Kuusi keinoa onnellisuuden lisäämiseksi

Suomi on valittu maailman onnellisimmaksi maaksi – jo neljättä kertaa peräkkäin! YK:n vuosittaisessa onnellisuusraportissa maat asetetaan järjestykseen sen mukaan, miten asukkaat itse arvioivat omaa hyvinvointiaan. Kyselyn lisäksi raportissa tarkastellaan yhteiskunnallisten muuttujien vaikutusta, kuten sosiaalisten tukiverkostojen kantavuutta, korruption vähäisyyttä sekä vapautta tehdä omaa elämää koskevia päätöksiä.

Vaikka Suomi on viime vuosina sijoittunut onnellisuusraportissa kärkisijoille, silti syrjäytyminen, ylisukupolvinen huono-osaisuus, mielenterveys- ja päihdeongelmat sekä itsemurhat ovat päivittäin läsnä yhteiskunnassamme. 

On tärkeää tiedostaa, että onnellisuus ei ole vain yksi osa meitä. Onnellisuutemme, tai sen puute, muodostuu tiukasti toisiinsa nivoutuvista osista, kuten perimästä, kokemuksista, terveydestä ja luottamuksesta tulevaan. Koska onnellisuus on henkilökohtainen kokonaisuus, emme voi ulkopuolelta määritellä yksikköjä, jotka kertovat, kuinka onnelliseksi joku oman elämänsä tai itsensä kokee. 

Hyvinvointiyhteiskunnassa on tehokkaampaa poistaa onnettomuuden lähteitä kuin tavoitella onnellisuutta. Siksi on oleellista tietää, mistä onnellisuus koostuu ja mikä estää ihmistä olemasta onnellinen. Tärkeimpiä onnellisuuden rakennuspalikoita on luottamus tulevaan, kokemus kiitollisuudesta ja merkityksellisyydestä sekä sosiaalisten suhteiden tuoma tuki. Varakkaissa länsimaissa talouskasvulla ei juurikaan ole enää merkitystä ihmisen onnellisuuteen.

Vihreä eduskuntaryhmä ehdottaa kuutta keinoa onnellisuuden lisäämiseksi:

1. Mitataan ihmisten hyvinvointia ja onnellisuutta

Tarvitsemme käyttöömme hyvinvoinnin ja onnellisuuden mittareita, joista saamme tukea päätöksentekoon sekä tietoa tehtyjen päätösten vaikuttavuudesta. Suomi liittyi joulukuussa hyvinvointiaiheita käsittelevään Wellbeing Economy Governments (WEGo) -verkostoon. Verkostosta Suomi saa tukea hyvinvointitalousajatteluun sekä hyvinvointia edistävien päätösten rakentamiseen. Verkosto myös mahdollistaa kansainvälisesti testattujen, laadukkaiden hyvinvointimittareiden käyttöönoton. 

Toimenpide: Suomen tulee olla aktiivinen osa verkostoa ja mahdollistaa tiedonkeruun pikainen aloittaminen.

2. Vahvistetaan hyvinvointibudjetointia kunnissa

Kunnissa tehdään merkittäviä päätöksiä hyvinvoinnin edistämiseksi. Lähiliikuntapaikat, harrastusmahdollisuudet, kulttuuripalveluiden tukeminen ja yhteisöllisyyden edistäminen ovat kaikki kuntapäätöksiä.

Hyvinvoinnin edistäminen kunnan päätöksenteossa voidaan tehdä näkyväksi ilmiöpohjaisen budjetoinnin avulla. Se vahvistaa päätöksenteon johdonmukaisuutta, jatkuvuutta ja tehostaa varojen käyttämistä toivottuun suuntaan. Samalla voidaan seurata tarkemmin kunnan rahavirtoja. Näin saamme tarkempaa tietoa siitä, käytetäänkö kunnassa riittävästi varoja asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseen. 

