SDP haluaa ehdollistaa sosiaaliturvan kielenopiskeluun, todellisuudessa pitäisi turvata kieliopintoihin pääsy

SDP:n kiristynyt maahanmuuttolinja ottaa selvästi mallia Ruotsin ja Tanskan demareilta. Puolueen mukaan pitäisi arvioida, voiko maahanmuuttajien sosiaaliturvaa sitoa kielen opiskeluun ja voiko maksuttomia tulkkauspalveluita rajata tietyn maassaoloajan jälkeen. Esitystä lukiessa ei voinut olla varma, onko kyseessä oikeistohallituksen vai demarien linjapaperi. SDP:n esittämät tiukennukset ilmentävätkin paitsi ymmärtämättömyyttä kotoutumisen haasteista, vaikuttavat myös yritykseltä kosiskella perussuomalaisten leiriin karanneita äänestäjiä. Iso-Britannian, Ranskan, Saksan ja muiden kansainvälisten esimerkkien pitäisi kertoa, ettei laitaoikeistoa voiteta esittämällä miedompaa versiota heidän politiikastaan: monessa maassa vihamielisen maahanmuuttopolitiikan imitointi on johtanut lähinnä laitaoikeiston normalisointiin ja suosion kasvuun. Vihreiden mukaan sosiaaliturvan tulisi olla kytketty ainoastaan sosiaalisiin perusteisiin, ei etniseen taustaan.  

Esitys sosiaaliturvan sitomisesta kielen opiskeluun on lähtökohdiltaan myös populistinen, sillä todellisuudessa kotoutumiskoulutus on Suomessa jo nyt työttömälle maahanmuuttajalle velvoittavaa työttömyysetuuden menettämisen uhalla, ja mikäli henkilö ei taas ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi, menettää hän osan perustoimeentulotuestaan. Kielen opiskeluun on siis jo olemassa vahva taloudellinen velvoite. 

Pidämme vihreissä kielen oppimista äärimmäisen tärkeänä avaimena kotoutumiseen ja työllistymiseen. Olen mm. esittänyt, että suomen tai ruotsin opiskelu olisi pakollista tänne tuleville korkeakouluopiskelijoille. Pieni Viro toimi näin jo 1990-luvulla, kyllä Suomenkin itsetunnon tulisi siihen riittää. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että kieliopintoja pitäisi tarjota huomattavasti enemmän kuin nykyisin ja se vaatisi lisäresurssointia. Sama kielikoulutuksen lisätarve koskee muitakin tänne muuttaneita. Olisi varmistettava, että jokaisella Suomeen tulevalla maahanmuuttajalla on pääsy kielen opiskeluun mahdollisimman nopeasti.

SDP:n kansanedustajan Saku Nikkasen mukaan vastuuta kielenoppimisesta tulee ”sälyttää” maahanmuuttajille itselleen. Kommentti osoittaa ymmärtämättömyyttä kotoutumiskoulutuksen tilanteesta. Jonot kotoutumiskoulutuksiin ovat pitkät, eivätkä ryhmät useinkaan ole helposti yhteensovitettavissa esimerkiksi perhe- tai työelämän kanssa. Myös kotoutumiskoulutuksen laatu on hyvin vaihtelevaa ja vain yksi viidestä opiskelijasta saavuttaa koulutuksen tavoitteet työelämässä ja ammatillisissa opinnoissa vaadittavasta kielitaidosta. Tätä heikkoutta ja epäonnistumistamme on nostettu mm. OECD:n Working together -raportissa. Puutteellinen kielitaito taas on useassa selvityksessä nähty yhtenä suurimmista syistä sille, että maahanmuuttajien työllistyminen viivästyy Suomessa.

SDP:n esityksestä tekee huolestuttavan se, että se ohjaa julkista keskustelua väärään suuntaan ja luo asenteellista mielikuvaa ns. laiskoista maahanmuuttajista. Maahanmuuttajien aktiivisuuden puutteen sijaan todellinen ongelma on kotoutumispalveluiden saatavuus ja laatu ja liian hidas ohjautuminen kielen opiskeluun. 

Ylikuormittuneiden palveluiden lisäksi työllisyyden hoidon malli on osoittautunut ongelmalliseksi. Kun kunnat joutuvat pitkittyneen työttömyyden aikana maksamaan merkittävästi kasvaneen määrän ns. sakkomaksuja eli korvaamaan kasvavan osan työttömyysetuuksista Kelalle, on rahoitus pois työllisyystoimista, kuten palkkatuesta ja työllisyys- ja kielikoulutuksista, jotka ovat auttaneet maahanmuuttajia.

Kotoutumispalveluista ja kielikoulutuksesta on tällä hallituskaudella leikattu merkittävästi lisää, vaikka tarve olisi ollut päinvastainen. Leikkauksia on tehty myös maahanmuuttajia tukevaan järjestötyöhön. Näiden leikkausten on todettu osuvan etenkin haavoittuvassa asemassa oleviin.

Tarvittaisiin lisää kotiinjäävien vanhempien, yleensä äitien, kielikoulutusta ja suomalaiseen yhteiskuntaan verkostoitumista. Tarvitsemme myös työkokeiluja, harjoittelu- ja oppisopimuspaikkoja sekä kielen opiskelumahdollisuuksia myös työssäkäyville. Kotoutumiskoulutus on auttanut monen vain alkeistasolle, mikä ei työelämässä riitä. Näihin toimiin tarvitaan työnantajia mukaan. Moni maahanmuuttaja haluaisi myös yrittäjäksi, tähänkin alkuun tarvitaan tukea byrokratian oppimiseen.

En ole nähnyt maahanmuuttajaa, joka ei haluaisi suomea oppia, mutta olen tavannut todella monia, jotka eivät ole löytäneet kieliopintoja, vaikka haluaisivat.