Kaivokset eivät kuulu kaikkialle

11.11.2021

Kaivostoimintaan tähtäävän malminetsintäluvan voi Suomessa saada lähes minne vain: arvokkaalle pohjavesialueelle, luonnonsuojelualueelle, erämaa-alueelle tai maailmanperintökohteeseen. Hallitus uudistaa parhaillaan kaivoslakia ja luonnonsuojelulakia. Uudistusten yhteydessä on rajattava luonnon ja ihmisen kannalta arvokkaat alueet kokonaan kaivostoiminnan ulkopuolelle.

Malminetsintää tai siihen tähtääviä kaivosvarauksia kohdistuu jopa yli kymmeneen prosenttiin Suomen pinta-alasta. Laki ei anna viranomaisille juuri mahdollisuuksia evätä haettua malminetsintälupaa. Tähän tarvitaan muutos. 

Muutosta vaativat myös ne yli 58 000 suomalaista, jotka ovat allekirjoittaneet Kaivostoiminnalle rajat -kansalaisaloitteen. Aloitteessa esitetään, että tietyt alueet rajattaisiin kokonaan malminetsinnän ja muun kaivostoiminnan ulkopuolelle. Ihmiset ovat hyvästä syystä nousseet puolustamaan elinympäristöään ja luontoa. Kaivostoiminta ei kuulu kaikkialle. Kiitos siis aloitteen tekijöille ja allekirjoittajille. 

Kaivoksista saatavia mineraaleja tarvitaan, mutta kaivostoiminta ei sovi kaikille alueille. Näitä ovat esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden, suomalaisen kulttuurihistorian, puhtaan pohjaveden ja saamelaisten elinkeinojen ja kulttuurin kannalta tärkeät alueet. 

Moni yllättyy kuullessaan, että nykyinen lainsäädäntö ei kiellä malminetsintää edes luonnonsuojelualueilla tai Unescon maailmanperintökohteissa. Kenen mielestä tulisi olla sallittua perustaa kaivos kansallispuistoon saati Merenkurkun saariston tai Suomenlinnan kaltaisille kohteille? Nämä alueet eivät ole odottamassa uutta käyttötarkoitusta. Niiden käytön tarkoitus on jo päätetty: luonnonsuojelualueet suojelevat luonnon monimuotoisuutta ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet turvaavat kulttuuriperintöä.

Ei ole järkevää sallia malminetsintää alueilla, joille kaivosta ei voi perustaa. Malminetsintäluvan saaminen ei nykyäänkään tarkoita, että kaivoksen saisi perustaa esimerkiksi luonnonsuojelualueelle ilman suojelupäätöksen purkamista. Silti malminetsintälupa jatkolupineen voi aiheuttaa vuosien mittaisen epävarmuuden etsintäalueen luonnolle, ihmisille ja elinkeinoille. 

Vihreille on tärkeää, että kaivoslain ja luonnonsuojelulain uudistuksissa malminetsintä ja kaikki muu kaivostoiminta rajataan kokonaan pois ihmisen ja luonnon kannalta tärkeiltä alueilta. Näitä ovat esimerkiksi luonnonsuojelualueet, Unescon maailmanperintö- ja Geopark-kohteet ja tärkeät pohjavesialueet sekä saamelaisten kotiseutualue, jos toiminnalle ei ole saamelaisten lupaa.

Suomen kaivostoiminta on välttämätöntä saada kestävämmälle ja sosiaalisesti hyväksyttävämmälle pohjalle. Tähän nykyinen kaivoslaki ei riitä. Siksi hallitusohjelmassa linjatut kaivoslainsäädännön uudistukset tarvitaan pikaisesti. Samalla on panostettava uusien, kestävästi valmistettujen akkumateriaalien kehittämiseen, jotta tulevaisuuden akut eivät vaadi  samassa määrin ympäristöä kuormittavaa kaivostoimintaa. Avainasemassa on myös kiertotalouden edistäminen, joka vähentää tarvetta louhia lisää mineraaleja maasta.

Tärkeä askel kohti kestävää kaivostoimintaa otettiin tänä syksynä, kun päätimme hallituksen budjettiriihessä ottaa Suomessa käyttöön kaivosveron vuodesta 2023 alkaen. Jatkossa kaivosmineraalista joutuu siis maksamaan veroa. Tarkempi veromalli päätetään myöhemmin. Vihreiden mielestä veron tulisi kohdistua muun muassa louhittujen mineraalien määrään.