7 myyttiä EU:n metsästrategiasta

EU:n komissio on julkistanut esityksen uudeksi metsästrategiaksi. Metsästrategia synnytti Suomessa vilkasta keskustelua ja kirjavia väitteitä jo ennen julkistamistaan. Luonnon monimuotoisuuden ja hiilinielujen huomioiminen ei tarkoita sitä, että EU sosialisoisi Suomen metsiä.

Edellinen EU:n metsästrategia perustui lähes yksinomaan metsien talouskäyttöön. Nyt sen rinnalle on nostettu tärkeinä tavoitteina luonnon monimuotoisuuden suojeleminen ja hiilinielujen kasvattaminen. Jotta luontokatoa pystytään torjumaan ja ilmastokriisi pysäyttämään, pitää jokaisen EU:n jäsenvaltion tehdä oma osansa. Myös Suomessa metsäluonnon monimuotoisuus heikkenee yhä.

Metsästrategia on alku sille yhteiselle työlle, joka alkaa Suomen ja kaikkien EU:n jäsenmaiden kesken. Suomalaisessa keskustelussa on kuitenkin ehditty maalailemaan isoja uhakuvia EU:n uudesta metsästrategiasta. Tässä seitsemän yleisintä väitettä, jotka eivät kuitenkaan pidä paikkansa.

“EU sosialisoi Suomen metsät!”

Suomen metsät pysyvät Suomen metsinä. Tähänkin asti Suomen valtio on ohjannut suomalaista metsänhoitoa erillisillä säädöksillä ja suosituksilla, ja silti Suomen metsistä suuri enemmistö on kuulunut yksityisille metsänomistajille. Näin on jatkossakin. EU:n metsästrategia toistaa biodiversiteettistrategiassa asetetut luonnon ja metsien suojelutavoitteet. Komissio tulee käynnistämään yhteisen valmistelun kestävän metsänhoidon kriteereistä ja suosituksista yhdessä jäsenmaiden, asiantuntijoiden ja sidosryhmien kesken.

“Tässä ajetaan alas suomalaista metsäteollisuutta”

Metsästrategia ei estä metsien taloudellista hyödyntämistä, vaan painottaa metsien kestävää käyttöä. Kestävä käyttö on pitkällä aikavälillä myös aina taloudellisesti tuottoisinta käyttöä. Strategiassa esimerkiksi puurakentamisen lisääminen nähdään ilmaston ja ympäristön kannalta toivottavana, ja tähän suuntaan olemme Suomessa jo entuudestaan kulkeneet. Suomalaisen teollisuuden tulevaisuuden avain on kyky uudistua ja panostaa korkean jalostusarvon tuotteisiin. Kun kuluttajat voivat olla varmoja, että suomalainen metsänhoito on niin luonnon kuin ilmaston kannalta tasapainossa, tulevaisuuden markkinat tuotteille on taattu. Suomessa on valtavan hyvää metsäosaamista, joten tässä on paljon mahdollisuuksia uhkien sijaan.

“EU ei ymmärrä suomalaisia metsiä”

Metsäpolitiikan, aivan kuten kaiken muunkin päätöksenteon, tulee perustua tutkittuun tietoon. Suomi on korostanut tarvetta paremmalle metsiä ja metsäluonnon tilaa koskevalle tietopohjalle. Komissio tulee ehdottamaan uutta lainsäädäntöä metsätiedon keräämisestä ja seurannasta EU:n tasolla. Eli tavoitteena on juurikin entistä parempi ymmärrys aiheesta. Suomen oma metsätieto ja siihen liittyvä teknologiaosaaminen on maailman kärkitasoa ja meillä on paljon annettavaa tähän työhön.

“Suomessa suojellaan jo aivan valtavasti metsiä, joten ainakin talousmetsät tulisi jättää rauhaan”

Vaikka historiallisen suuren luonnonsuojelun rahoituksen turvin Suomessa voidaan suojella aiempaa enemmän metsiä, ei metsäluontoa pystytä turvaamaan pelkästään luonnonsuojelualueilla ja kansallispuistoilla. Suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuus heikenee yhä ja suurin tekijä taustalla on metsätalous – niinpä metsäluonnolle ja sen lajikirjolle on suuri merkitys sillä, miten juuri talousmetsiä hoidetaan. EU:n metsästrategiassa esitetään, että luomme yhdessä kestäviä tapoja ja tutkittuun tietoon perustuvia suosituksia talousmetsien hoitamiseen.

“Suomen metsistä tehdään hiilinielu, jotta muut jäsenvaltiot voivat jatkaa päästöjen tupruttamista”

Metsästrategia ei ole lainsäädäntöä vaan EU politiikkaa suuntaava suunnitelma, joka koskee kaikkia jäsenvaltioita yhtäläisesti. Toisaalla, EU:n ilmastolakipaketissa esitetyt jäsenmaiden hiilinieluja koskevat tavoitteet ovat itseasiassa selvästi Suomea suuremmat esimerkiksi Ruotsilla, Puolalla, Italialla, Ranskalla, Espanjalla ja Saksalla. EU hiilinielutavoitteet asettavat vain minimitason, ja Suomen oma vuoden 2035 hiilineutraaliustavoite edellyttää tätä tavoitetta suurempia hiilinieluja. EU:n ilmastopolitiikan ehdoton pääpaino on kaikissa maissa fossiilisten päästöjen vähentämisessä eikä yksikään maa välty päästövähennyksiltä Suomen – tai minkään muunkaan maan – nielujen vuoksi.

“EU kieltää kaikki avohakkuut”

Avohakkuita ei olla kieltämässä, mutta komission näkemyksen mukaan niiden käyttöä tulisi vähentää vain sellaisiin tilanteisiin, joissa ne ovat välttämättömiä. Jatkuvapeitteinen kasvatus tuottaa metsänomistajalle säännöllisiä tuloja ja ylläpitää metsäluonnon monimuotoisuutta. Luonnonvarakeskuksen mukaan avohakkuiden välttäminen turvemailla auttaa myös vähentämään hakkuiden hiilipäästöjä.

“EU:sta tulee nyt liittovaltio”

Ei tule. Metsästrategia ei sisällä suoraan jäsenvaltioita velvottavia säädöksiä ja lainsäädäntöä, vaan se asettaa suuntaviivoja ja suosituksia kestävälle metsäpolitiikalle. Se ei siirrä uutta toimivaltaa jäsenvaltioilta unionille, sillä ympäristöön ja ilmastotavoitteisiin liittyvissä kysymyksissä unionilla on jo toimivaltaa. Kuinka metsäluonnon monimuotoisuus pystyttäisiin turvaamaan, jos samalla ei saa sanoa mitään metsiin liittyvää?