Löytyykö Slushista Suomen hiilikädenjäljen kasvattajia?

Ilmastonmuutoksen torjunnassa on hiilijalanjäljen pienentämisen lisäksi pyrittävä kasvattamaan hiilikädenjälkeä. Suomi on ulkoistanut suuren osan päästöistään ja siksi meidän on kehitettävä ratkaisuja, joilla päästöjä voidaan vähentää myös ulkomailla. Kysyntä puhtaille ratkaisuille on kasvamassa maiden kiristäessä ilmastotavoitteitaan. On hyvinvointivaltion säilyttämisen kannalta tärkeää, että yrityksemme pääsevät kiinni vihreiden tuotteiden markkinoille. Näitä ratkaisuja toivottavasti löytyy paljon myös Slushin startupeista.

Ilmastonmuutoksesta käytävä yhteiskunnallinen keskustelu keskittyy turhan usein pelkästään negatiivissävytteisten toimien ympärille: on vähennettävä päästöjä, minimoitava ilmastohaittaa, leikattava hiilijalanjälkeä. Hiilijalanjäljen rinnalla meidän tulisi puhua enemmän myös hiilikädenjäljestä, ja kaikesta positiivisesta, mitä ilmastotoimilla saadaan aikaan. 

Hiilikädenjälki tarkoittaa toimia tai ratkaisuja, joiden avulla pienennetään jonkun toisen toimijan hiilijalanjälkeä. Esimerkiksi yrityksen kehittämä palvelu tai tuote voi pienentää sen asiakkaan hiilijalanjälkeä. Positiivinen hiilikädenjälki voi olla seurausta innovaatioista ja teknologisesta kehityksestä, joiden avulla esimerkiksi energiatehokkuus paranee tai fossiiliset polttoaineet korvataan puhtailla ratkaisuilla.  

Hiilikädenjäljen kasvattaminen luo suomalaisille yrityksille, elinkeinoelämälle ja muille toimijoille valtavasti mahdollisuuksia. Maailman maiden kiristäessä ilmastotavoitteitaan kysyntä puhtaille ratkaisuille on globaalisti kasvamassa. Eräiden arvioiden mukaan jo yli puolet maailman kokonaistuotannosta tehdään hiilineutraalisuuteen sitoutuneissa maissa. Glasgow’n ilmastokokouksessa saatiin uusia sitoumuksia esimerkiksi Intialta, Brasilialta, Vietnamilta ja Nigerialta.

Suomalaisilla yrityksillä on hyvät mahdollisuudet saada osansa vihreästä kasvusta, sillä meillä on paljon korkean tason osaamista esimerkiksi puhtaaseen teknologiaan liittyen. Suomessa tuotetaan jo nyt ratkaisuja esimerkiksi meriliikenteen päästöjen vähentämiseen. Suomen osuus vihreiden tuotteiden maailmankaupasta on kokonaisuudessaan noin puoli prosenttia, osoittaa valtioneuvoston selvitys – tätä osuutta meidän on pyrittävä kasvattamaan!

Hiilikädenjäljen kasvattamiseen tarvitaan tutkimusta, rahoitusta ja tiukempaa ympäristösääntelyä

Elinkeinoelämän hiilikädenjäljen kasvattamisessa avainasemassa ovat panostukset tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin. Niin sanotuilla TKI-tuilla voidaan vauhdittaa päästövähennyksiä tuottavien ratkaisujen syntymistä. Tutkimuslaitosten, yritysten, yliopistojen ja vienninedistämisorganisaatioiden yhteispeli on ensiarvioisen tärkeää, jotta innovaatiot muuttuvat laadukkaiksi vientituotteiksi.

Lisäksi tärkeää on ohjata julkista ilmastorahoitusta toimiin, jotka päästöjen vähentämisen lisäksi kasvattavat hiilikädenjälkeämme. Valitaan siis eniten päästöjä vähentävistä toimista ne, joilla on myös suurimmat talous- ja työllisyysvaikutukset.

Erinomainen esimerkki yritysten ilmastotyön vauhdittamisesta on hallituksen päätös suunnata vähintään puolet EU:n koronaelvytysvaroista toimiin, joilla lisätään samanaikaisesti työllisyyttä ja vähennetään päästöjä. Yhteensä kestävän kasvun ohjelmalla ohjataan yli miljardi euroa ilmastotyöhön ja vähennetään Suomen päästöjä yli kuudella prosentilla. 

Pelkkä julkinen rahoitus ei kuitenkaan riitä, vaan meidän on ohjattava myös yksityiset rahavirrat ilmastokriisin torjuntaan. Tässä yksi keino olisi EU:n kestävän rahoituksen taksonomia, joka auttaa sijoittajia näkemään, mitkä rahoituskohteet edistävät kaikista eniten ilmastokriisin torjuntaa. Valitettavasti  hallituspuolueista vain Vihreät ja Vasemmistoliitto kannattivat taksonomiaa.

Tukien ja ilmastorahoituksen lisäksi tehokkaimpia keinoja edistää suomalaisten yritysten hiilikädenjäljen kasvua on kansainvälinen ympäristösääntely, jolla voidaan luoda tehokkaasti yhteisiä markkinoita puhtaille ratkaisuille. Fossiilitalouden kannustimista on päästävä eroon, jotta talouden rakenteet tukevat vihreää kasvua. 

Puhtaiden ratkaisujen kasvaville markkinoille pääsemisessä on kyse vientivetoisen taloutemme tulevaisuudesta. Haluammeko hyödyntää momentumin vai harmitella myöhästymistämme myöhemmin? Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden näkökulmasta on elintärkeää, että yrityksemme kehittävät puhtaita ratkaisuja ja pääsevät kiinni niiden maailmanmarkkinoihin. Toivottavasti tämä muistetaan myös Slushissa. Suomen asema kansainvälisessä kaupassa ratkaistaan tämän päivän poliittisilla päätöksillä.