Sofia Virran ryhmäpuhe 21.2.2024

Arvoisa puhemies,

Käsillä on merkittävä hetki, kun Suomi on ensimmäistä kertaa lähettämässä joukkojaan Naton toimintaan liittokunnan jäsenenä.

Suomen Nato-jäsenyyden vasta muovautuessa tämä onkin erinomainen paikka Suomelle näyttää osaamisensa ja vahva sitoutumisensa yhteiseen puolustukseen. Samalla kerrytämme kokemusta ja pääsemme kehittämään Suomen profiilia Naton jäsenmaana.

Puolustusvoimien henkilöstölle tämä tarjoaa yhteistoimintakokemusta osana Natoa, minkä päälle osaamisen kehittämistä voidaan jatkossakin rakentaa. Yhteisillä rakenteilla, harjoittelulla, sotilaallisella läsnäololla ja muulla tiiviillä yhteistyöllä huolehditaan siitä, että Naton pelotteen takana on myös sitä vastaava suorituskyky.

Kun Suomi liittyi Natoon, sitouduimme turvaamaan Naton turvallisuutta läpi liittouman kattaen sen koko alueen. Tähän me olemme sitoutuneet, ja saman sitoumuksen on tehnyt jokainen muu mukaan liittynyt valtio, joista jokainen vastavuoroisesti on valmis turvaamaan Suomen aluetta tarpeen niin vaatiessa. On tärkeää, että Suomi rakentaa profiiliaan uskottavana liittolaisena muille Nato-jäsenmaille. Vastavuoroisuuden periaate on keskeinen osa Naton toimintaa ja sen pelotetta, johon puolustusliiton voima perustuu – ketään ei jätetä yksin.

Tämä on vahva suoja Suomelle ja suomalaisille, sitoumus, jota meidän täytyy vaalia ja kunnioittaa. Siksi rauhan ajan tehtäviin osallistumalla näytämme myös konkreettisesti, että Suomeen voi luottaa ja me kannamme vastuumme osana yhteistä puolustusta ja sen kehittämistä. Suomella on paikka näyttää, että se on valmis yhteistyöhön luotettavana kumppanina kaikkien Nato-maiden kanssa.

Puolustusliiton jäsenenä Suomi edistää Euroopan ja maailman vakautta, rauhaa ja turvallisuutta.

Arvoisa puhemies,

Suomella on pitkä historia kansainvälisestä yhteistyöstä myös kriisinhallintatehtävissä, joka osaltaan on kehittänyt profiiliamme varmasti myös Nato-kumppaneiden silmissä. Suomella on erinomainen tilaisuus tarjota jo kertynyttä erityisosaamistaan Naton käyttöön ja tuoda esille se lisäarvo, jota voimme uutena jäsenenä puolustusliittoon tuoda. Meidän tulee myös painottaa Naton tehtävää rauhan ja demokratian vahvistamisessa, erityisesti tässä maailman ajassa, jossa elämme, on näiden Naton omien arvojen mukaisen toiminnan merkitys valtavan suuri.

Jatkossakin on ehdottomasti pidettävä huoli eduskunnan tiedonsaannista ja roolista päätöksentekijänä laajasti Natoa koskevissa asioissa. Käynnissä oleva selontekotyö ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon ja puolustusselonteon parissa on tärkein osa Suomen linjan muodostamista, ja siinä parlamentaarinen seuranta aivan olennaista. On sinänsä hyvä ja tarpeen, että hallitus on nyt jo linjannut ensimmäiset askeleet Suomen osallistumiselle Nato-operaatioihin, mutta samalla on huolehdittava siitä, että Suomen linja muodostetaan kokonaisuutena ja yhdessä, parlamentaarisesti.

Samalla kun käymme tätä tärkeää keskustelua Natosta, ei meidän tule unohtaa EU:n yhteisen puolustus- ja turvallisuuspolitiikan vahvistamista. Nämä ulottuvuudet eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan toisiaan täydentäviä. Tarvitsemme yhteisiä eurooppalaisia panostuksia yhteisen puolustuksemme kehittämiseen sekä osana Natoa että sen ulkopuolella. Kiristynyt turvallisuustilanne joka meillä on käsissä Euroopassa alleviivaa entisestään yhtenäisyyden tarvetta Euroopan valtioiden kesken. Juuri nyt kiireellisintä on vihdoin valjastaa Euroopan puolustusteollisuus toden teolla Ukrainan tueksi. Ukraina ei taistele vain Ukrainan vaan koko Euroopan vapauden ja turvallisuuden puolesta.

ARVOISA PUHEMIES

Kuten Valtioneuvoston selonteossa huomioidaan, Naton toimintaan osallistuminen ei ole vaaratonta ja siihen osallistumisessa on myös riskejä. Siksi haluankin vielä lopuksi kiittää mukaan tehtäviin lähteviä rohkeita suomalaisia sotilaita heidän merkittävästä henkilökohtaisesta panoksestaan Suomen Nato-jäsenyyden rakentamiseen jäsenyytemme alkutaipaleella.