Organisaatio

Vihreät koostuu noin 200 jäsenyhdistyksestä. Puolueen poliittiset linjaukset ja luottamustoimet päätetään toimielimissä, joista tärkein on vuosittainen puoluekokous.

Järjestörakenne

Toimielimet

Vaaleilla valitut päättäjät

Vihreät Euroopassa ja maailmalla


Järjestörakenne

Vihreät koostuu puolueena noin 200 jäsenyhdistyksestä. Jokainen Vihreiden jäsen kuuluu johonkin, yhteen tai useampaan, näistä vihreistä yhdistyksistä.

Yhdistykset toimivat joko tietyllä paikkakunnalla tai alueella tai valtakunnallisesti, kaikkiin voit liittyä kotipaikkakunnastasi riippumatta. Puolueeseen kuulutaan aina vihreän yhdistyksen kautta.

Suomi jakautuu 12 vaalipiiriin, joista jokaisessa toimii vihreä piirijärjestö. Piirijärjestöön kuuluvat alueella toimivat vihreät yhdistykset. Piirijärjestöt vastaavat eduskuntavaaleista ja pääasiassa myös maakuntavaaleista, edustavat puoluetta alueellaan ja tuovat alueensa viestiä valtakunnan tasolle. Jokaisella piirijärjestöllä on työntekijä, johon voit tarvittaessa olla yhteydessä, ja jonka kautta saat tietoa oman paikkakuntasi ja alueesi vihreästä toiminnasta.

Kuntapolitiikasta ja kuntavaaleista vastaavat yhdistykset ovat kunnallisjärjestöjä, jotka toimivat yhdessä tai useammassa kunnassa. Suurilla kunnallisjärjestöillä voi olla jäsenyhdistyksiä, kuten kaupunginosayhdistyksiä tai muita alueella toimivia vihreitä yhdistyksiä.

Vihreät nuoretVihreät naiset ja Viite – Tieteen ja teknologian vihreät ovat valtakunnallisia liittojärjestöjä, joihin voi kuulua joko liittymällä paikallisyhdistykseen, kuten Tampereen vihreisiin nuoriin tai Lapin vihreisiin naisiin, tai liittymällä suoraan liiton jäseneksi, varsinkin jos omalla alueella ei ole yhdistystä.

Lisäksi on valtakunnallisia yhdistyksiä, jotka kokoavat esimerkiksi tietyistä poliittisista teemoista kiinnostuneita yhteen ympäri Suomen. Valtakunnalliseen yhdistykseen kannattaa liittyä myös, jos alueellasi on vasta vähän vihreää toimintaa! Valtakunnallisia yhdistyksiä ovat Armon vihreät, Ekovihreät, Finlands svenska gröna, Green Sisu, Ikävihreät, Maaseutu- ja erävihreät, Vihreä kulttuu­ri­po­liit­tinen yhdistys Kupoli, Vihreä miesliike, Vihreät vaivaiset, Vihreät vegaanit ja TalousVihreät.

Tue Vihreitä yhdistyksiä lahjoituksella!

Yhdistysaktiivien kannattaa olla ensisijaisesti yhteydessä omaan piiri- tai liittojärjestöön, mutta apua ja tukea yhdistysasioihin saa aina myös puoluetoimiston yhdistysneuvontaosoitteesta yhdistysasiat@vihreat.fi sekä yhdistysaktiiveille kootusta Vihreä yhdistysopas -sivustosta.


Toimielimet

Puoluekokous

Puolueen ylin päättävä elin on puoluekokous, joka kokoontuu kerran vuodessa. Puoluekokouksessa on yhteensä 400 äänivaltaista edustajaa, ja kukin jäsenyhdistys saa lähettää kokoukseen edustajia jäsenmääränsä mukaan: mitä enemmän jäseniä, sitä enemmän äänivaltaa.

