Jokainen lapsi on tärkeä. Meidän on pidettävä kiinni siitä, mitä Suomessa on aina pidetty erityisen arvokkaana. Siitä, että jokaisen lapsen unelmat ovat yhtä arvokkaita.
Lapsiystävällinen Suomi
on Vihreiden kampanja, joka vie eteenpäin poliittisia avauksia lasten ja nuorten elämän ja tulevaisuudennäkymien parantamiseksi. Alta löydät kaikki kampanjan tähän asti julkaistut avaukset.
Sotaa pakeneville raskaana oleville ja vauvaperheille varmistettava riittävä tuki
Venäjän hyökkäyksen seurauksena ukrainalaisten lasten ja perheiden tilanne on järkyttävä. Euroopassa on sota ja valtava humanitäärinen kriisi. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat sotaa pakenevat raskaana olevat naiset sekä vauva- ja lapsiperheet. Heidät on tunnistettava omana erityisryhmänään ja varmistettava, että näiden perheiden auttamiseksi tehdään Suomessa kaikki mahdollinen.
Juhlitaan varhaiskasvatusta!
Tänään vietetään varhaiskasvatuksen päivää ja haluan nostaa hattua varhaiskasvatuksen henkilöstölle tämän ja vuoden kaikkien muidenkin päivien kunniaksi! Työnne on arvokasta, arkista ja rankkaa, korona-aikana on ehkä kertynyt epäreiluuden kokemuksia, palkkakysymykset hiertävät, kiirettä riittää, mutta päivästä toiseen hoidatte lastemme kasvatusta suurella sydämellä.
Meillä ei ole varaa menettää kokonaista sukupolvea!
Tänään päättynyt koko perheen koronakaranteeni oli kouriintuntuva muistutus terveydenhuollon ja varhaiskasvatuksen ammattilaisten korvaamattomasta työstä, joka pitää tämän maan pyörät pyörimässä.
Kaiken keskellä karanteeni tarjosi myös mahdollisuuden ajatella mennyttä ja tulevaa nyt, kun vaalikausi kääntyy viimeisille valtiopäiville.
Tyttöjen ympärileikkauksen ehkäisy kuuluu hyvinvointialueille!
Suomessa on edelleen tyttöjä ja naisia, joilla on riski joutua tai jotka ovat jo joutuneet silpomisen uhriksi. Sukuelinten silpominen on rangaistava teko. Tästä huolimatta väkivaltainen perinne elää edelleen. Hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveysalan henkilöstö on avainasemassa tämän katkaisemisessa. Osaaminen ja tieto meillä jo on – nyt ne pitää jalkauttaa hyviksi käytännöiksi alueille.
Lapsikoordinaattori jokaiselle hyvinvointialueelle turvaamaan lasten
oikeuksia
Merkittävä osa lasten ja perheiden palveluista siirtyy sote-uudistuksessa hyvinvointialueille. Esimerkiksi neuvola, kouluterveydenhuolto, lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut, lapsiperheiden kotipalvelu ja lastenvalvoja löytyvät jatkossa hyvinvointialueelta. Muutoksessa on huolehdittava siitä, että palvelut ovat yhdenvertaisesti kaikenlaisten perheiden saavutettavissa.
Synnyttäjien ei tarvitse jäädä yksin: doulatoiminta osaksi perhepalveluita
Odotus, synnytys ja lapsivuodeaika ovat mullistavia hetkiä perheen elämässä ja on erittäin tärkeää, että perhe tulee silloin kuulluksi ja kokee hoidon jatkuvuutta. Doulan tuki tarjoaa apua juuri tähän elämänvaiheeseen.
Kohti vauvaystävällistä Suomea – seitsemän ratkaisua odottajien, synnyttäjien ja vauvaperheiden hyvinvoinnin vahvistamiseksi
Vauvan odotus ja syntymä käynnistää uuden elämänvaiheen, joka saattaa jännittää, yllättää ja kuormittaa. Vanhemmuuteen liittyy myös paljon odotuksia, paineita ja toteutumattomia toiveita. Odottavan ihmisen mieli ja keho käyvät läpi muutoksen, johon ei aina ole helppoa varautua.
Tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettelu osaksi jokaisen lapsen kouluarkea
Tunneälyn avulla vahvistetaan mielenterveyttä, ehkäistään syrjäytymistä, pärjätään opinnoissa ja vahvistetaan omaa resilienssiä. Siksi tunne- ja vuorovaikutustaidoille halutaankin varata omat nimikkotunnit lukujärjestykseen.
