Koulutuksesta ei pidä tinkiä vaan siihen pitää satsata – se on paras keino torjua epätasa-arvoa
Suomalaisen tasa-arvon yksi kulmakivi on laadukas koulutus, joka ulottuu varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Vihreille laadukkaan koulutuksen vaaliminen on sydämen asia – ja paras keino torjua syrjäytymistä ja eriarvoistumista, Maria Ohisalo muistuttaa. Espoolainen kuntapoliitikko Timo Kilpiäinen näkee tämän konkreettisesti työssään opettajana.
Yhtenä iltana viime hallitusneuvotteluissa Vihreiden joukot kävelivät ulos. Neuvottelupöydässä puitiin silloin koulutusta. Vihreiden puheenjohtaja ja sisäministeri Maria Ohisalo muistelee, että sinä iltana oli neuvotteluiden kriittisin paikka.
”Edellinen Juha Sipilän hallitus oli tehnyt kovia koulutusleikkauksia, ja olimme oppositiossa päättäneet, että jos pääsemme hallitusneuvotteluihin vääntämään tästä aiheesta, väännämme silloin todella kovaa.”
Tiukkana oleminen kannatti. Antti Rinne halusi Vihreät mukaan hallitukseen, ja sen myötä kaikille koulutusasteille lähdettiin etsimään lisärahoitusta. Suunta saatiin käännettyä, ja nykyisessä hallituksessa puhutaan jo koulutuksen kunnianpalautuksesta.
Ohisalo on tyytyväinen siihen, että konkreettisia tekoja on ollut useita.
”Koulutukseen on panostettava kaikilla asteilla. Eikä tämä ole vain lasten ja perheiden kannalta tärkeää, vaan myös merkittävä työllisyystoimi.”
Koulutus on parhaita keinoja torjua köyhyyttä ja eriarvoisuutta. Se on ollut aina yksi Vihreiden kärkiteemoista.
”Koulutus on yhdenvertaisuuskysymys. Se on sellainen vihreän politiikan kulmakivi, josta pidämme viimeiseen asti kiinni”, Ohisalo sanoo.
Maailman paras koulu – vai onko?
Suomalaista koulujärjestelmää hehkutetaan yhdeksi maailman parhaimmista. Ylistämiselle on edelleen rutkasti aihetta, mutta myös huolia on. Esimerkiksi tasa-arvoisuus ei toteudu enää yhtä hyvin kuin aiemmin. PISA-arvioinneissa suomalaispoikien oppimistulokset ovat heikentyneet, ja koulupudokkaista suurin osa on poikia.
”Viestit ovat olleet huolestuttavia. Pojat ovat jääneet viime vuosina jälkeen jo ihan peruskoulutasolla, emmekä ole pystyneet puuttumaan oppimiseroihin riittävästi”, Ohisalo toteaa.
Huoliin on kuitenkin jo reagoitu. Tänä vuonna käynnistyneen opetusministeriön perusopetuksen laadun ja tasa-arvon kehittämisohjelman tavoitteena on nimenomaan kaventaa ja ennaltaehkäistä oppimiseroja, vahvistaa koulunkäynnin tukea ja kehittää lukutaitoa.
Konkreettisena tekona on esimerkiksi ryhmäkokojen pienentäminen.
Vihreiden puoluevaltuuskunnan varapuheenjohtaja ja espoolainen kuntapoliitikko Timo Kilpiäinen on omassa työssään ala-asteen luokanopettajana nähnyt, miten viime vuosien koulutusleikkaukset ovat vaikuttaneet koulutyöhön.
”Minullakin oli 32 oppilaan luokka, joka oli silloin omassa kunnassani eli Espoossa isoin mahdollinen yhden opettajan alakoululuokka.”
Isoa luokkaa vetäessä näin monen oppilaan arviointi vie opetustyöstä leijonanosan, ja opettajan on vaikeampi löytää aikaa lasten kohtaamiseen yksilöinä. Silloin voi jäädä huomaamatta, jos joku tarvitsee enemmän tukea.
