Miten ilmastokriisi ratkaistaan? 5 näkökulmaa ilmastotalkoisiin

Ponnistelu ilmastokriisin ratkaisemiseksi on käynnissä eri puolilla maailmaa. Suomessakin talkoissa ovat mukana yhteiskunnan kaikki osa-alueet. Toiveikkaita saavutuksia on näkyvissä, mutta paljon on vielä tekemättä, jotta elintärkeät tavoitteet toteutuvat. 

Ilmastonmuutostyön takana on maailmanlaajuinen huoli maapallon kohtalosta: ilmaston lämpenemisen estäminen. EU:sta tulee Pariisin sopimuksen suuntaisesti ensimmäinen ilmastoneutraali talous ja yhteiskunta vuoteen 2050 mennessä. 

Suomen ilmastopolitiikassa tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2035.  

”Kaksi vuotta ilmastovaalien jälkeen ja kolme vuotta IPCC:n 1,5-raportin jälkeen Suomi on ihan oikealla tiellä, kun meillä aikaistettiin hiilineutraaliustavoitetta kymmenellä vuodella”, Greenpeacen ilmasto- ja energia-asiantuntija Kaisa Kosonen toteaa.

”Suomen tavoitteen saavuttamisen mahdollistaa hiilinielujen suhteellisesti suurempi rooli. Silti paljon työtä on vielä tehtävänä. Olemme monella kehityksen mittarilla maa, jollaiseksi moni muu vasta haluaisi tulla. Siksi meillä on erityinen vastuu osoittaa, että tällainen pohjoismainen hyvinvointi on saavutettavissa ja ylläpidettävissä ilmasto- ja luontokestävästi.” 

Suomen ilmastopaneelin varapuheenjohtajan, Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lundin mukaan ilmastotyön tuottama muutos on historiallinen.

”Muutos on todella monitahoinen ja menee yhteiskunnissa hyvin syvälle ja laajalle. Se näkyy käytännössä lähes kaikessa – aivan kuten höyrykoneen keksimisestä alkanut teollinen vallankumous”, hän vertaa.

Lund nostaa merkitykselliseksi sen, että sekä hallituksessa että laajasti erilaisissa eturyhmissä on saatu aikaan perusteellisia suunnitelmia, ohjelmia ja ilmastotyön tiekarttoja kestävän kehityksen eteen.

”On myös saavutettu iso harppaus koko Euroopassa, kun energiasektori on nyt muuttumassa päästöttömäksi. Pohjoismaissa vuosikymmenen lopussa sähkö on todennäköisesti jo kokonaan päästötöntä. Uudet teknologiat ja innovaatiot lyövät läpi laajasti: auringon ja tuulen hyödyntäminen, lämpöpumput, sähköautot, vety. Uusi tekninen vallankumous näkyy jo.”

Lund toteaa, että EU:ssa monet muut maat joutuvat päästöjen takia tiukemmalle kuin me suomalaiset. He työstävät hiilineutraaliutta vuoteen 2050 saakka, kun taas meillä pyritään tekemään tarvittavat toimet jo vuoteen 2035 mennessä. 

1. Siirtymän on oltava nopea, reilu, hallittu ja uskottava – Ilmastopäätösten riittävyys puntariin maaliskuussa 

Edelleen Suomen ns. päästökuilussa, eli eri sektorien yhteenlasketussa tarpeessa vähentää päästöjä, on noin 11 megatonnin edestä poistettavaa. 

Päätöksiä toimista, joilla kuilu kurottaisiin umpeen, tehtiin syksyn budjettiriihessä. Seuraavaksi Suomen ilmastopaneeli ja muut riippumattomat tahot arvioivat toimien riittävyyden, jotta hallitus voi maaliskuussa päättää tarvittaessa lisätoimista.

Päästökauppajärjestelmä, jonka tarkoituksena on teollisuus- ja energiantuotantolaitosten haitallisten päästöjen suitsiminen, kattaa Suomessa nyt noin puolet kasvihuonekaasupäästöistä. Greenpeacen Kaisa Kososen mukaan toimia tarvitaan nyt Suomessa erityisesti päästökaupan ulkopuolella, eli liikenteessä, rakennusten erillislämmityksessä, työkoneissa, maataloudessa, jätehuollossa ja teollisuuden F-kaasuissa. 

Näiden päästöjä on leikattava nopeasti irtautumalla fossiilisista polttoaineista, vähentämällä turvemaiden päästöjä ja kasvattamalla hiilinieluja. Päästökaupan ulkopuolella olevia aloja koskeva keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma on parhaillaan ympäristöministeriössä valmistelussa. 

