Hiilineutraali Suomi 2035

Hiilineutraali Suomi 2035

Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Tämä tarkoittaa, että voimme päästää ilmaan hiilidioksidia vain sen verran kuin hiilinielumme, kuten metsät ja suot, sitovat. Vuoden 2035 jälkeen meidän pitäisi jo sitoa hiiltä enemmän kuin päästämme.

Tavoite on kunnianhimoinen, eikä sitä ole helppo saavuttaa. Se edellyttää muutoksia kaikilla yhteiskunnan aloilla: asumisessa, liikkumisessa, energiantuotannossa, teollisuudessa, kuluttamisessa. Muutos on kuitenkin mahdollinen, ja siihen on olemassa keinot, jotka meidän on otettava nopeasti ja määrätietoisesti käyttöön.

Samalla ilmastotoimet pitää toteuttaa reilusti: kaikilla on oltava todellinen mahdollisuus elää kestävästi esimerkiksi taloudellisesta tilanteesta ja asuinpaikasta riippumatta. Voimme vähentää päästöjä ja eriarvoisuutta yhtä aikaa. Muutoksessa on pidettävä kaikki mukana. Hallitus on linjannut, että ilmastotyön sosiaalisia, alueellisia ja työllisyysvaikutuksia seurataan ja seurannan pohjalta toteutetaan oikeudenmukaisen siirtymän toimenpidekokonaisuus.

Suomi on vähentänyt päästöjään vuodesta 1990 lähtien jo yli viidenneksen. Päästäksemme hallituksen tavoitteeseen hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä meidän on kuitenkin kiristettävä tahtia merkittävästi.

Suomen nykyiset vuosittaiset päästöt ovat noin 56 miljoonaa tonnia. Vuoteen 2035 mennessä ne pitäisi laskea noin 15-23 miljoonaan tonniin riippuen siitä, kuinka suuri on hiilinielujemme kyky sitoa hiiltä.

Tutkijoista koostuvan Ilmastopaneelin mukaan Suomella on noin 19 miljoonan hiilidioksiditonnin “päätöskuilu”:  tämä tarkoittaa sitä määrää päästöjä, jonka vähentämiseksi ei vielä ole tehty poliittisia päätöksiä. Tarvitsemme siis jo päätettyjen toimenpiteiden lisäksi vielä 19 miljoonan tonnin verran päästövähennystoimia. Lisäksi on tarpeen lisätä hiilinieluja, kuten metsiä, ja vähentää maankäytön päästöjä.

Graafi 1. Päästökuilu hiilineutraaliin Suomeen.
Graafi päästökuilusta

Hallitus on sitoutunut kuromaan tämän kuilun umpeen. Kaikilla aloilla liikenteestä energiantuotantoon, teollisuuteen ja hiilinieluihin on käynnissä laaja selvitystyö tarvittavista toimista. Puoliväliriihessä tarkastellaan, miten hallitus on edennyt tavoitteissaan ja päätetään tarvittavista lisätoimista. Ilmastokokouksessaan Vuosaaressa keväällä 2020 hallitus sopi päästövähennysten jakautumisesta seuraavasti:

Graafi 2. Sektorikohtaiset päästövähennystavoitteet 2018-2035.
Graafi sektorikohtaisista päästövähennyksistä

Sisällys

1. Sähkön ja lämmmön tuotanto
2. Liikenne
3. Teollisuus
4. Maatalous
5. maankäyttö ja hiilinielut


Sähkön ja lämmön tuotanto

Vähennystavoite vuoteen 2035 mennessä: 3-4 Mt

Energian, eli sähkön ja lämmön, tuotanto muodostaa päästöistämme noin kolmanneksen. Päästöjä syntyy paljon muun muassa kivihiilen, turpeen ja öljyn käytöstä. Myös bioenergialla sekä sähkön ja maakaasun tuonnilla naapurimaistamme on Suomen energiantuotannossa iso rooli.

Tuulivoimalaa rakennetaanSuuri osa energiantuotannosta on EU:n päästökaupan piirissä, ja päästövähennyksiä säädellään EU-tasolla. Päästötöntä ja uusiutuvaa energiaa voidaan kuitenkin edistää myös kotimaisin toimin.

Hallitusohjelmassa linjataan, että Suomen sähkön ja lämmön tuotannon tulee olla lähes päästötöntä 2030-luvun loppuun mennessä. Turpeen energiakäyttö vähintään puolitetaan vuoteen 2030 mennessä ja fossiilisen öljyn käytöstä lämmityksessä luovutaan asteittain 2030-luvun alkuun mennessä. Valtion ja kuntien kiinteistöjen öljylämmityksestä luovutaan jo vuoteen 2024 mennessä.