NEPSY-strategia helpottaisi nepsylasten ja -perheiden elämää
Nepsydiagnoosien määrä on lähtenyt räjähtävään kasvuun. Nepsy on lyhenne neuropsykiatrisista haasteista, jotka johtuvat aivotoiminnan rakenteellisesta ja toiminnallisesta poikkeavuudesta, kuten ADHD ja ADD, Aspergerin oireyhtymä ja muut autismikirjon häiriöt, kehityksellinen kielihäiriö sekä Touretten oireyhtymä. Hienoa on, että tietoisuus neuropsykiatrisista haasteista on lisääntynyt. Valtava määrä ihmisiä jää kuitenkin edelleen vaille diagnoosia ja tarvitsemaansa tukea.
Lue lisää >
Perhevalmennus tueksi jokaiseen raskauteen
Oppimiseroihin puututtava – valmistavaa opetusta tarvitaan lisää
Suomalaisen koulutuksen yhteydessä kiitämme usein mahdollisuuksien tasa-arvoa, sitä kuinka peruskoulujärjestelmämme antaa kaikille lähes yhtäläiset mahdollisuudet elämässä eteenpäin. On valitettavaa todeta, että mahdollisuuksien tasa-arvo on suomalaisessa yhteiskunnassa monelle nykyisin vain haave. Lasten väliset osaamiserot ja suomen tai ruotsin kielitaito ovat peruskouluun tullessa niin suuria, ettei niiden kurominen umpeen ole mahdollista nykyisillä resursseilla ja lainsäädännöllä.
Turvallinen lapsuus varmistettava myös erotilanteissa
Jokaisella on oikeus erota turvassa, vailla pelkoa väkivallasta, vieraannuttamisesta tai eron jälkeisestä vainoamisesta. Ja jokaisen lapsen oikeudet tulee kyetä turvaamaan myös erotilanteiden keskellä.
Vanhempien ero koskettaa vuosittain noin 40 000 suomalaista lasta. Vaikka suurin osa vanhemmista pystyy hoitamaan eron lapsen edun mukaisesti, silti vuosittain noin 1600 lapsen perheessä ero kärjistyy konfliktiksi, jolloin siihen liittyy riitoja, huoltajuuskiistoja, eron jälkeistä väkivaltaa tai vainoa, jopa perhesurman riski.
Perhekeskus jokaiseen Suomen kuntaan
Jokaisella lapsella on oikeus hyvään elämään. Turvaamalla lapsiperheiden toimeentuloa ja tukipalveluita turvaamme myös lastenoikeuksia. Moni lapsi joutuu kuitenkin elämään köyhyydessä. Suomessa noin 14 % alaikäisistä elää köyhyydessä, mikä tarkoittaa noin 150 000 lasta. Köyhyyden taustat ovat usein monisyiset ja erilaisista tilanteista johtuvaa.
Isovanhemmanvapaa tukisi lapsiperheiden arkea
Isovanhemmilla voi parhaimmillaan olla tärkeä rooli lastenlasten elämässä. Myös perhepolitiikan olisi tärkeää tukea isovanhempia ja tuoda helpotusta lapsiperheiden arkeen.
Vihreät esittää, että perhevapaajärjestelmää uudistettaessa myös isovanhempien perhevapaat tehtäisiin mahdollisiksi. Vihreiden esittämä 5+5+5-perhevapaamalli mahdollistaa uuden avauksemme myötä sen, että kunkin vanhemman pitämän viiden kuukauden vanhempainvapaan lisäksi viimeisen viiden kuukauden jakson voisi pitää vanhemman sijasta myös isovanhempi. Näin esimerkiksi töissä käyvä isoisä tai uusperheen bonusisovanhempi voisi ottaa vapaata auttaakseen lapsen hoidossa.
Jokaiselle lapselle kuuluu oikeus varhaiskasvatukseen
Kansainvälisenä lapsen oikeuksien päivänä 20.11.2019 on tullut kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun YK:n lapsen oikeuksien sopimus syntyi. Lapsen oikeuksien sopimus on maailman laajimmin hyväksytty ihmisoikeussopimus. Se on tärkeä sopimus – se tähtää siihen, että jokaiselle lapselle taataan koulutus, tasa-arvo, terveys ja turva.
Suomessa lapsen oikeuksiin kuuluu esimerkiksi käydä maksutonta peruskoulua. Lasten sivistyksellisten perusoikeuksien ansiosta lapset saavat taustoistaan riippumatta oppia, kasvaa ja kehittyä. Näin taataan se, että tässä maassa kenestä tahansa voi tulla mitä tahansa.
