Vihreä hallitustie - ilmastonmuutoksen torjuminen

« takaisin edelliselle sivulle

Päivitetty 18.3.2011

Ilmastonmuutoksen torjuminen

Lähdimme hallitukseen, jotta ilmastomuutosta torjuttaisiin juhlapuheiden lisäksi konkreettisilla päätöksillä. Halusimme ilmastopolitiikkaan tehoa ja kunnianhimoa.

Tällä hallituskaudella ilmastopolitiikassa on siirrytty sanoista tekoihin. Ilmastonsuojelua on edistetty mm. korottamalla energiaveroja, lisäämällä uusiutuvien energialähteiden käyttöä, porrastamalla autoilun verotus päästöjen mukaan, tukemalla suurten kaupunkien joukkoliikennettä, rakentamalla lisää raiteita ja parantamalla rakennusten energiatehokkuutta. Suunta on ollut oikea.

Suomen päästöt ovat laskeneet koko hallituskauden ajan. Vuoden 2009 eli viimeisimmän valmistuneen tilastointivuoden päästöt olivat kuusi prosenttia alle Kioton pöytäkirjan velvoitetason. Suomen päästöt ovat Kioton tavoitteet täyttävällä uralla.

Kunnianhimoista ilmasto- ja energiapolitiikkaa varjostaa päätös ydinvoimasta. Myönteinen periaatepäätös kahdelle ydinvoimalalle oli meille valtava pettymys.

Saavutuksia ja voittoja

• Ilmasto- ja energiastrategiassa hallitus linjasi, kuinka Suomi saavuttaa Euroopan unionin vuoteen 2020 asettamat tavoitteet päästöjen vähentämiseksi ja uusiutuvien energialähteiden edistämiseksi.

• Hallitus on vauhdittanut uusiutuvien energialähteiden käyttöä mittavalla paketilla, johon sisältyy mm. syöttötariffi tuulelle, biokaasulle ja pienpuulle sekä päästöoikeuden hintaan sidottu tuki metsähakkeelle.

• Asetettua uusiutuvatavoitetta (38 % loppukulutuksesta uusiutuvilla vuonna 2020) voi pitää kunniainhimoisena.

• Hallitus on vauhdittanut uusiutuvien energialähteiden käyttöä mittavalla paketilla, johon sisältyy mm. syöttötariffi tuulelle, biokaasulle ja pienpuulle ja päästöoikeuden hintaan sidottu tuki metsähakkeelle.

• Uusiutuvaan energiaan nojaava pientuotanto on vapautettu sähköverosta ja uusiutuvaa energiaa hyödyntävien lämmitystapojen käyttöönottoa on vauhditettu myös uudella energia-avustuksella. Myös tuuliatlas, eli Suomen tuulivoimapotentiaalin kartoitus, on vihdoin päivitetty.

• Ilmasto- ja energiastrategiassa tavoitteeksi otettiin ensimmäistä kertaa energiankäytön tehostaminen niin, että energian kokonaiskulutus saadaan käännettyä laskuun.

• Energiatehokkuutta on edistetty periaatepäätöksellä sekä tiukentamalla rakentamisen määräyksiä ja osoittamalla osa elvyttävistä korjausavustuksista energiatehokkuuden parantamiseen.

• Valtioneuvoston ilmastopoliittisen asiantuntijan Oras Tynkkysen johdolla valmisteltiin vuosisadan puoleenväliin ulottuva tulevaisuusselonteko. Siinä asetettiin kunnianhimoiset tavoitteet päästöjen vähentämiselle pitkällä aikavälillä. Tavoitteena on leikata päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Selonteko osoittaa, että vähäpäästöinen Suomi on mahdollinen.

• Hallitus toteutti Suomen historian suurimman vihreän verouudistuksen. Verotuksen painopistettä on siirretty toivomaamme suuntaan eli työn verotuksesta ympäristökuormituksen verottamiseen. Energiaveroja on päätetty korottaa noin miljardilla eurolla eli kolme kertaa enemmän kuin mitä hallitusohjelmassa sovittiin.

