Jenni Pitko ja Satu Hassi: Metsälaki päivitettävä turvaamaan luonnon monimuotoisuus

Luonnonvarakeskuksen arvioinnin mukaan vuonna 2014 voimaan tullut uusi metsälaki on heikentänyt monimuotoisuuden suojelua. Sen seurauksena tuhansia hehtaareja arvokkaita luontokohteita on poistunut suojelun piiristä. Vihreiden kansanedustajat Jenni Pitko ja Satu Hassi vaativat metsälain päivittämistä siten, että se turvaa ja lisää metsäluonnon monimuotoisuutta.

“Arvioinnin tulos on järkytys, sillä suunta on täysin väärä. Suomi on sitoutunut pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden vähenemisen. Vain noin 6 % metsämaastamme on rajattu hakkuiden ulkopuolelle. Suojelualueet yksinään eivät riitä, vaan uhanalaisia lajeja ja elinympäristöjä on suojeltava myös talousmetsissä. Tarvitsemme talousmetsiin lainsäädäntöä, joka säilyttää ja lisää luonnon monimuotoisuutta, ei edesauta sen hupenemista”, Jenni Pitko painottaa.

Vuonna 2014 uudistetun metsälain tavoitteena oli säilyttää metsäluonnon monimuotoisuus, mutta tiistaina 14.1. julkaistun Luonnonvarakeskuksen arvioinnin mukaan lailla on ollut päinvastaisia vaikutuksia. Lakimuutoksen seurauksena yhteensä 27 000 hehtaaria ennen arvokkaaksi luokiteltua elinympäristöä on nyt jäänyt ilman lain suojaa.

Lakiuudistuksen myötä hakkuilta suojeltujen erityisen tärkeiden elinympäristöjen, kuten puronvarsien ja rehevien lehtojen, määritelmää muutettiin siten, että niiden on oltava kooltaan pienialaisia tai metsätaloudelliselta merkitykseltään vähäisiä. Aiemmin tällaista vaatimusta ei ollut.

Arvokkaiden luontokohteiden ahdinkoa lisää se, että nykytila ei tuo riittävää suojaa niille kohteille, joiden tulisi myös lain mukaan kuulua suojelun piiriin. Keskeinen tietolähde suojeltavien kohteiden paikannuksessa on Suomen Metsäkeskuksen tietokanta. Metsäkeskus on kuitenkin muuttanut tulkintaansa suojeltavista kohteista. Nyt vaarana on, että jopa tuhansia hehtaareja arvokasta puronvarsiluontoa jää vaille suojaa, koska kohteet eivät täytä metsäkeskuksen uutta tulkintaa.

Kansanedustajat ovat jättäneet puronvarsien suojelusta ja Metsäkeskuksen tietokannan sisällön muutoksista kaksi kirjallista kysymystä, joiden vastauksen perusteella huoli arvokkaiden luontokohteiden sivuuttamisesta käytännön metsätaloudessa on vahvistunut.

“Metsälain mukaiset suojelukohteet kuuluvat suojelun piiriin riippumatta siitä, onko ne merkitty tietokantaan. Käytännössä kuitenkin valvonta tapahtuu yleensä juuri Metsäkeskuksen tietokantojen avulla. Arvokkaiden luontokohteiden suojelu ei saa olla vain sen varassa, että metsänomistaja ymmärtää lain tarkoituksen Metsäkeskusta paremmin”, Satu Hassi jatkaa.

Erityisen tärkeiden elinympäristöjen säilyttämisen lisäksi metsälain on taattava myös muu luonnonhoito talousmetsissä. Monet uhanalaiset lajit ovat riippuvaisia lahopuusta eikä metsälainsäädäntö nykyisellään varmista sen säilyttämistä hakkuissa.

Vihreiden kansanedustajien mielestä lainsäädännön nykytila on kestämätön: “Joka yhdeksäs Suomen luonnon laji on uhanalainen ja kolmannes uhanalaisista lajeista elää metsissä. Suomalainen luonto tarvitsee ja ansaitsee suojakseen lain, joka turvaa aidosti monimuotoisuuden säilymisen tuleville sukupolville.”