Vapaan sivistystyön leikkaukset on peruttava

Hallitus on leikkaamassa vapaan sivistystyön oppilaitoksilta 20,5 miljoonaa euroa, mikä vastaa noin 12 prosenttia vapaan sivistystyön kokonaisrahoituksesta. Käytännössä leikkaukset kohdistuvat kansalais- ja kansanopistoihin, kesäyliopistoihin, opintokeskuksiin ja liikunnan koulutuskeskuksiin.

Vastustan jyrkästi näitä koulutusleikkauksia ja vetoan hallitukseen niiden perumiseksi. Koulutus on suomalaisen yhteiskunnan kivijalka, ja leikkausten sijaan siihen tulisi ohjata lisäpanostuksia, jos haluamme vahvistaa osaamista ja nostaa koulutusastetta.

Vapaalla sivistystyöllä on keskeinen rooli kaikenikäisten osaamistason nostamisessa, oppimiserojen kaventamisessa, hyvinvoinnin ja kotoutumisen edistämisessä sekä alueellisen yhdenvertaisuuden turvaamisessa.

Leikkaukset vaarantavat merkittävällä tavalla useiden oppilaitosten toimintaedellytykset. Seurauksena olisi koulutusten määrän vähenemistä, osallistumismaksujen korotuksia sekä muita toiminnan sopeutuksia.

Vapaan sivistystyön oppilaitokset ovat maan kattava ja pedagogisesti osaava verkosto kotoutumis- ja kielitaitokoulutuksen järjestämiseen. Vapaan sivistystyön tarjoaman maahanmuuttajakoulutuksen vahvuus on sen joustavuudessa. Siinä voidaan huomioida opiskelijoiden, mutta myös alueiden ja kuntien tarpeet koulutuksia suunniteltaessa. Kielen oppiminen sekä yhteiskunnan ja kulttuurin tuntemus edistävät onnistunutta kotoutumista, joka puolestaan vähentää huono-osaisuutta ja yhteiskunnan voimakasta polarisoitumista. Myös monet kotoutumisajan ylittäneet, kuten kotiäidit, hyötyisivät vapaan sivistystyön oppilaitosten tarjoamasta koulutuksesta – leikkausten sijaan tarvetta olisi pikemminkin lisärahoitukselle ja koulutusmahdollisuuksien lisäämiselle kotoutumisajan ylittäneille.

 Vapaan sivistystyön kautta tehdään myös tärkeää työtä ikäihmisten parissa, jolla vahvistetaan ikääntyvien fyysistä, henkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Ikäihmisten liikkumista ja yhteisöllisyyttä tukevat palvelut vähentävät yksinäisyyttä sekä tuovat säästöjä sote-kuluihin. Kaikilla tulisi iästä tai varallisuudesta riippumatta olla oikeus mielekkääseen ja merkitykselliseen tekemiseen sekä itsensä kehittämiseen. Leikkaukset vapaasta sivistystyöstä vaarantavat nämä oikeudet, kaikkia säästöjä ei voi ohjata kurssien hintojen korotuksiin.

Lisäksi leikkaukset heikentävät ihmisten mahdollisuuksia päästä opiskelemaan korkeakouluun. Esimerkiksi avoimet yliopistot ovat tärkeä väylä yliopistoon siirtymiseen eri puolilla Suomea ja järjestäjinä toimivat usein juuri vapaan sivistystyön oppilaitokset. Tällaisia väyläopintoja tulisi lisätä, jotta kouluttautuminen korkea-asteelle olisi mahdollista erilaisista taustoista.

On myös syytä huomioida, että uudet osaamismerkit, joiden avulla tunnistetaan ja tunnustetaan vapaan sivistystyön opintoja vaativat hallinnon resursseja. Tämä on ristiriidassa leikkausten kanssa, sillä vapaan sivistystyön hallinto on jo nyt nipistetty minimiin.

Vapaan sivistystyön oppilaitokset ovat omilla alueillaan merkittäviä työllistäjiä. Oppilaitokset maksavat vuosittain vapaan sivistystyön toiminnan osalta palkkoja noin 210 000 000 euroa, minkä lisäksi monialaiset oppilaitokset työllistävät vapaan sivistystyön henkilöstön lisäksi ammatillisen koulutuksen, aikuisten perusopetuksen ja lukiokoulutuksen henkilökuntaa. On syytä huomioida, että mahdolliset oppilaitosten lakkautusten vaikutukset heijastuvat myös toisen asteen oppilaitoksiin, sillä opettajat ovat usein etenkin pienillä paikkakunnilla saaneet riittävän tuntimäärän kasaan työskentelemällä useassa oppilaitoksessa.

Vapaan sivistystyön rahoitusta on vähennetty jo kolmeen otteeseen viimeisen 15 vuoden aikana. Näiden aiempina vuosina tehtyjen leikkausten heikentävä vaikutus rahoitukseen on ollut jo noin 18 prosenttia ja niistä tehtiin aikanaan pysyviä. Kun tähän yhtälöön lisätään hallituksen kaavailemat 20,5 miljoonan euron leikkaukset, on yhtälö kestämätön.

Tulevaisuuden nopeasti muuttuva työelämä edellyttää panostuksia ihmisten osaamistason nostamiseen, elinikäiseen oppimiseen sekä monipuoliseen ja joustavan koulutustarjontaan. Koko Suomi kaipaa lisää työtä sivistyksen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. Vapaan sivistystyön leikkaukset vievät Suomea täysin päinvastaiseen suuntaan.