Lobbarirekisterin käyttöönotto parantaa päätöksenteon valmistelun läpinäkyvyyttä

Suomessa on puhuttu jo toistakymmentä vuotta lobbaamiseen liittyvän sääntelyn tarpeesta. Esimerkiksi OECD ja Euroopan neuvosto ovat suositelleet avoimuusrekisterin käyttöönottoa. Nyt tavoite etenee. Parlamentaarinen työryhmämme saavutti yksimielisyyden ja luovutti avoimuusrekisterilainsäädäntöä koskevan mietinnön oikeusministeriölle. 

Suomessa ei useista muista maista ja Euroopan unionista poiketen ole ollut lobbauksesta lainsäädäntöä tai yleistä eettistä ohjeistusta. Ilmoitusvelvollisuuden puuttuessa kansalaisilla, tutkijoilla tai muilla ministeriöiden valmistelua ja poliittisten päättäjien päätöksentekoa seuraavilla ei ole ollut kokonaisvaltaista mahdollisuutta seurata, kenen ehdoilla tai tuottamalla tiedolla lainsäädäntöä valmistellaan. 

Olemme avoimuusrekisterin ohjausryhmässä saaneet työmme päätökseen ja sopineet, että lähtökohtaisesti kaikkien lobbausta harjoittavien tai siihen liittyvää ammattimaista neuvontaa tarjoavien tahojen on jatkossa rekisteröidyttävä avoimuusrekisteriin. Rekisteröityminen tulee tehdä, mikäli toiminnalla pyritään pitkäjänteisesti tai suunnitelmallisesti vaikuttamaan valtion tasolla tehtävään valmisteluun ja päätöksentekoon olemalla yhteydessä päättäjiin, erityisavustajiin ja virkahenkilöihin. Rekisteri on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2023. 

Avoimuusrekisteri tulee sisältämään ajantasaista tietoa lobbaajasta, lobbauskohteesta, käytettävistä keinoista ja resursseista. Myös lobbauksessa apuna toimivat konsulttitoimistot ovat rekisteröitymisvelvoitteen piirissä. Sen sijaan esimerkiksi ruohonjuuritason kansalaistoiminta jätetään soveltamisalan ulkopuolelle, jotta perustuslaissa taattu yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen ei vaarannu. 

Päättäjät, viranhaltijat ja heidän avustajakuntansa tapaavat vuosittain valtavan määrän eri edunvalvontajärjestöjä, sidosryhmiä, yrityksiä ja muita tahoja, jotka tuovat oman näkemyksensä lainsäädännön kehittämistarpeista. Lobbaus on osa toimivaa demokratiaa silloin, kun se on vastuullista ja mahdollisimman läpinäkyvää. 

Kaikilla ei ole kuitenkaan käytössä samoja resursseja vaikuttamistoiminnan harjoittamiseen. Esimerkiksi voittoa tavoittelemattomilla pienillä yhdistyksillä on heikommat resurssit useisiin elinkeinoelämän edunvalvontajärjestöihin nähden, puhumattakaan ihmisistä, joilla ei ole voimia tuoda asiaansa esiin. 

Lobbausta tapahtuu huomattavan paljon epävirallisissa kanavissa. Vuosien aikana on tullut esiin useita tapauksia, joissa asioiden kulkuun on vaikutettu liian painotetusti tiettyjen tahojen intressien kautta. Vaikka suoraa lahjontaa esiintyy Suomessa vain vähän, rakenteellinen korruptio on tunnistettu ongelmaksi. 

Valmistelun läpinäkyvyydellä ja ihmisten vaikutusmahdollisuuksien parantamisella edistetään demokratian toimivuutta. Avoimuusrekisterin soveltamisalan tulisi olla mahdollisimman laaja. Tulevaisuudessa sen tulisi ulottua myös kunta- ja maakuntatasolle, joissa tehdään tärkeitä kaavoitukseen ja sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyviä päätöksiä. 

Kirjoittaja Mari Holopainen on Vihreiden kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu sekä avoimuusrekisterin ohjausryhmän jäsen.