Hallituksen sopimat tärkeimmät päästövähennyskeinot

Hallitus toteuttaa energiaverotuksen kokonaisuudistuksen, jonka ensimmäisessä vaiheessa tehdään seuraavat:

  • Alennetaan teollisuuden sähkövero EU:n sallimalle vähimmäistasolle.
    • Poistetaan teollisuuden energiaverojen palautusjärjestelmä.
    • Alennetaan verotukea yhdistetyssä sähkön- ja lämmön tuotannossa sekä korotetaan verotasoa lämmityspolttoaineissa niin, että verotulot kasvavat yhteensä 100 miljoonaa euroa vaalikauden aikana. Tässä yhteydessä ratkaistaan myös turpeen verokohtelu.
    • Siirretään suuren kokoluokan lämpöpumput ja konesalit edullisempaan sähköveron veroluokkaan.
  • Energiaverotuksen kokonaisuudistuksen toisen vaiheen selvitystyö ja toimenpiteiden valinta on käynnissä. Tavoitteena on, että energiaverotus ohjaa yhä vahvemmin kohti vähäpäästöisiä, polttoon perustumattomia vaihtoehtoja.
  • Biokaasun energiantuotannon edistämiseksi tehdään toimenpideohjelma, jonka toteuttaminen on käynnissä. Merituulivoiman rakentamisen esteitä poistetaan. Öljylämmityksen korvaamista esimerkiksi maalämmöllä tuetaan.
  • Kivihiilen energiakäyttö on lailla kielletty toukokuun 2029 jälkeen. Kivihiilestä viimeistään vuonna 2025 luopuvien energiayhtiöiden investointeja hiilen korvaamiseksi tuetaan erillisellä kannustimella.
  • Energia-alan tutkimus- ja kehitystukia sekä uusien teknologioiden pilottihankkeiden tukia kasvatetaan
  • Lisäksi hallitus edistää EU:n päästökaupan tavoitteiden kiristämistä sekä vuoden 2030 päästövähennystavoitteen nostoa.

Nämä toimet eivät kuitenkaan vielä riitä. Vihreiden linjana on, että myös seuraavat toimet on tehtävä:

  • Tehdään selkeä tiekartta ja aikataulu, miten kaikista fossiilisista energianlähteistä luovutaan vuoteen 2035 mennessä.
  • Luodaan aikataulu ilmastolle haitallisten yritys- ja verotukien purkamiseksi mahdollisimman pian.
  • Asetetaan eri aloille hiilibudjetit, eli rajat sille, kuinka paljon päästöjä miltäkin alalta saa tulla, jotta 2035-tavoitteeseen päästään.
  • Toteutetaan laaja ja kunnianhimoinen energiaverouudistus: korotetaan hiilidioksidiverotusta ja sovitaan säännöllisistä korotuksista. Siirretään myös turve vallitsevan energiaveromallin piiriin, jolloin siitä voidaan luopua viimeistään 2030 mennessä.
  • Otetaan käyttöön päästökaupan lattiahinta, jolla varmistetaan päästökaupan ohjaavuus silloinkin, kun päästöoikeuksien hinta on liian alhainen kannustamaan päästöjä vähentäviin investointeihin.

Liikenne

Vähennystavoite vuoteen 2035 mennessä: 4-4,6 Mt

Liikenne muodostaa Suomen päästöistä noin neljänneksen. Liikenteen päästöt koostuvat liikkumisesta ja kuljetuksista teillä ja raiteilla sekä merellä ja ilmassa.

Raiteet vievät auringonnousuunKotimaassa päästöjä syntyy erityisesti tieliikenteessä, henkilöautoista ja kuljetuksista, ja siksi liikkumista pitäisikin siirtää enenevässä määrin raiteille. Kansainvälistä lento- ja meriliikennettä säädellään pitkälti kansainvälisten sopimusten kautta, ja niihin Suomen pitää aktiivisesti vaikuttaa. Suomen sisäisen lento- ja vesiliikenteen päästöihin voimme vaikuttaa kotimaisin toimin.

Hallituksen tavoitteena on liikenteen päästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä ja täysin hiilivapaa liikenne vuoteen 2045 mennessä. Tämä vaatii paitsi liikenteen polttoaineiden muuttamista mm. sähköön ja biokaasuun sekä liikkumisen tarpeen vähentämistä.

