Suojelukoiriin kohdistuva väkivalta osoittaa eläinten hyvinvointilain tarpeellisuuden

Sähkö- ja piikkipantoja, lyömistä, potkimista. Keskustelu eläinten hyvinvoinnista ja eläinsuojelun tilasta nousi jälleen julkiseen keskusteluun, kun Yleisradio julkaisi tällä viikolla viime syksyllä salaa kuvattuja videoita Saksanpaimenkoiraliiton (SPL) koulutustapahtumista. On hyvin yksiselitteistä, että suojelukoirien koulutuksessa käytetyt väkivaltaiset menetelmät eivät kuulu 2020-luvulle. Vuosittain nousevat räikeät eläinoikeusloukkaukset kuvastavat surullisen osuvasti eläinsuojelulakimme puutteellisuutta vastata nykykäsitykseen eläinten oikeuksien toteutumisesta ja hyvinvoinnin turvaamisesta.

Suomessa onkin tarpeen käynnistää ensi tilassa työ myös eläinten oikeuksien kirjaamisesta perustuslakiin. Jo sitä ennen on kiireellistä parantaa eläinten hyvinvointia hyvinvointilailla, jonka valmistelu on nyt loppusuoralla. Nykyinen eläinsuojelulaki on vuodelta 1996 ja auttamatta vanhentunut. Viimeisten lähes 25 vuoden aikana on saatu paljon uutta tutkimustietoa eläinten tarpeista ja kognitiivisista kyvyistä. Myös ihmisten asenteet ovat muuttuneet: yli 90 prosenttia suomalaisista haluaa esimerkiksi tuotantoeläimille paremmat olot.

Lainsäädäntö ei yksinään synnytä muutosta, vaan tarvitaan myös valvontaa. Nykyinenkin lainsäädäntö mahdollistaisi eläinten hyvinvoinnin paremman toteutumisen, jos eläinsuojelulain tulkinta ja soveltaminen niin eläinsuojeluvalvonnassa kuin tuomioistuimissa ei olisi puutteellista. Tämän vuoden valtion talousarvioon saatiin lisärahoitusta eläinpoliisin toimintaan, mikä on todella tärkeä asia. Vihreät toivovat vahvemman lainsäädäntötyön rinnalle myös koulutusta niin ikään eläinsuojeluviranomaisille, poliisille, kuin tuomioistuinten henkilökunnallekin.

Koulutuksen on pohjauduttava uusimpaan tutkimukseen ja tietoon eläinten lajityypillisestä käyttäytymisestä, kognitiivisista kyvyistä sekä eläinten tarpeista. Ajantasaisella täsmäkoulutuksella voitaisiin päivittää vanhentuneita käsityksiä eläinten hyvinvointiin liittyen, jolloin laintulkinta voisi myös muuttua. Näin voitaisiin välttyä myös siltä, että edellä mainitussa suojelukoirien tapauksessa toiminta on nykyisenkin lainsäädännön valossa näyttäytynyt lainvastaiselta, mutta siihen ei ole voitu puuttua, kun tiettyjen kouluttajien toiminta ei ole tullut julki ja valvonta ei ole toiminut.

Vihreät ovat esittäneet laajoja toimenpiteitä eläinten hyvinvointilain parantamiseksi. Tärkeimmät ehdotukset hyvinvointilain parantamiseksi liittyvät lajimukaisen käyttäytymisen vahvistamiseen, riittävään kivunlievitykseen kivuliaissa toimenpiteissä, turkistarhauksen kieltämiseen, lemmikkieläinten hyvinvoinnin parantamiseen ja viranomaistoiminnan vahvistamiseen.

Alla tiiviisti Vihreiden keskeiset vaatimukset.

1. Eläinten itseisarvo on kirjattava lakiin ja lajinmu­kainen ja hyvinvoin­nille olennainen käyttäy­ty­minen mahdollis­tet­tava kaikille eläimille
2. Eläimille on turvattava riittävä kivunlie­vitys kivuliai­siin toimenpi­tei­siin ja tuskaton lopetus.
3. Turkistar­haus on kiellet­tävä viiden vuoden siirtymäa­jalla.
4. Lemmikkie­läi­mistä on huolehdit­tava vastuul­li­sesti.
5. Eläinten hyvinvointia valvovaa viranomais­toi­mintaa on vahvistet­tava.

Nyt olisi ensiarvoisen tärkeää saada mahdollisimman vahvat kirjaukset eläinten hyvinvointilakiin ja lain toteutumisen tueksi vielä ajantasaista lisäkoulutusta valvontaviranomisille, poliisille, syyttäjälaitokselle että tuomioistuimille.

 Lisätietoja Vihreiden vaatimuksita löytyy täältä