Kilpiäisen mukaan tärkeintä olisi varmistaa, että opettajilla on riittävästi aikaa ja jaksamista hoitaa perustehtäväänsä.
”Luokkakoot eivät ole sinänsä ongelma, vaan tärkeintä on huolehtia, että oppilaiden ja opettajien suhdeluku pysyy sopivana. Lisäksi erityisluokkia ei saisi vähentää, jotta erityisopettajien osaamista ei menetetä. Lopputulos on aina huono, jos muutoksia tehdään säästöjen vuoksi eikä pedagogisista syistä.”
Oppilashuollolle on yhä suurempi tarve
Vihreät on ajanut voimakkaasti sitä, että oppilashuollolle olisi riittävät resurssit. Yksi askel eteenpäin on hallituksen päätös tehdä sitova mitoitus oppilashuoltoon niin perusopetukseen kuin toiselle asteelle. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että kuraattoreita ja psykologeja on aina saatavilla – ja sitä, että heillä on riittävästi aikaa hoitaa työnsä hyvin.
Timo Kilpiäinen sanoo, että oppilashuollon ihmisistä on tullut yhä tärkeämpi osa koulun henkilökuntaa. Myös tarve on kasvanut. Se taas johtuu oppilasmäärien kasvusta sekä siitä, että oppilailla on yhä enemmän tarvetta saada apua. Erityistä tukea tarvitsevien määrä on lisääntynyt, mutta myös erityistuen tarpeiden kirjo on laajentunut. Tukea tarvitaan niin oppimiseen kuin tunne-elämään ja sosiaalisiin taitoihin.
Tänä vuonna lisää huolta on tuonut koronapandemia, jonka myötä myös lasten ja nuorten pahoinvointi on kasvanut. Etäkoulujaksot kasvattivat puolestaan eriarvoistumista.
Maria Ohisalo painottaa, että kouluissa on oltava nyt riittävästi aikuisia, jottei yksikään oppilas jäisi jälkeen tai huomaamatta.
”On tärkeä pystyä reagoimaan herkästi ja toimimaan entistä nopeammin.”
Oppilashuollon resurssointi on ollut myös mukana käynnissä olevassa sote-uudistuksessa. Oppilashuolto ei jatkossa ole enää kuntien vastuulla, mutta Vihreät ovat olleet mukana varmistamassa, että se säilyy edelleen lähipalveluna, vaikka sen järjestäminen siirtyy sosiaali- ja terveydenhuollon piiriin.
”Näin oppilashuolto toimii edelleen osana kouluyhteisöä ja ihan fyysisestikin koulussa, vaikka ei olekaan sivistystoimen alla. Toisaalta etuna on se, että osana sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita oppilashuollosta on suorempi yhteys muihin jatkopalveluihin”, Ohisalo sanoo.
Alkuun satsaaminen kannattaa
Yksi Vihreiden suurista onnistumisista on varhaiskasvatukseen saadut parannukset. Kaikkien lasten yhtäläinen oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen on palautettu, ryhmäkokoja on pienennetty ja varhaiskasvatusmaksuja on päätetty alentaa. Ohisalon mukaan sillä, että lapset pääsevät helposti ja tasa-arvoisesti varhaiskasvatukseen, on etuja sekä lapsille että vanhemmille.
”Esimerkiksi maahanmuuttajanaisten kohdalla on valtava huoli siitä, että integraatio jää heikoksi, ja he eivät pääse mukaan työelämään ja saa riittävää kielitaitoa. Jos he saisivat lapset helpommin päivähoitoon, voisi sillä olla ratkaiseva merkitys.”
Varhaiskasvatuksen tasa-arvon kehittäminen on yksi asia, mutta toinen on parantaa sen laatua. Tänä vuonna on aloitettu kokeilu kaksivuotisesta esiopetuksesta, johon osallistuu 10 000 lasta. Vanhempien kannalta kaksivuotinen esiopetus olisi taloudellisesti iloinen asia, sillä siinä säästäisi varhaiskasvatuksen maksuissa. Lapsen etuna on parempi kouluvalmius.