 ”Kyse ei ole yksittäisistä ratkaisuista ja teknologioista, vaan siirtymän on kokonaisuudessaan oltava riittävän nopea, reilu, hallittu ja uskottava. Se ei saa perustua bioenergian polton tuntuvaan lisäämiseen, kompensointiin ja laskentakikkailuihin, vaan insentiivit on saatava kuntoon niin, että päästövähennysten suunta on selvä ja sopusoinnussa luontokadon torjumisen kanssa”, Kosonen toteaa.

Päästökauppasektorilla päästöoikeuden nouseva hinta ohjaa päästövähennyksiä jo verrattain tehokkaasti ja nopeammin kuin vaikkapa turveala vielä muutama vuosi sitten oletti. Kaukolämmön tuotannossa turpeen polttoa onkin jo ajettu alas. 

Ala itse arvioi turpeen polton päästöjen ja energiaturpeen tuotannon romahtavan nykyisestä viidesosaan vain neljässä vuodessa. Turvetuottajien taloudellisen tilanteen vuoksi hallitus linjasi keväällä 70 miljoonan euron luopumispaketista turvetuotannosta luopuville yrittäjille. Lisäksi turpeen verottoman pienkäytön alarajaa nostettiin.

Kaisa Kosonen huomauttaa, että lämmitykseen liittyvät ratkaisut ovat kaiken kaikkiaan iso, polttava kysymys. 

”Kun tiedetään, että sekä kivihiilestä että turpeesta pitää luopua lähivuosina, olennaista on keskittyä ratkaisuihin, jotka ovat hyödynnettävissä nyt, eikä jäädä odottamaan mahdollisia tulevaisuuden ratkaisuja. Eli täytyy hyödyntää energiaremonttien potentiaali ja polttoon perustumattomat lämmitysratkaisut täysimääräisesti, eikä vain luottaa siihen, että biomassaa riittää kaikkeen tai että metsäenergia ylipäänsä olisi kestävää.” 

2. Huomiota kulutuksen päästöihin – Tämä alue on Suomessakin vasta lapsenkengissään

Suomen kansalliseen päästövähennystavoitteeseen lasketaan kansainvälisen käytännön mukaan Suomen alueella tuotetut päästöt. Kulutusperustaisesti mitattuna suomalaisten CO2-päästöt olisivat noin kolmanneksen virallista päästölukemaa suuremmat.

”Myös kulutuksen päästöjen suitsimiseen tarvittaisiin huomattavasti vahvempaa poliittista ohjausta, mutta tämä on alue, joka Suomessakin on vasta lapsenkengissään. Eli iso osa kulutuksemme aiheuttamista päästöistä jää toistaiseksi vain tuotantomaiden murheeksi”, Kosonen toteaa.

EU:ssa valmistellaan nyt monia päätöksiä, joita Suomikin joutuu osaltaan työstämään. Suomelle keskeisimpiä ehdotettuja muutoksia ovat muun muassa päästökaupan laajentaminen liikenteeseen ja kiinteistöjen lämmitykseen, ilmaisten päästöoikeuksien vähentäminen sekä koko päästökaupan alaisten päästöoikeuksien vähentäminen aiempaa nopeammin. 

Komissio esittää myös vahvempia tavoitteita autojen päästörajoille, energiatehokkuudelle ja uusiutuvalle energialle sekä tiukennuksia kestävän biomassan kriteereihin.

Suomen teollisuuden kannalta olennainen on myös esitys hiilitulleista. Vuoteen 2026 mennessä myös keskeiset päästöpahikset, tuontiteollisuustuotteet kuten teräs, metalli, sementti ja lannoitteet, joutuvat maksamaan päästöoikeuksista päästääkseen EU:n sisämarkkinoille, jos tuotteen lähtömaassa ei vastaavaa maksua ole. 

3. Metsät kansallisena kipupisteenämme – Mitä matalammat hakkuutasot, sen suuremmat hiilivarastot

Suomen hiilinielut nielevät nykyään noin puolet vuosittaisista päästöistämme. Suurimman osan hiilinielusta muodostavat metsät. Jotta hiilineutraaliustavoite saavutetaan, hiilen sitoutuminen on pidettävä vähintään nykyisellä tasollaan tai mieluummin kasvatettava sitä.

EU:n uudella metsästrategialla halutaan tuoda EU:n metsäpolitiikkaan vahvemmin myös hiilinielujen suojelu ja kasvattaminen sekä monimuotoisuuden suojelu. Komission esitys uudeksi maankäyttöä, maankäytön muutoksia ja metsiä koskevaksi LULUCF-asetukseksi muuttaisi puolestaan nielujen laskentasääntöjä ja toisi jäsenmaakohtaiset tavoitteet nielujen kasvattamiseksi. 

