— Holopainen Mari

Suomessa tarvitaan monipuolisempaa elinkeinorakennetta 

Kaipolan paperitehtaan sulkeminen on näkyvä ja konkreettinen esimerkki elinkeinorakenteen muutoksesta. Yhdestä yrityksestä suuresti riippuvaiselle paikkakunnalle tehtaan sulkeminen on kova isku. Työllisyydestä puhutaan numeroina, mutta on muistettava, että jokaisen numeron takana on ihminen. Siksi jämsäläiset tarvitsevat tukea, kun siirrytään uuteen.

Yksittäisen alan sijaan elinkeinorakenteen muutosten pidempiaikainen tarkastelu on kuitenkin hedelmällisempää ja antaa tarkemman kuvan siitä, mitä Suomessa ja maailmassa tapahtuu. Suomen elinkeinorakenne on edelleen liian keskittynyttä. Ei ole yksittäisen paikkakunnan eikä maan etu, että joustavuutta puuttuu. Kun hyväksymme lähtökohtana sen, että muutokset elinkeinorakenteessa kuuluvat asiaan, voimme yhteiskuntana varautua paremmin, oli kyseessä sosiaaliturvan muuntautumiskyky tai koulutuspaikkojen kohdentaminen.

Yhteiskunnan tehtävänä on edellytysten tarjoaminen. Tarvitsemme muuntokoulutusta, jatkuvaa oppimista ja aloituspaikkoja aloille, joissa on työvoimapula. Uudet työpaikat syntyvät yhä enemmän korkeaa osaamista vaativille aloille. Erityisesti palvelualat työllistävät. Yrittämisen edellytyksiä on voimistettava edelleen, kasvuyrityksiin, innovaatioihin ja tuotekehitykseen on investoitava ja ilmasto- ja ympäristöhaasteisiin pureuduttava ratkaisuin, joilla on maailmanmittakaavassa kysyntää ja uutuusarvoa. Osaamiseen, koulutukseen ja tutkimukseen panostaminen on tällöin keskeistä. 

Samaan aikaan on havaittu myös epätoivottua keskittymisen kehitystä, jossa teknologiajätit syövät pieniä kehitysvaiheen yrityksiä pois markkinoilta hyvin laajasti. Ongelman ratkaisemiseksi muun muassa digitaalisten palveluiden verotuksen kehittäminen ja laajempi eurooppalainen yhteistyö ovat keskeisessä osassa. Vastuullisuus ja kiertotalouden toteutuminen on lainsäädännön avulla nidottava osaksi tuotantoketjuja. 

Haasteita riittää, mutta ei ole syytä vaipua epätoivoon. Suomalaisten uskallus perustaa uusia startupeja sekä Suomen vetovoima usealla alalla kiinnostavana investointikohteena ovat nousseet. Jotta saisimme myös houkuteltua riittävästi osaavia ihmisiä töihin perheineen, voi oikeiden edellytysten tarjoaminen, kuten englanninkielisten koulupaikkojen saatavuus nousta merkittävämpään rooliin kuin yksittäinen yritystuki. Moni arvostaa yhteiskuntaa, jossa on maksutonta koulutusta, puhdasta ilmaa ja lähiluontoa ja työelämän tasa-arvoa. Näiden asioiden tunnetuksi tekeminen ja kehittäminen on tärkeä tehtävä.

Suomalaisessa talouspoliittisessa keskustelussa elinkeinoelämä ja sen tarpeet on edelleen pitkälti rajattu käsitteeseen perinteisemmästä teollisuudesta. Näin siitä huolimatta, että teollisuuden osuus bruttokansantuotteesta on pidemmän aikaa ollut laskusuunnassa niin kutsutuissa teollisuusmaissa, eikä teollisuus työllistä samalla tavoin kuin ennen. Automatisaatio on lisääntynyt ja tuottavuus kasvanut. Tuottavuuden kasvu on edelleen keskeistä yhteiskuntamme kannalta, ja tähän onkin syytä panostaa. Kun ratkaisuja haetaan, on tärkeää kuulla myös pienyrittäjiä ja kasvuyrittäjiä.  

Muutos on välttämätön, mutta se voi olla reilu. Vihreiden Reilun Muutoksen ohjelmassa tavoitellaan sitä, että siirtymä kestävään yhteiskuntaan ei tarkoita kurjistumista, vaan parantaa niin ihmisten ja ympäristönkin hyvinvointia. Ilmastotoimilla on nyt suuri työllistävä vaikutus.

Kuva: Martiina Woodson