KASVURAUHA LAPSILLE JA NUORILLE

Syksyn kynnyksellä monen perheen arki palaa uomiinsa, kun työt, koulut ja harrastukset jatkuvat lomien jälkeen. Monille se tarkoittaa paluuta suorittamaan paineistettua arkea oravanpyörässä. Tänä syksynä paineet ovat poikkeuksellisen suuret, kun hintojen nousu koettelee erityisesti pienituloisia, esimerkiksi opiskelijoita ja monia lapsiperheitä.

Suomessa on jo vuosia päivitelty, kuinka nuoret uupuvat kohtuuttomien vaatimusten ja paineiden alle. Hyvääkin kehitystä on toki tapahtunut: 2000-luvulla päihteiden käyttö, häiriökäyttäytyminen sekä koulukiusaaminen ovat vähentyneet ja nuorten suhde perheeseen on tiivistynyt. Silti samaan aikaan mielenterveyden oireilu on kasvanut räjähdysmäisesti. Noin kolmannes tytöistä on koulu-uupuneita ja ahdistuneita. Viidennes pojista on vaarassa jäädä opintojen ja työn ulkopuolelle.

Koronapandemia ei luonnollisesti tilannetta helpottanut. Päinvastoin, korona-aikana nuorille kertyi sekä oppimisvajetta että hyvinvointi- ja yhteisöllisyysvajetta. Näiden kuilujen kurominen umpeen on yksi tulevien vuosien tärkeimmistä tehtävistä. Jos menetämme nuoret, koko hyvinvointivaltion perusta murenee.

Ilman nuoria ei ole tulevaisuutta. Ei ole ketään ratkaisemaan tulevaisuuden haasteita, luomaan innovaatioita, yrittämään tai pyörittämään yhteiskuntamme toimintoja.

Viime vuosina on vihdoin ryhdytty puhumaan hoitamattomien mielenterveysongelmien inhimillisestä ja taloudellisesta hintalapusta. Mielenterveyden häiriöt ovat jo nyt yleisin syy työkyvyttömyyteen, vaikka koko uupuneiden ikäluokka ei ole edes vielä työelämässä. Mielenterveyspalveluiden parantaminen on välttämätöntä, mutta se ei riitä ratkaisuksi tilanteeseen, jossa nuorisopsykiatrian hoitojonot ovat kasvaneet kahdeksankertaisiksi kahdessa vuodessa.

On korkea aika pureutua ongelmien juurisyihin: Mikä tässä ajassa uuvuttaa – ja miten tämä kierre katkaistaan?

Tuoreiden tutkimusten mukaan nuoret kantavat erityisesti huolta jaksamisesta, toimeentulosta ja turvallisuudesta. Yhdeksän kymmenestä nuoresta ajattelee, että tulevat sukupolvet joutuvat kärsimään, jos nykyinen ympäristön tuhoaminen jatkuu. 

Nuoret velkaantuvat enemmän kuin koskaan. Opintolainakanta on kaksinkertaistunut vuoden 2017 opintotukileikkausten jäljiltä, koska tulot eivät kertakaikkiaan riitä kattamaan pakollisia menoja.

Myös vanhemmat väsyvät. Suomalaiset vanhemmat ovat kansainvälisesti vertailtuna maailman uupuneimpien joukossa. Vanhempien sairastuminen lisää myös lapsen riskiä sairastua.

Jos yhä suurempi osa nuorista ei meinaa selviytyä arjessa, voisiko arjen virityksessä on jotain perustavanlaatuisesti pielessä?

Tästä on puhunut myös nuorisopsykiatrian professori Riittakerttu Kaltiala, jonka mukaan nuorten pahoinvoinnissa on kyse siitä, ettei nuoria enää kohdella kehitystasonsa mukaisesti. Koulumaailmaan on tuotu toimintatapoja, jotka ovat haastavia yliopisto-opiskelijoillekin. Nuorille on asetettu paineita tehdä valintoja, joiden tekemiseen ja seurauksista vastaamiseen heillä ei välttämättä ole kapasiteettia. 