Puoluekokous valitsee puolueen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajat, puoluesihteerin sekä muut luottamushenkilöt (puoluehallituksen ja -valtuuston). Nämä valitaan joka toinen vuosi eli kahden vuoden toimikaudeksi kerrallaan. Puoluekokous linjaa myös puolueen tärkeimmät poliittiset kannat, jotka on kiteytetty kahteen paperiin: joka kahdeksas vuosi hyväksyttävään periaateohjelmaan ja joka neljäs vuosi hyväksyttävään poliittiseen ohjelmaan.

Puoluekokouksessa myös hyväksytään puolueen säännöt.

Viimeisimmästä tai pian käsillä olevasta puoluekokouksesta löydät tietoa osoitteesta vihreat.fi/puoluekokous.

Puoluevaltuusto

Puolevaltuusto (vuoteen 2022 nimellä puoluevaltuuskunta) toimii puoluekokousten välillä puolueen korkeimpana poliittisena linjanvetäjänä. Valtuusto hyväksyy periaateohjelmaa ja poliittista ohjelmaa lukuunottamatta kaikki Vihreiden poliittisia kantoja määrittävät ohjelmapaperit, joissa määritellään mitä mieltä puolue on ohjelman käsittelemästä aihepiiristä (esim. koulutuspolitiikka, sosiaali- ja terveyspolitiikka, ympäristöpolitiikka).

Poliittisen linjanvedon lisäksi puoluevaltuusto päättää puolueen budjetista ja toimintasuunnitelmasta, sekä hyväksyy puolueen uudet jäsenyhdistykset. Valtuuston koko on 43 jäsentä ja se edustaa laajasti puolueen jäsenistöä. Siksi se on oikea paikka myös ajankohtaiseen poliittiseen keskusteluun, jossa eri puolilta maata tulevat vihreät aktiivit pääsevät tuomaan esiin näkemyksensä, kritiikkinsä ja toiveensa.

Valtuuston kokoukset ovatkin julkisia; niitä seuraamaan ovat tervetulleita niin tiedotusvälineet kuin puolueen jäsenet. Lisäksi kokouksia pystyy useimmiten seuraamaan suorana stream-lähetyksenä puolueen verkkosivuilta. Kauden 2023-2025 valtuuston puheenjohtajana toimii Riina Lumme.

Puoluevaltuuston nykyinen kokoonpano ja lisätietoa löytyy täältä.

Puoluehallitus

Puoluehallitus johtaa puolueen käytännön toimintaa. Se ohjaa puoluetoimiston työtä, päättää taloudesta ja hallinnosta sekä ottaa kantaa päivänpoliittisiin kysymyksiin. Hallitus kokoontuu noin joka neljäs viikko.

Puoluehallitukseen kuuluu 12 jäsentä: puolueen puheenjohtaja (tällä hetkellä Sofia Virta), kolme varapuheenjohtajaa (Bella Forsgrén, Silja Keränen ja Oras Tynkkynen) sekä kahdeksan muuta jäsentä henkilökohtaisine varajäsenineen. Puoluehallituksen muut jäsenet edustavat omia piirijärjestöjään tai muita puolueen jäseniä laajasti yhdistäviä tahoja, kuten Vihreitä nuoria ja Vihreitä naisia.

Puoluehallitus asettaa työryhmiä, joiden tehtävänä yleensä on toimia puoluejohdon työtä tukevina asiantuntijaryhminä mm. seuraamalla oman toimialansa ajankohtaisia politiikkakysymyksiä ja tarvittaessa valmistelemalla pohjapapereita puoluehallitukselle, -valtuustolle, eduskuntaryhmälle tai puolueen viestinnälle.

Puoluehallituksen nykyinen kokoonpano ja lisätietoa löytyy täältä.

Puoluetoimisto ja muut työntekijät

Puoluetoimiston työntekijät vastaavat puolueen toiminnan eri osa-alueista: viestinnästä, vaalikampanjoiden suunnittelusta, järjestöjen tukemisesta, jäsenhankinnasta, taloudesta, hallinnosta jne. Puoluekokouksen valitsema puoluesihteeri johtaa puoluetoimiston työtä. Puoluesihteeri on ainoa luottamushenkilö puoluetoimistolla, muut ovat palkallisessa työsuhteessa.

