Vihreä hallitustaival - köyhyyden vähentäminen

« takaisin edelliselle sivulle

Päivitetty 12.1.2011

Köyhyyden vähentäminen

Toinen tärkeä tavoitteemme oli köyhyyden vähentäminen. Sosiaaliturva oli hallituksen aloittaessa jäänyt jälkeen kohtuullisesta tasosta, eikä se muutoinkaan vastannut tämän päivän tarpeita.

Hallitus on tehnyt mittavia parannuksia perusturvaan. Monia lapsiperheiden, opiskelijoiden ja eläkeläisten tulonsiirtoja on korotettu. Opintotukeen ja pienimpiin vanhempien päivärahoihin on saatu selvä tasokorotus. Eläkeläisten verotusta on kevennetty samalle tasolle palkansaajien kanssa. Verotettavan tulon alarajaa on korotettu, mikä parantaa kaikkein pienituloisimpien tilannetta.

Osana laajaa sosiaaliturvauudistusta on päätetty korottaa kaikista pienintä eläkettä takuueläkkeen avulla ja nostaa lapsiperheiden tukia samassa tahdissa hintojen nousun kanssa. Ennen korotusta esimerkiksi pienin vanhempainpäiväraha oli jäänyt 1990-luvun puolivälin jälkeisestä hintakehityksestä jälkeen noin 24 prosenttia.

Meille tärkeä päätös oli myös työmarkkinatuen tarveharkinnan loiventaminen. Se lisää työstä käteen jäävää tuloa monessa perheessä.

Työttömien perusturvan parantaminen ei edennyt, koska työmarkkinajärjestöjen keväällä 2009 sopimaan pakettiin kuului, että kytkös työttömien perusturvan ja ansiosidonnaisen välillä säilyy nykyisellään.

Saavutuksia ja voittoja

• Kaikki indeksisuojan ulkopuolella olevat perusturvaetuudet eli vähimmäispäivärahat, lapsilisä, kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki sidotaan kuluttajahintojen muutosta kuvaavaan indeksiin.

• Verotettavan tulon alarajaa (kunnallisveron perusvähennystä) on 19 vuoden odotuksen jälkeen nostettu 2250 euroon (korotusta 49 prosenttia), mikä on 250 euroa enemmän kuin mitä hallitusohjelmassa oli sovittu. Esimerkiksi työttömyysturvan peruspäivärahaa saavan tulot nousevat vuodessa keskimäärin lähes 180 euroa.

• Lapsiperheiden taloudellista tilannetta on helpotettu nostamalla monia lapsiperheiden tukia. Korotuksista merkittävin on ollut vanhemmille maksettavien pienimpien päivärahojen nosto samalla tasolle työmarkkinatuen kanssa. Tämä tarkoittaa noin 170 euron (korotusta 47 prosenttia) parannusta tulotasoon joka kuukausi.

• Päivähoidon maksut on uudistettu. Mahdollisuus maksuttomaan päivähoitoon säilytettiin ja samalla maksuttoman päivähoidon piiriin luettavien perheiden määrää laajennettiin.

• Opintotukea on 15 vuoden odotuksen jälkeen korotettu 15 prosentilla ja myös opiskelijoiden vapaasti ansaittavan tulon rajoja on nostettu. Työtuloista jää siis enemmän käteen. Lisäksi opintotuen asumislisästä on poistettu tarveharkinta puolison tulojen perusteella. Myös sairastavan opiskelijan turvaa parannetaan.

• Työttömän aktivointilisää korotettiin, mikä kannustaa ihmisiä mm. päivittämään ammattitaitoaan tai vaikka kouluttautumaan kokonaan uudelle alalle.

• Eläkeläisten asemaa on parannettu sekä tukia korottamalla että veroja keventämällä. Vuonna 2011 otetaan käyttöön ns. takuueläke, jolla turvataan pienimpien eläkkeiden kohtuullinen taso.

• Työmarkkinatuen tarveharkintaa loivennettiin, mikä tarkoittaa sitä, että useammassa perheessä työstä jää enemmän käteen kuin aikaisemmin. Seuraavan askeleen on oltava koko tarveharkinnasta luopuminen.

• Kehitysyhteistyömäärärahoja on kasvatettu prosentuaalisesti ja taantumasta huolimatta myös euroissa. Kehitysyhteistyöhön sijoitettiin vuonna 2008 830 miljoonaa ja ensi vuonna summaa on kasvatettu 1 074 miljoonaan. Tyytyväisyyttä määrärahojen noususta vähentää hieman se, että euroissa korotukset ovat olleet hitaampia kuin mitä hallituskauden alussa sovittiin.

Tappioita

• Tehtävää riittää siinä, että vaikka perusturvaa on parannettu, köyhyyttä ei ole onnistuttu patoamaan. Erityisen huolestuttavaa on alle kouluikäisten lasten perheiden toimeentulo-ongelmien lisääntyminen.

• Seuraavan hallituksen on kohdistettava tuloveronkevennykset voimakkaammin pieni- ja keskituloisille.

• Sosiaaliturvan uudistusta valmistelleelta SATA-komitealta puuttui rohkeutta tehdä esityksiä sosiaaliturvan ja verotuksen perusrakenteiden uusimiseksi nykyistä työelämää vastaaviksi. Nykyjärjestelmän epäkohdista korjausta on saatava muun muassa tähän:

• työttömien perus- ja ansioturvan välillä olevaan kytkökseen. Kytkös tekee työttömän perusturvan korottamisesta kalliimpaa, mikä tarkoittaa aina pienempiä korotuksia.

• toimeentulotuen maksatukseen. Nykyään moni tukea tarvitseva ei saa tätä sosiaaliturvan viimesijaiseksi tueksi tarkoitettua apua vaikka olisikin siihen oikeutettu. Valtion vastuu toimeentulotuesta varmistaisi sen, että tukea saavat kaikki siihen oikeutetut.

• Lisäksi monien SATA-komitean perusturvaa parantavien ehdotusten toteuttamisesta päätetään myöhemmin. Seuraavalle hallitukselle jäivät mm. kannattamamme asumistuen uudistus, opintotuen sitominen indeksiin ja omaishoidon tuen maksatuksen siirto Kelaan.

Kuva: DamienHR