— Jenni Pitko

Saamelaisille mahdollisuus kieltää kaivokset saamelaisalueella

Kuva Jenni Pitkosta

Kaivostoiminta ei sovi yhteen saamelaisten perinteisen elämäntavan kanssa. Yhtäkään kaivosta ei pitäisi saada perustaa Saamenmaalle ilman saamelaisten lupaa.

Kaivostoiminta on puhututtanut paljon viime aikoina. Valmistelemme parhaillaan hallituksessa uutta kaivoslakia, jonka tavoitteena on ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä kaivostoiminta. 

On selvää, että esimerkiksi liikenteen sähköistymiseksi tarvitsemme mineraaleja, jotka ovat akkuteollisuuden raaka-aineita. Kaivoksia tulisi kuitenkin perustaa vain alueille, joilla niillä on paikallisten ihmisten hyväksyntä. Asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksia omaan elinympäristöönsä on kaivoslain uudistuksen yhteydessä vahvistettava. Kaivokset eivät sovi kaikkialle.

Esimerkiksi Saimaalle, Käsivarteen ja monille muille paikkakunnille hiljattain myönnetyt malminetsintäluvat ovat syystäkin herättäneet paljon vastustusta paikallisten keskuudessa. Kaikissa näissä tapauksissa kaivokset uhkaisivat tärkeitä luonto- ja maisema-arvoja. Kaivostoimintaa ei tulisi harjoittaa alueilla, jotka ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita tai maisemallisesti merkittäviä. 

Erityisen huonosti kaivokset sopivat Käsivarteen, joka on saamelaisten kotiseutualuetta. Saamelaisten kotiseutualue kattaa Suomen puolella kolme pohjoisinta kuntaa sekä Lapin paliskunnan alueen Sodankylän kunnan puolella. Alue on ollut saamelaisten koti jo tuhansia vuosia. Juuri tähän perustuu saamelaisten asema saamelaisalueen alkuperäiskansana ja juuri siksi saamelaisten oikeudet harjoittaa kulttuuriaan on turvattu perustuslaissa.

Kaivokset ovat todellinen uhka jo valmiiksi uhanalaiselle saamelaiskulttuurille ja koko alkuperäiskansan olemassaololle. Kaivostoiminta häiritsisi merkittävästi saamelaisten perinteisiä elinkeinoja, joiden harjoittaminen on kulttuurin säilymisen elinehto. 

Saamelaisten tärkeimpiä elinkeinoja on poronhoito, jonka edellytykset kaivostoiminta tuhoaisi viemällä poroilta laidunalaa ja katkaisemalla porojen ikiaikaisia vaellusreittejä. Myöskään muut saamelaiskulttuurille tärkeät luontaiselinkeinot, kuten kalastus, metsästys ja keräily, eivät sovi yhteen kaivosteollisuuden kanssa.

Saamelaisilla on oltava oikeus kulttuurinsa harjoittamiseen, mutta myös oikeus tulevaisuuteen. Kaivostoiminta saamelaisalueella horjuttaisi saamelaisten tulevaisuutta ja syöksisi monet epävarmuuteen kulttuurin jatkamismahdollisuuksista. Suomalainen lainsäädäntö on liian kauan pitänyt saamelaisia tilanteessa, jossa heidän vaikutusmahdollisuutensa omaan tulevaisuuteensa ovat heikot.

Saamelaiset ovatkin nousseet vastustamaan malminetsintälupia, jotka on hiljattain myönnetty Käsivarteen saamelaisia kuulematta. Kaivosten suunnitteleminen Saamenmaalle ilman yhteisön suostumusta sotii niin sanottua FPIC-periaatetta vastaan. FPIC eli Free, Prior and Informed Consent tarkoittaa YK:n määrittelemää toimintatapaa, jossa alkuperäiskansojen mailla toteutetaan vain sellaisia hankkeita, joihin alkuperäiskansa itse on antanut suostumuksensa tasavertaisista neuvotteluasemista käsin. Jos tätä toimintatapaa noudatettaisiin myös Suomessa, saamelaisten kotiseutualueelle tuskin myönnettäisiiin malminetsintälupia.

Suomen tulee kunnioittaa alkuperäiskansan itsemääräämisoikeutta ja saamelaisten oikeutta harjoittaa perinteisiä elinkeinoja. Saamelaisten sekä heidän kulttuurinsa ja elämäntapansa suojelemiseksi kaivostoiminta tulisi rajata kokonaan pois saamelaisten kotiseutualueelta, ellei yhteisö erikseen osoita sellaista toimintaa kohtaan hyväksyntäänsä. Käytännössä tämä voitaisiin toteuttaa erillisellä lailla tai kirjaamalla uuteen kaivoslakiin vahva ja aidosti vaikuttava saamelaiskulttuurin heikentämiskielto. Saamelaisten elinkeinot on asetettava ensisijalle saamelaisalueella ja perinteisten elinkeinojen ahtaalle ajaminen on lopetettava.