”Jokaisella ilmastotyöhön sitoutuneella maalla on kansalliset kipupisteensä. Meillä se on selkeästi metsäteollisuus, jonka on ollut vaikeaa ottaa vastaan luontotutkijoiden viestiä hiilinielujen kasvattamisen tärkeydestä ja metsäluonnon tilan heikkenemisestä sekä siitä, että teollisuus pitäisi sovittaa ilmasto- ja ympäristökriisin reunaehtoihin”, Kosonen sanoo.

Ilmastopaneelin vuonna 2019 tekemän tutkimuksen mukaan eri metsämallit antavat erilaisia arvioita metsien hiilinielujen kehityksestä. Selvää kuitenkin on, että mitä matalammat ovat hakkuutasot, sitä suuremmat ovat metsien hiilivarastot ja hiilinielu. Myös hiiltä sitovien pitkäaikaisten puutuotteiden, kuten puurakentamiseen käytettävien tuotteiden, suosiminen nykyisten lyhytkestoisten sellu- ja paperiteollisuuden tuotteiden sijaan on ilmaston kannalta parempi vaihtoehto.

Kaisa Kososen yhteenveto ilmastotyötilanteesta on, että nyt tarvitaan riittävästi päästövähennystoimia ja realistisia tavoitteita. 

”Ei vain toiveikkaita numeroita paperilla, vaan uskottavia, vahvoja, sitovia toimia.” 

Uusi iImastolaki on hänen mukaansa saatava mahdollisimman vahvana maaliin, perintönä seuraavalle hallitukselle. Näin nykyisiä tavoitteita ei enää avata, vaan jatkossa tavoitteita vain vahvistetaan entisestään tieteen ja ratkaisujen edistyessä. 

”Harmittaa, että emme ole saavuttaneet kansallista itsetuntoa ja uskoa omaan tekemiseemme. Suomella on hieno tavoite olla maailman ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta. Nyt tavoitteet pitää viedä vahvaan ilmastolakiin ja varmistaa uskottavat toimet päästövähennysten saavuttamiseksi.” 

4. Maataloudesta löytyy vielä tekemistä – Viljely on Suomessa vahvasti tukien ohjaamaa

Luonnonvarakeskus LUKEn tutkimusprofessori Kristiina Reginan mukaan Suomessa kokonaispäästöt ovat vähentyneet huomattavasti, mutta eivät välttämättä laske tavoitteen vaatimalle tasolle ilman maataloudessa tehtäviä toimia. 

Ilmastopaneelin jäsenenä toimivan Reginan tutkimusalana LUKEssa ovat kasvihuonepäästöt ja päästöjen vähentäminen maataloudessa. 

”Maatalouden päästöt eivät ole vähentyneet 2000-luvulla, vaan ne ovat jopa nousseet, kun otetaan huomioon kasvussa olevat turvepeltojen hiilidioksidipäästöt. Maatalousmaiden hiilipäästöt pienentävät merkittävästi maankäyttösektorin nielua. Maataloudella voisi olla nyt isokin rooli”, Regina sanoo.

”Katseet kääntyvätkin nyt soisilta alueilta raivattuihin turvepeltoihin. Ne ovat vain kymmenen prosenttia meidän kokonaispeltoalastamme, mutta kuusikymmentä prosenttia maatalouden kokonaispäästöistä. Yhteiskunnan kannalta olisi järkevää, jos niistä löytyisi päästövähennystoimien piiriin pienikin ala, joka ei ole tärkeä ruoantuotannossa.” 

Regina toteaa, että viljely on Suomessa hyvin vahvasti tukien ohjaamaa.

”Se, mitä ja miten tuotetaan, on pitkälti poliittinen ja yhteiskunnallinen valinta. Tukijärjestelmämme kannustaa pitämään peltoja luonnonhoitopeltoina. Viljelijälle maksetaan siitä, että hän ei tee pellolla mitään. Entä jos maksettaisiin vähän lisää, ja turvepelto voitaisiin vettää? Tällä toimenpiteellä pysäytettäisiin turpeen hajoaminen ja hiilen vuotaminen taivaalle.” 

Märäksi ennallistaminen estää turvepeltojen käytön viljan tuotannossa. Siksi niitä on suunniteltu käytettäväksi märkyyttä sietävien kasvien tuotantoon kosteikkoviljelymenetelmin: esimerkiksi järviruoko sopii energiakasviksi ja osmankäämi eristeeksi. 

Uusien turvepeltojen raivaamisen estämiseksi on kehitetty avuksi maankäytön muutosmaksua, jotta viljelijät eivät raivaisi lisää peltoja. 

”Ei raivauksen totaalikieltokaan olisi mikään kuolinisku maataloudelle”, Regina sanoo. 

