada palveluketjut kuntoon. Asiakas ei tulevaisuudessa hyppää ympäriinsä, vaan palvelut muotoillaan niin, että ne toimivat”, Soinikoski tiivistää.

Nyt on kansalaistenkin aika toimia ja vaikuttaa. Ehdokkaita tarvitaan. Äänestämättä ei kannata jättää.

”Vaaleissa ihmisiä puhuttavat eniten aina sote-asiat. Nyt aluevaaleissa saadaan palveluverkko, jossa luodaan yhdenvertainen mahdollisuus palveluihin. Tästä hyötyvät kaikki”, Mirka Soinikoski sanoo.

Hanna Holopainen muistuttaa, että aluevaaleissa kysymys on palveluista, joita me kaikki tarvitsemme.

”Vaalit ratkaisevat sosiaali- ja terveydenhuoltoalamme tulevaisuuden – sen, miten resurssit käytetään. On vaikeaa löytää isompaa syytä, miksi kannattaa äänestää.”

Ehdokkaaksi aluevaaleihin? 

Ehdolle tarvitaan kaikenlaisia ihmisiä. Osaaville maallikoille ja käyttäjän näkökulmalle on tarvetta. Valtuustoihin tarvitaan päättäjiä, joilla on arvot kohdallaan. 

Ehdokkaaksi voi asettua vaalikelpoinen henkilö, joka on kyseisen hyvinvointialueen asukas, jolla on jollakin hyvinvointialueella äänioikeus aluevaaleissa ja jota ei ole julistettu vajaavaltaiseksi.

Vaalikelpoisuuden rajoitukset koskevat lähinnä hyvinvointialueen valvonta- ja johtotehtävissä olevia virkamiehiä. 

Ilmoita kiinnostuksestasi Vihreiden aluevaaliehdokkaaksi tai ehdota hyvää ehdokasta osoitteessa asiointi.vihreat.fi/ehdokkaaksi!

Teksti: Sirkku Saariaho

Kuva: iStock  

Hanna Holopaisen kuva (vaakakuva): Mikko Nikkinen

Mirka Soinikosken kuva (pyöreä kuva): Meeri Utti