Kolme keinoa varjoyhteiskunnan ehkäisemiseksi

05.05.2021

Läpi ihmiskunnan historian on yhteiskuntien reunoilla elänyt ihmisiä, jotka eivät syystä tai toisesta ole päässeet mukaan virallisen yhteiskunnan piiriin. Tämä on myös Suomessa totta, vaikka se harvemmin näkyy arjessamme. Kun elää virallisen yhteiskunnan ulkopuolella, eivät yhteiskunnan pelisäännöt ja tukiverkostot ole ohjaamassa ja tukemassa. Tämä johtaa helposti sekä rikosten uhriksi joutumiseen että rikoksiin. Ilmiön yleistymistä kutsutaan varjoyhteiskunnaksi. Varjoyhteiskunnan syntymisen estämiseen tulee pyrkiä kaikin käytössä olevin keinoin niin yksilöiden itsensä kuin koko yhteiskunnan ja sen turvallisuuden vuoksi.

Ilman oleskeluoikeutta maassa oleskelevalla on kohonnut riski joutua ihmiskaupan ja muiden hyväksikäytön muotojen uhriksi. Tämä hallitus on päättänyt määrätietoisesti puuttua ihmiskauppaan ja parantaa ihmiskaupan uhrin asemaa. Hallitus on myös asettanut tavoitteeksi kehittää lainsäädäntöä ja soveltamiskäytäntöä sen edistämiseksi, että työllistyneet kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet voivat nykyistä joustavammin saada oleskeluluvan työn perusteella.

Tänään nämä tärkeät tavoitteet liikkuvat eteenpäin: oikeusvaltion kehittämisen ja sisäisen turvallisuuden ministeriryhmä on linjannut toimenpiteistä, joilla pyritään muun muassa ehkäisemään varjoyhteiskunnan muodostumista ja parantamaan ihmiskaupan uhrien sekä haavoittuvassa asemassa olevien asemaa.

Haluan nostaa ohjelmasta esiin erityisesti kolme konkreettista, meille vihreille tärkeää toimea:

Ensinnäkin toimilla ehkäistään ja vähennetään ihmiskauppaa ja haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten hyväksikäyttöä. Tämä tapahtuu muun muassa kehittämällä viranomaisten kykyä tunnistaa ihmiskaupan ja muun hyväksikäytön uhreja. Lisäksi parannetaan uhrien ohjautumista ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään ja Nyt arvioidaan myös niin sanotun palomuurin soveltuvuutta, joka mahdollistaa myös ilman oleskeluoikeutta maassa olevalle rikoksen ilmoittamisen viranomaiselle ilman pelkoa välittömästä palauttamisesta. Ilman palomuurin kaltaista järjestelyä monet ihmisten hyväksikäyttötapaukset voivat jäädä piiloon.

Toiseksi, sisäasianministeriössä käynnistetään hanke, jossa selvitetään, miten muukalaispassin ja tilapäisen oleskeluluvan myöntämisellä voitaisiin edistää työllistyneiden, kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden mahdollisuutta oleskelulupaan. Samalla selvitetään ratkaisuja pitkään maassa ilman oleskeluoikeutta eläneiden henkilöiden tilanteeseen.

Kolmanneksi selvitetään hallitusohjelman mukaisesti vaihtoehtoja yli 15-vuotiaiden lasten säilöönotolle. Alle 15-vuotiasta ilman huoltajaa olevaa lasta ei saa ottaa säilöön. Niin säilöönoton kuin muidenkin turvaamistoimien käyttö edellyttää aina toimen välttämättömyyden ja oikeasuhtaisuuden arviointia.

Merkittävää on myös se, että perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen on nostettu läpileikkaavaksi teemaksi. Laittoman maahantulon ja maassa oleskelun torjunnassa olennaista on toimenpiteitä suorittavien virkamiesten keskeisten perus- ja ihmisoikeusnormien tuntemus ja säännösten perus- ja ihmisoikeusmyönteinen soveltaminen. Tämän tärkeyttä ei voi liiaksi korostaa, kun puhutaan erityisesti haavoittuvassa asemassa olevista ihmisistä.