Vihreät esittää kouluruokailun laajentamista iltoihin ja viikonloppuihin lapsiperheiden tukemiseksi ruoan hintojen noustessa

15.07.2022

Elinkustannusten nousu koskettaa erityisesti monia pienituloisia lapsiperheitä. Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itlan mukaan jopa 13 000 lasta on riskissä pudota köyhyyteen hintojen nousun vuoksi. Vihreät esittää kouluruokailun laajentamista iltoihin ja viikonloppuihin auttamaan lapsiperheitä kohoavien ruoan hintojen kanssa.

– Kaikille lapsille tulee turvata terveellinen ja ravitseva ruoka. Kouluruokailun laajentaminen iltoihin ja viikonloppuihin olisi iso apu monelle pienituloiselle ja ruoan hinnan kanssa kamppailevalle lapsiperheelle, sanoo Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo.

Maksuton kouluruokailu aloitettiin Suomessa jo 1940-luvulla tukemaan lasten tasa-arvoista oikeutta oppia ja saada terveellistä ravintoa. Kouluruokailun onkin todettu parantavan oppimistuloksia.

– Kriisiajat vaativat poikkeuksellisia ratkaisuja. Useissa kaupungeissa toteutetut puistoruokailut ovat olleet suosittuja ja auttaneet juuri niitä lapsiperheitä, joilla on ollut tiukkaa. Koronan tuoman etäkoulun aikana koteihin haettiin ruokakasseja, ruoka-avusta väitöskirjansa tehnyt Ohisalo kuvaa tilannetta.

– Myös nyt käsillä oleva kriisi vaatii toimenpiteitä. Itlan arvion mukaan hintojen nousun myötä jopa 13 000 lasta joutuu lapsiperheköyhyyden piiriin. Siksi esitämme, että syksyllä kouluruokailua laajennettaisiin väliaikaisesti myös iltoihin ja viikonloppuihin, sanoo Maria Ohisalo.

Kouluruokailun laajentaminen voitaisiin toteuttaa esimerkiksi pienituloisten lapsiperheiden koteihin jaettavina ruokakasseina korona-ajan tapaan. Ruokakassin mukana voitaisiin toimittaa myös muita lapsiperheiden arjelle välttämättömiä tarvikkeita, kuten vaippoja.

– Kouluruokailun laajentaminen tukisi hintojen nousun kanssa kamppailevia lapsiperheitä paljon kohdennetummin kuin esimerkiksi joillain puolueilla puheissa ollut ruoan arvonlisäveron alentaminen, joka tukisi ennen kaikkea ruokakauppojen katteita ja kalliimpaan ruokaan paljon rahaa käyttäviä suurituloisia. Ei meidän kannata tehdä valtion talouteen isoa lovea vain tukeaksemme koronan aikana hyviä tuloksia tehneitä yrityksiä ja suurituloisia, vaan kohdentaa apua mahdollisimman tarkasti sitä tarvitseville, Ohisalo kommentoi.

Tukea kohdennetusti hintojen nousun kanssa kamppaileville

– Monet ihmiset kamppailevat nyt korkeiden elinkutannusten kanssa. Olemme esittäneet energiarahaa, joka takaisi tukea suoraan niille pienituloisille suomalaisille, joihin hintojen nousu osuu kaikista koviten, Maria Ohisalo sanoo.

Energiaraha rahoitettaisiin liikenne- ja lämmityspolttoaineiden hiilidioksidi- ja arvonlisäveroista sekä sähköverosta ja sähkön arvonlisäverosta. Kun energian hinta väistämättä nousee tulevaisuudessakin, saa valtio myös lisää verotuloja, joita voidaan ohjata energiarahan kautta kansalaisten tilanteen helpottamiseen.

– Olemme kuulleet vaatimuksia ilmastotoimien perumisesta ja fossiilisten polttoaineiden verotuksen laskemisesta. Näillä ei kuitenkaan puututtaisi kustannusnousun juurisyihin, vaan pidennettäisiin kriisiä ja jatkettaisiin Putinin sotakassan rahoittamista, Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo sanoo.

– Ainoa kestävä tapa välttää se, että olisimme tulevaisuudessakin samanlaisessa tilanteessa, on pyrkiä eroon fossiilisista polttoaineista mahdollisimman nopeasti. Samaan aikaan meidän on kuitenkin tuettava ihmisiä hintojen nousun keskellä. Tässä energiaraha olisi oikein hyvä apu, Ohisalo sanoo.

Energiarahan kustannukset olisivat eduskunnan tietopalvelun laskelmien mukaan maaseudun pienituloisille, lähes 450 000 suomalaiselle, noin 250 miljoonaa euroa vuodessa. Energiarahan kokonaiskustannukset riippuvat lopulta siitä, kuinka monelle ja minkä suuruisena raha toteutettaisiin. Valtiovarainministeriössä tehdään parhaillaan selvitystä energiarahasta.

Vihreät ovat esittäneet myös sosiaaliturvan indeksitarkistuksia tehtäväksi useammin. Tämä tukisi erityisesti pienituloisia. Keskituloisten osalta vihreät ei sulje pois mahdollisuutta tuloveronkevennyksiin.  

– Tarvitsemme laajaa keinovalikoimaa erilaisissa elämäntilanteissa olevien tukemiseksi tämän kriisin keskellä, Ohisalo kiteyttää.