Toimenpide: Kokeillaan hyvinvointibudjetointia kunnissa osana talousarviota. 

3. Luodaan turvaa perustulolla

Luottamus ja usko hyvään tulevaisuuteen luodaan turvallisilla rakenteilla. On tärkeää tietää, että valtio kannattelee ja tukee silloin, kun apua tarvitsee eniten. Perustulo tuo turvaa muuttuviin tilanteisiin. Perustulo torjuu köyhyyttä, vähentää byrokratiaa ja helpottaa työntekoa. Hallitusohjelmaan on kirjattu negatiivisen tuloveron kokeilu, jossa voidaan hyödyntää perustulokokeilusta saatuja kokemuksia.

Toimenpide: Tehdään perustulokokeilulle jatko tällä hallituskaudella. 

4. Puretaan onnellisuuden esteet

Poistamalla onnellisuuden esteitä voidaan ehkäistä myös monia terveydelle haitallisia kierteitä, kuten mielenterveyden ongelmia, tuki- ja liikuntaelin- sekä elintapasairauksia ja päihdeongelmia. 

Riittävä tuki koulupolulla sekä työelämässä takaa valmiudet pysytellä kiinni arjessa. Osaamisen ja oppimisen tuen lisäksi, on tärkeää olla tarjolla tukea myös hyvinvointiin, sosiaaliseen kanssakäymiseen, muuttuviin perhetilanteisiin sekä tulevaisuuden suunnitteluun 

Toimenpide: Luodaan läpileikkaavat ja kattavat ennaltaehkäisyn palvelut, jotka ovat kaikkien ulottuvilla. Huolehditaan sosiaalihuollon saavutettavuudesta. Taataan oppilaille ja opiskelijoille tarvittava tuki reppurahan sekä oppilashuollon ja erityisopettajien sitovan henkilöstömitoituksen avulla. Edistetään työelämän joustoja ja tuetaan voimavarojen ja vahvuuksien yksilöllisempää huomioimista. Tuodaan kansalaisten mielenterveyden ensiapukurssit työpaikoille.

5. Vahvistetaan luontosuhdetta

Luonto ja luonnossa liikkuminen lisää tutkitusti hyvinvointia: stressi vähenee, verenpaine laskee ja ahdistuneisuuden sekä masennuksen oireet voivat helpottua. Saavutettavat ja helpot yhteydet lähiluontoon tukevat ihmisten terveyttä. Laadukkaalla kaupunkisuunnittelulla voidaan taata luontoyhteys myös sellaisille henkilöille, jotka eivät pääse liikkumaan kauas asuinympäristöstään. 

Toimenpide: Parannetaan pyörä- ja kävelyteitä lähiluontoon. Kehitetään joukkoliikennettä niin, että lähellä olevat luontokohteet ovat kaikkien kuntalaisten saavutettavissa. Varmistetaan, että luontokohteissa on riittävästi esteettömiä reittejä. Perustetaan tulevalla valtuustokaudella yksi uusi luonnonsuojelualue jokaiseen kuntaan. Vahvistetaan viherrakentamisen roolia osana kaupunkisuunnittelua.  

6. Vahvistetaan hyvinvointivaltiota

Demokratian ja hyvinvointivaltion vaaliminen on jatkuvaa työtä ja siksi jokaisella ihmisellä tulee olla oikeus ja tosiasiallinen mahdollisuus tulla kuulluksi. Vapaus vaikuttaa omaan tulevaisuuteen ja omiin valintoihin kasvattaa kykyä vastuunkantoon ja on tärkeä osa jokaisen ihmisarvoa.

Toimenpide: Lisätään asukkaiden osallisuutta palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä. Lisätään nuorten osallisuutta laskemalla äänestysikäraja 16 vuoteen. Tehdään laadukkaat vaikutusarvioinnit erityisesti silloin, kun päätökset osuvat haavoittuvimmassa asemassa oleviin henkilöihin.