Nuoriin kohdistuvien vaatimusten ja nuorten voimavarojen välillä on iso epäsuhta. Aivan liian moni nuori kokee yksinäisyyttä, riittämättömyyttä ja suorituspaineita juuri silloin, kun pitäisi olla tilaa kokeilla, seikkailla, oppia ja kasvaa rauhassa omaksi itsekseen. Siis olla nuori.

Vihreät vaatii kasvurauhaa lapsille ja nuorille. Tarvitsemme puoluerajat ylittävää sitoutumista ja konkreettisia tekoja nuorten hyvinvoinnin pelastamiseksi. Tähän työhön haastamme jokaisen puolueen mukaan. Toimia on suunnattava sekä kotiin että kouluun.

1. Lyhyellä aikavälillä tarvitsemme nopeita ratkaisuja nuorten ja lapsiperheiden akuuttiin hätään, jotta tilanne ei entisestään heikkene. Budjettiriihessä on esimerkiksi korotettava opiskelijoiden ateriatukea, jotta opiskelijaruuan hintojen nousu ei valu opiskelijoiden maksettavaksi. Tällä on suuri merkitys paitsi opiskelijoiden lompakolle, myös terveydelle, sillä opiskelijalounas on osalle päivän ainoa lämmin ja monipuolinen ateria. Ehdotamme myös kunnille tukea kouluruokailun laajentamiseksi aamuihin, iltoihin tai viikonloppuihin sekä ruoka-avun lisäämiseen ja muita täsmätukia hintojen noususta eniten kärsiville.
2. Samalla on aloitettava pohjatyöt isommille muutoksille, joilla lapsille ja nuorille taataan kasvurauha. Seuraavan hallitusohjelman tärkeimpiä kokonaisuuksia tulee olla konkreettiset toimenpiteet, joilla nuorten pahoinvointiin puututaan. Sen pohjaksi kannattaisi kammata läpi viime vuosien ja vuosikymmenten aikana tehdyt politiikkatoimet ja niiden vaikutukset nuorten hyvinvointiin – ja tarvittaessa korjata kurssia. Esimerkkeinä mainittakoon aiemmilla hallituskausilla toteutetut opintoaikojen kiristykset, leikkaukset koulutuksesta ja opintotuesta sekä opiskelijavalintoihin liittyvät uudistukset. Samalla on sitouduttava siihen, että uusien päätösten vaikutukset lapsiin ja nuoriin arvioidaan tarkasti, eikä lasten ja nuorten hyvinvointia heikentäviä päätöksiä kertakaikkiaan tehdä.
3. Vanhempien vointi heijastuu suoraan lasten ja nuorten arkeen. Kaikkien aikojen parhaan suomalaisen keksinnön eli tänä vuonna 100 vuotta täyttävän neuvolan voimavarat on turvattava, jotta lapsiperheiden huoliin ja ongelmiin pystytään tarttumaan ajoissa ja jotta toimintaa voidaan tulevaisuudessa myös kehittää. Esitämme lisäksi, että Suomeen ryhdytään luomaan teinineuvolaa murrosikäisten nuorten vanhempien tueksi. Monet vanhemmat kaipaavat neuvoja myös tässä uudessa elämänvaiheessa, kun oma lapsi lähestyy murrosikää.
4. Kouluissa on oltava mahdollisuus kasvaa, oppia ja opettaa rauhassa. Vihreät on yhä sitoutunut nostamaan koulutuksen rahoituksen pohjoismaiselle tasolle. Tämä on merkittävä panostus, jota meillä ei oikeastaan ole varaa jättää tekemättä. Ylivaalikautinen suunnitelma koulutuksen rahoituksen kasvattamisesta antaisi ennakoitavan näkymän koulutuksen kehittämisestä tulevan vuosikymmenen aikana. Seuraavassa hallituksessa on jatkettava kaikkien koulutusasteiden perusrahoituksen vahvistamista sekä vietävä maaliin tällä kaudella Vihreiden aloitteesta käynnistetty esiopetuksen laajentaminen kaksivuotiseksi. Vahvan perusrahoituksen lisäksi on suunnattava tukea erityisesti niihin kouluihin, joissa sitä eniten tarvitaan. Tämä tarkoittaa oppimisen tuen uudistamista ja koulujen tasa-arvorahojen turvaamista.