• Maankäyttö- ja rakennuslakia uudistettiin. Seudullisesti merkittävien auto- ja huonekalukauppojen sekä ja muiden erikoiskauppojen perustaminen tiukentui vähittäistavarakauppaa vastaavaksi. Kaikki suuret kaupat pitää jatkossa sijoittaa pääsääntöisesti keskusta-alueille. Kaupan sijainnin säätelyllä pyritään pienentämään päästöjä, sillä eheä yhdyskuntarakenne vähentää liikenteen tarvetta.

• Energian verotus on uusittu energiasisältöön ja päästöihin perustuvaksi. Kiistelty maakaasun verotus päätettiin toteuttaa vaiheittain Vihreiden ehdottamalla tavalla verotuksen päästöhyötyjen turvaamiseksi.

• Jäteveroa on korotettu ja laajennettu yksityisiin kaatopaikkoihin.

• Liikennepolitiikan paras saavutus on se, että ensimmäistä kertaa ratahankkeille myönnetään enemmän rahoitusta kuin teille. Käänne investointien suuntaamisessa on ollut merkittävä, sillä kun viime vaalikaudella raide-tie –investointien osuudet jakaantuivat 31 % - 69 % teiden hyväksi, niin tällä hallituskaudelle suhde on kääntynyt raiteiden hyväksi 53 % - 47 %. Valtio osallistuu länsimetron ja kehäradan rakentamiseen ja osoittaa ensimmäistä kertaa suurille kaupunkiseuduille tukea joukkoliikenteen kehittämiseen.

• Työsuhdematkalipun verotusta on uudistettu niin, että edusta on tehty houkuttavampi.

• Auto- ja ajoneuvoverojen porrastus päästöjen mukaan oli tärkeä rakenteellinen muutos, joka on merkittävästi vähentänyt uusien autojen keskimääräisiä päästöjä. Kun vuonna 2006 ensirekisteröityjen autojen hiilidioksidipäästöt ylsivät keskimäärin noin 180 grammaan ajokilometriltä, keskiarvo putosi viime vuonna alle 150 gramman.

Tappioita

• Esitimme realistisen vaihtoehdon siitä, miten kattaa Suomen energiatarve kestävästi ja päästöjä vähentäen ilman lisäydinvoimaa. Hävisimme äänestykset niin hallituksessa kuin eduskunnassa.

• Kööpenhaminan ilmastokokouksessa ei saatu aikaan kansainvälistä sopimusta, jolla ilmastonmuutos saataisiin pysäytettyä siedettävälle tasolle. Onneksi Cancunin neuvottelut sujuivat jo paremmin ja loivat hyvää pohjaa jatkoneuvotteluille Durbaissa 2011.

• Vaikka väylärahoista aiempaa suurempi siivu on mennyt ratahankkeille, perusradanpidon rahoitus on jäänyt tavoitetasosta. Elvytyspaketeista tavoittelimme radoille vielä suurempaa pottia. Esimerkiksi Seinäjoki-Oulu -rataosuuden rakentaminen ei ole edennyt toivotulla tavalla ja hankkeen saattaminen loppuun jää seuraavalle hallitukselle.

• Tehtävää on myös siinä, että vaikka turve saatiin verotuksen piiriin, turpeen erityiskohtelu jatkuu.

• Edelleen täytyy tehdä töitä sen eteen, että sähköyhtiöiden ansiottomia, päästökaupasta johtuvia windfal-voittoja saadaan verotettua.

• Ruuhkamaksuselvitys osoitti, että maksulla voitaisiin lisätä joukkoliikenteen käyttöä, vähentää päästöjä ja ruuhkia. Seuraavat askeleet jäivät toteutettavaksi ensi vaalikaudella.

Kuva: smeurrens / Flickr