Hyvää kansainvälistä miestenpäivää!
Miestenpäivänä kiinnitetään huomiota miesten ja poikien asemaan ja oikeuksiin ja rakennetaan myönteistä ja monipuolista mieskuvaa. Me Vihreissä haluamme nostaa esiin erityisesti poikien syrjäytymisen vastaisen työn ja yhdenvertaisen vanhempainvapaan.
Islannista mallia lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvistamiseen
Hallitus on sitoutunut edistämään lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia. Islannissa jokaiselle 6–18-vuotiaalle lapselle ja nuorelle on tarjottu harrastusseteliä, jonka he ovat saaneet käyttää itse valitsemaansa harrastukseen. Islannissa harrastusmahdollisuudet on tuotu koulupäivän yhteyteen. Toimisiko vastaava malli myös meillä?
Lasten oppimistulokset eriytyvät voimakkaasti
Syyskuussa julkaistiin tutkimus, jonka pääasiallinen viesti on hyvin tuttu. Korkeasti koulutettujen ja hyvin toimeentulevien perheiden lapset saavat kouluissa parempia oppimistuloksia verrattuna sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevien perheiden lapsiin ja nuoriin.
Tutkimuksen tulokset eivät ole poikkeavia, mutta herättävät kuitenkin suurta huolta, sillä eri yhteiskuntaluokissa olevien nuorten oppimistulokset ovat eriytyneet jyrkemmin kuin ennen. Jätin asiaan liittyen lokakuun alussa hallitukselle kirjallisen kysymyksen lasten ja nuorten oppimistulosten eriytymisestä vanhempien koulutustaustan mukaan.
Niin monta syytä syntyvyyslukujen takana
Meidän päättäjien vastuulla on tehdä kestäviä päätöksiä, joilla kyetään vähentämään perheestä haaveilevien epävarmuutta ja tukea tahattomasti lapsettomien perheellistymistä eri keinoin – kuten hallitusohjelmassakin kirjataan.
Meidän tulee päätöksillä luoda yhteiskuntaa, jossa lapsi on turvallista kasvattaa ja jossa vanhempi sukupuolesta riippumatta voi yhdistää työn ja perheen – perheiden monimuotoisuus huomioon ottaen. Päätöksenteon tueksi tarvitsemme kuitenkin tutkittua tietoa, ymmärrystä syistä alhaisen syntyvyyden takana sekä tietoa siitä, minkälaiset keinot ovat aidosti vaikuttavia.
Lisää toivoa, lisää lapsia
Alhainen syntyvyys huolestuttaa monia. Kestääkö eläkejärjestelmä? Kestääkö hyvinvointivaltio? Tärkeitä huolia, sitä en kiistä. Minua kuitenkin huolettaa järjestelmän kestävyyden ohella vähintään yhtä paljon se, mistä alhainen syntyvyys kumpuaa.
Meidän pitäisi puhua enemmän siitä, mikä nuoria pelottaa ja huolettaa. Siitä, mikä johtaa perheen perustamisen lykkäämiseen tai siitä luopumiseen. Kyse ei ole siitä, että kaikkien olisi pakko tehdä lapsia tai siitä, että vapaaehtoinen lapsettomuus olisi väärä valinta. Kyse on siitä, että kenenkään ei tulisi jäädä lapsettomaksi tahtomattaan. Kyse on siitä, ettei kenenkään tulisi jättää perhettä perustamatta pelon tai epävarmuuden vuoksi. Kyse on siitä, että meidän tulisi rakentaa sellaista yhteiskuntaa, missä kukaan ei jätä toivomaansa lasta hankkimatta siksi, että pätkätyöt, epävarma toimeentulo tai ilmastonmuutos ahdistavat liikaa.
Kolme tapaa pitää perhevapaata – Vihreiden perhevapaamalli
Vihreät haluavat antaa perheille enemmän vapautta perhevapaiden pitämiseen. Tarvitaan uudistuksia, jotka lisäävät tasa-arvoa perhe- ja lapsiystävällisellä tavalla. Perheet kaipaavat lisää joustavuutta ja valinnanvapautta.
Vihreä perhevapaamalli sopii lapsiperheiden erilaisiin tilanteisiin nykyistä paremmin, koska vanhemmat voivat pitää ansiosidonnaista vapaata pidempään ja esimerkiksi osa-aikaisesti. Varsinkin isät ja yksinhuoltajat saavat lisää aikaa kotona lastensa kanssa.
Tässä kolme esimerkkiä siitä, mitä kaikkea vihreiden perhevapaamalli mahdollistaa.
Vihreät - De Gröna