”Kaksivuotisessa esiopetuksessa pystytään huomioimaan lapsi paremmin. Yksi esiopetuksen tärkeimmistä tehtävistä on koulun alun tukeminen, ja tässä mallissa siihen olisi enemmän aikaa”, Timo Kilpiäinen sanoo.
Hän näkee kaksivuotisen esiopetuksen osana isompaa kokonaisuutta, jossa rakennetaan joustavuutta alkuopetukseen.
”Tämä on muutos kohti lapsen osaamisesta ja kyvyistä lähtevää varhaiskasvatusta. Lapsen kasvun kannalta etuna olisi se, että kukin saisi kerätä rauhassa riittävät taidot koulunkäyntiin.”
Vihreät teki vastikään ehdotuksen siitä, että koulun voisi tulevaisuudessa aloittaa joustavasti 6–8-vuotiaana. Kaksivuotisesta esiopetuksesta Vihreät on tehnyt aloitteen jo pari vuotta sitten.
”Massaratkaisut eivät toimi aina parhaalla mahdollisella tavalla, eikä ammattilaisilla ole välttämättä riittävästi aikaa kohdata jokaista yksilönä”, Ohisalo sanoo.
Toinen aste maksuttomaksi
”On hullua, että meillä vielä on yksi koulutuksen aste, joka on maksullinen”, Timo Kilpiäinen toteaa.
Puheenaiheena on opiskelun toinen aste, ja sen maksuttomuudesta on keskusteltu vilkkaasti koko kuluneen syksyn ajan. Vihreät ajaa toisen asteen maksuttomuutta vahvasti, ja tavoitteena on saada opiskelusta maksutonta vuodesta 2021 alkaen. Taustalla on tässäkin tasa-arvo. Vaikka koulumaksuja ei ole sinänsä ollut, ovat kirjat, läppärit ja bussiliput käyneet nuorille ja heidän perheille kalliiksi.
Kilpiäinen sanoo, että keinoja maksuttomuuden toteuttamiseen löytyy. Lukioihin voitaisiin rakentaa oppikirjalainaamoita, ja kirjojen ostajana voisi toimia myös kunta tai kuntayhtymä.
Maria Ohisalon mukaan kyse on merkittävästä uudistuksesta.
”Toisen asteen maksuttomuus on tämän ajan peruskoulu-uudistus.”
Jos yhä useampi nuori pääsisi mukaan toisen asteen koulutukseen, olisi sillä myös työllisyysvaikutuksia.
”Peruskoulututkinnolla on jo nyt ollut vaikea työllistyä, ja tilanne vaikeutuu tulevaisuudessa. Työ muuttuu, ja sitä varten vaaditaan paljon erilaisia taitoja.”
Ylipäätään Suomessa on tarvetta nostaa koulutettujen määrää. Esimerkiksi teknologiateollisuus on jo nyt ilmoittanut, ettei heidän tarpeisiinsa riitä Suomessa korkeakoulutettuja. Osana korona-ajan elvytystoimia hallitus päätti väliaikaisesti lisätä 10 000 uutta aloituspaikkaa korkeakouluihin. Sillä varmistetaan, että yhä useampi nuori pääsee tavoittelemaan unelmiaan.
Ohisalon mukaan kyse on myös yhteiskunnan ja talouden uudistumiskyvystä.
”Jos ajatellaan, että myymme maailmalle tulevaisuudessa innovaatioita, pitää meillä olla niitä varten myös tekijöitä.”
|
Koulutus kuntoon! Koulutukseen satsataan kaikilla asteilla. Hallitus on edistänyt muun muassa näitä kehitysaskeleita.
|
Vihreä onnistuminen -juttusarjassa kerrotaan tärkeistä hankkeista ja saavutuksista, joissa Vihreät on ollut mukana.
teksti: Heidi Kalmari
Ohisalon kuva: Mari Lahti
Kilpiäisen kuva: Meeri Utti
Vihreät - De Gröna