Helsingissä sijaitsevan puoluetoimiston lisäksi puolueen järjestöillä on koko joukko vihreitä työntekijöitä: jokaisella piirijärjestöllä sekä suurimpien kaupunkien vihreillä kunnallisjärjestöillä on vähintään yksi osa-aikainen toiminnanjohtaja. Vihreillä nuorilla ja Vihreillä naisilla on lisäksi omat työntekijänsä.

Vihreää koulutustoimintaa organisoi Vihreä opintokeskus Visio.


Vaaleilla valitut päättäjät

Eduskuntaryhmä

Vihreä eduskuntaryhmä koostuu vaaleissa valituista kansanedustajista. 2023 valitussa eduskuntaryhmässä on 13 kansanedustajaa. Eduskuntaryhmä kokoontuu joka torstai ryhmäkokoukseensa päättämään ryhmän kannoista eduskunnassa käsiteltäviin asioihin. Jos vihreät ovat edustettuina maan hallituksessa, ministerit joutuvat perustelemaan toimensa eduskuntaryhmälle ja eduskuntaryhmä linjaa, mihin vihreät voivat hallituksessa suostua ja mitä linjoja vihreiden tulee hallituspolitiikassa ottaa.

Eduskuntaryhmä toimii tiiviissä yhteistyössä puoluehallituksen kanssa ja pyrkii noudattamaan puoluekokouksen ja -valtuuston päättämiä linjoja niin hyvin kuin mahdollista.

Ministerit

Vihreät ovat tähän mennessä olleet seitsemässä hallituksessa neljällä vaalikaudella: Paavo Lipposen I ja II hallituksessa, Matti Vanhasen II hallituksessa, Mari Kiviniemen I hallituksessa, Kataisen ja Stubbin hallituksessa sekä Antti Rinteen ja sittemmin Sanna Marinin hallituksessa. Osallistumisesta hallitusneuvotteluihin ja niiden pohjalta maan hallitukseen sekä vihreiden ministerien valinnasta (ja myös hallituksesta lähtemisestä) päättävät, silloin kun hallitusyhteistyö muodostuu ajankohtaiseksi, puoluevaltuusto ja eduskuntaryhmä yhteisessä kokouksessaan.

Aluevaltuutetut

Vihreillä on vuoden 2022 aluevaalien jälkeen yhteensä 90 aluevaltuutettua – vähintään yksi jokaisen hyvinvointialueen valtuustossa.

Kunnanvaltuutetut

Vihreillä on 534 kunnanvaltuutettua 153 kunnassa, joissa asuu n. 90 % Suomen väestöstä. Kuntalaisten vaaleissa valitsemat vihreät valtuutetut muodostavat oman kuntansa valtuustoryhmän, joka päättää vihreästä kunnallispolitiikasta vaalien välillä. Valtuustoryhmän työtä tukee, vaalikampanjasta vastaa ja jäsenten osallistumismahdollisuuksista paikalliseen politiikkaan ja muuhun toimintaan huolehtii puoluetta kunnassa edustava kunnallisjärjestö. Vihreillä on myös edustajia monissa lautakunnissa ja muissa kuntien päättävissä elimissä, sekä ylikunnallisilla luottamuspaikoilla kuten maakuntavaltuustoissa.

Europarlamentaarikot

Europarlamentissa Suomen Vihreitä edustavat Alviina Alametsä, Heidi Hautala ja Ville Niinistö, Europarlamentin Vihreässä ryhmässä viralliselta nimeltään Vihreät / Euroopan vapaa allianssi.


Vihreät Euroopassa ja maailmalla

Vihreät on jäsenenä Euroopan vihreässä puolueessa. Vihreät muodostivat ensimmäisenä poliittisena ryhmänä virallisen puolueen eurooppalaisella tasolla. EU:ssa Vihreiden tärkein vaikutuskanava on europarlamentti ja sen vihreä ryhmä. Lisätietoa Europarlamentin vihreästä ryhmästä sekä Vihreistä Euroopassa löydät täältä.

Maailman vihreitä puolueita yhdistää maailmanlaajuinen verkosto Global Greens Network. Lisätietoa Vihreistä maailmalla löydät täältä.