”Maataloudessa on juuri nyt meneillään EU:n yhteisen maatalouspolitiikan CAP-uudistus. Vasta EU:n käsittelyn jälkeen tiedetään, miten tukirahat voidaan käyttää. Suomi on tehnyt oman suunnitelmansa, johon EU voi ’käyttää punakynää’”.  

5. Oikeudenmukaisuus ja solidaarisuus muistettava – Ilmastodiplomatia olisi nyt tärkeää

Yksi tärkeä asia ilmastotyössä on Peter Lundin mukaan sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja ilmastosolidaarisuus. Se, että ymmärrämme olevamme peruskysymysten ja olemassaolon ytimessä. 

”Ilmastonmuutostyössä on aina kyse ihmisistä, sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta, sosiaalisesti oikeudenmukaisesta siirtymästä.  Siitä, miten pystymme asettumaan sen ihmisen asemaan, jota tämä koskee”, hän painottaa. 

Muutokset, etenkin nopeat sellaiset, pelottavat usein ihmisiä. Niin myös tässä asiassa.

”Menevätkö työpaikat? Mikä on tuleva elanto? Tätä pelkoa valitettavasti politiikka ei ole Suomessakaan lieventänyt. Väärin kohtelun ja pelon seurauksena populismi nousee. Ei olisi reilua, että köyhissä maissa jouduttaisiin ilmaston vuoksi nipistämään muutenkin niukasta elannosta. Sama koskee meillä vähempiosaisten ja erityisesti haja-asutusalueiden asemaa ilmastopolitiikassa.”

Lund muistuttaa, että tekniset ratkaisut ilmastonmuutoksen torjumiseen ovat löydettävissä, ja esimerkiksi suomalaisella yhteiskunnalla on periaatteessa myös varaa niihin. Muutos syntyy kuitenkin vain, jos kaikki saadaan siihen mukaan, eikä ketään jätetä sen ulkopuolelle. Viime kädessä ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää meiltä kaikilta henkistä kasvamista.

Myös ilmastodiplomatia olisi nyt erittäin tärkeää, painottaa tieteellisenä neuvonantajana ja asiantuntijana EU:ssa sekä vierailevana professorina Kiinassa pitkään toiminut Lund. 

”Suurvaltojen huonot välit ja keskinäinen nokittelu voivat pahimmillaan vaikuttaa siihen, että esimerkiksi Kiinan mahdollisuudet päästötalkoissa heikkenevät. Aasia kuudellakymmenellä prosentillaan maailman päästöistä tulee ratkaisemaan ilmastonmuutoksen suunnan. Siellä nyt vasta rakennetaan sitä hyvinvointia, joka meillä on jo. Jos heitä ei saada täysimääräisesti mukaan päästötalkoisiin, peli on pelattu.”  

Lundin mielestä maallamme voisi olla vahvempi rooli kansainvälisessä ilmastotyössä.

”Tässä asiassa toivoisin paljon enemmän aktiivisuutta Suomelta, joka on kuitenkin tunnetusti rauhan ja sovun rakentaja. Meidän globaalien ulkosuhteidemme pitäisi vahvemmin toimia sillanrakentajana ilmastokysymyksissä.”

Tietoisku: Suomen ilmastolaki uudistuu

• Nykyinen ilmastolaki tuli voimaan 2015. Se on puitelaki, eli se velvoittaa vain viranomaisia. Lakiin lisätään nyt välitavoitteet vuosille 2030 sekä 2040 ja vuoden 2050 päästövähennystavoitetta päivitetään. 
• Ilmastolakiin sisällytetään nielujen vahvistamista, uusi maankäyttösektorin suunnitelma ja edistämisvelvoitteita kunnallisille viranomaisille. 
• Ministeriöt velvoitetaan neuvottelemaan Saamelaiskäräjien kanssa, ja saamelainen ilmastoneuvosto perustetaan. 
• Ilmastolain luonnos oli lausuntokierroksella kesällä ja alkusyksystä. Tavoitteena on, että se lähetetään hallituksen esityksenä eduskuntaan tammikuussa 2022. 

Teksti: Eeva Pitkälä 

Kuvat: iStock

Lue lisää:

• Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen: ”Työtä luonnon kunnostamisessa riittää”
  https://www.vihreat.fi/vihrea/ymparisto-ja-ilmastoministeri-krista-mikkonen-tyota-luonnon-kunnostamisessa-riittaa/
• Luonto on pulassa ja tarvitsee kuntien apua – näillä päätöksillä luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen voidaan pysäyttää: https://www.vihreat.fi/vihrea/luonto-on-pulassa-ja-tarvitsee-kuntien-apua-nailla-paatoksilla-luonnon-monimuotoisuuden-koyhtyminen-voidaan-pysayttaa/