Kestävä liikenteen sähköistäminen ei onnistu ilman kunnianhimoista kaivoslakia

09.06.2020

Suomi voi näyttää maailmalle, miten kaivostoimintaa ja akkujen valmistusta voi harjoittaa ympäristön, ihmisten ja muiden elinkeinojen kannalta aidosti kestävällä tavalla. Tähän nykyinen kaivoslaki ei riitä. Siksi hallitusohjelmassa linjatut kaivoslainsäädännön uudistukset tarvitaan pikaisesti!

Liikenteen sähköistyessä kysyntä akuille ja niiden materiaaleille tulee Suomessa ja maailmalla kasvamaan. Myös Suomessa kehitetään akkuihin liittyvää osaamista, jonka  tavoitteena on kestävä akkutuotanto. Kestävyyden tulee kattaa tuotannon koko elinkaari materiaalin hankinnasta loppukäytön kautta uudelleenkäyttöön. Tämä onnistuu vain, jos kaivosteollisuuteemme on kestävää. Nyt se ei kaikilta osin sitä ole.

Työ- ja elinkeinoministeriö on parhaillaan käynnistämässä akkustrategian valmistelua. Sen puitteissa kehitetään uusia ratkaisuja ekologisesti kestävän sähköisen liikenteen edistämiseksi. Tavoitteena on luoda Suomeen kiertotalouteen pohjaavaa, ympäristön ja ihmisten kannalta vastuullista akkuteollisuuden ja sähköisen liikenteen osaamista. Osana  kehittyvää akkuklusteria toimii Suomen Malminjalostus oy. Sen akkumateriaalitehtaita varten ehdotettiin pääomitusta viime viikolla annetussa neljännessä lisätalousarviossa.

Tavoitteet vastuullisen, suomalaisen akkuosaamisen kehittymiselle ovat hyviä. Samalla on kuitenkin selvää, että kaivostoiminta ei saa pilata ympäristöä, vaarantaa puhdasta järviluontoamme ja upeita maisemiamme. Nykyisen kaivoslakimme puitteissa tavoitteisiin ei päästä. Hallitus kävikin lisätalousarvion yhteydessä keskustelun kaivoslainsäädännön uudistamisesta. Kaivoslain muuttaminen on parhaillaan käynnissä työ- ja elinkeinoministeriössä.

Hallitusohjelman  mukaisesti lakiuudistus tehdään vahvistaen kaivostoiminnan ekologista ja sosiaalista kestävyyttä sekä huomioiden alueen muut elinkeinot. Lakiesitys tulee eduskuntaan jo tämän vuoden aikana. Myös kaivosveroselvitys on käynnistetty, ja siihen liittyvät päätökset tehdään selvityksen valmistuessa ensi vuonna.

Tärkeimmät kaivoslakiin tarvittavat uudistukset ovat:

  1. Malminetsintäluvan rajoittamisessa on edettävä nopeasti. On täysin kestämätöntä, että nykyään malminetsintä varauksesta jatkolupien loppuun voi aiheuttaa lähes 20 vuoden epävarmuuden alueen tulevaisuudesta niin asukkaille, maanomistajille, rakentamiselle kuin muille elinkeinoille. Maanomistajan sananvaltaa maillaan tehtävään malminetsintään pitää vahvistaa. Luonnonsuojelualueella malminetsinnän ei tule olla mahdollista lainkaan. Alueet on perustettu niiden merkittävien luontoarvojen vuoksi, joita kaivostoiminnalla ei saa heikentää.
  2. Paikallista päätösvaltaa kaivosten suhteen on vahvistettava. Kaivosta perustettaessa tulee puntaroida, onko kaivoksesta saavutettava mahdollisesti lyhytaikaiseksi jäävä hyöty tärkeämpi kuin esimerkiksi alueen matkailu tai luonto- ja virkistysarvot. Kaivostoiminta on usein myös ristiriidassa alueen muiden elinkeinomahdollisuuksien kanssa. Tämän vuoksi kunnan tulee voida päättää, tuleeko sen alueelle kaivoksia vai ei. Kaivoksilla ei saa pilata upeaa luontoamme eikä puhtaita vesiämme.
  3. Kaivostoiminnan riittämättömiksi todetut vakuudet ja vastuujärjestelmä on saatettava kuntoon. Kaivostoiminnan epäonnistuessa sen kustannukset eivät saa kaatua yhteiskunnan maksettavaksi, kuten viime vuosina on muutamissa tapauksissa käynyt. Riittävillä vakuuksilla ja vastuujärjestelmää kehittämällä on taattava, että ympäristöstä huolehditaan ja kaivoksen lopetettua ympäristön ennallistamistoimet tehdään myös ongelmatilanteissa tai jos kaivosyhtiö ajautuu maksukyvyttömäksi.
  4. Suomeen tarvitaan kaivosvero. Kaivostoiminnassa hyödynnetään kallioperämme uusiutumattomia luonnonvaroja. Ne voidaan kaivaa maasta käyttöön vain yhden kerran. On selvää, että näistä luonnonvaroista on myös maksettava korvaus yhteiskunnalle.

Vaikka monet ilmastopäästöjä vähentävät teknologiamuutokset, kuten liikenteen sähköistäminen, vaativat mineraalien käyttöä, on kaivostoiminnan oltava kestävää niin ympäristön kuin paikallisten ihmisten kannalta. Meillä on nyt Suomessa mahdollisuus näyttää maailmalle, miten kaivostoimintaa tehdään vastuullisesti ja kiertotalouteen panostaen.

Tämä tulee olla kaivoslain ja laajemminkin kaivoksia koskevan lainsäädännön uudistamisen perusta. Ilman sitä ajatukset kestävästä kaivostoiminnasta voidaan unohtaa.