Hallituksen sopimat tärkeimmät päästövähennyskeinot

  • Hallitus luo fossiilittoman liikenteen tiekartan, joka ohjaa kohti 2035-hiilineutraaliustavoitetta.
  • Toteutetaan fossiilittoman liikenteen vero- ja maksu-uudistus, jossa on esimerkiksi polttoaineiden verotukseen kohdistuvia muutoksia. Liikennepolttoaineiden verotusta korotetaan jo 1.8.2020 lähtien 250 miljoonalla eurolla.
  • Raideinvestointien määrää kasvatetaan investoimalla laajasti esimerkiksi kaupunkien välisiin nopeisiinraideyhteyksiin, raideliikenteen nopeuttaiseen ja raiteiden korjaukseen.
  • Toteutetaan kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma ja lisätään rahoitusta kävelyn ja pyöräilyn infrastruktuutin parantamiseen.
  • Osoitetaan joukkoliikennetukeen ja joukkoliikenteen ostoihin ilmastoperusteinen tasokorotus, vuosittain 20 miljoonaa euroa.
  • Säädetään taloyhtiöille velvoite tarjota tietty vähimmäismäärä sähköauton latauspisteitä tai latauspisteiden rakentamisvalmiutta uudisrakentamisen ja laajojen peruskorjausten yhteydessä. Rakennetaan vähintään yksi pikalatauspiste jokaiseen kuntaan.
  • Tuetaan biokaasun liikennekäyttöä mm. ottamalla biokaasu biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen piiriin ja parantamalla jakeluinfrastruktuuri. Luodaan Suomelle kansallinen biokaasuohjelma.
  • Mahdollistetaan kaupunkialueilla ruuhkamaksujen käyttöönotto.

Vihreiden linjana on, että myös seuraavat toimet on tehtävä:

  • Korotetaan polttoaineiden hiilidioksidiverotusta säännöllisesti ja merkittävästi siten, että se ohjaa vahvasti vähentämään liikkumisen päästöjä.
  • Muutetaan työmatkaliikenteen tukia siten, että ne ohjaavat vähäpäästöisten liikennemuotojen käyttöön.
  • Vähennetään liikkumisen tarvetta panostamalla lähipalveluihin ja sähköisiin palveluihin sekä huomioimalla päästövähennykset alueiden suunnittelussa.
  • Otetaan käyttöön sekä kotimaan että kansainväliseen lentoliikenteeseen kohdistuva lentovero.

Teollisuus

Vähennystavoite vuoteen 2035 mennessä: 6-8 Mt

Teollisuuden päästöt, kuten metallien, kemikaalien, teräksen ja paperin valmistus, muodostavat Suomen päästöistä vajaa 30 prosenttia. Hallituksen tavoitteena on hiilineutraali teollisuus, johon pääsemiseksi tehdään tiivistä yhteistyötä keskeisten alojen toimijoiden kanssa.

Monet yritykset ovat jo alkaneet toteuttaa merkittäviä päästövähennystoimia, mutta ne eivät vielä riitä. Valtion tulee johdonmukaisesti ohjata elinkeinoelämää esimerkiksi verotuksen kautta siten, että vähäpäästöisen teknologian valinta tai investointi päästöjen vähentämiseen on kannattavaa.

Hallituksen sopimat tärkeimmät päästövähennyskeinot

  • Laaditaan yhdessä keskeisten toimialojen kanssa toimialakohtaiset suunnitelmat hiilineutraalisuuteen.
  • Panostetaan hiilineutraalien teknologioiden tutkimukseen ja kehitykseen ja tuetaan uusien teknologioiden pilottihankkeita.

Vihreiden linjana on, että myös seuraavat toimet on tehtävä:

  • Luovutaan ympäristölle haitallisistä yritystuista ja verotuista ja osoitetaan merkittävästi lisärahoitusta päästövähennysteknologioiden tutkimukseen, kehitykseen ja testaamiseen.
  • Huomioidaan päästötavoitteet kaikessa sääntelyssä ja verotuksessa siten, että yrityksille on aina kannattavaa investoida päästöttömään teknologiaan.

Maatalous

Vähennystavoite: 1-2 Mt (Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma)

Maataloussektori muodostaa Suomen päästöistä reilun kymmenyksen. Nämä ovat maataloudesta syntyviä suoria päästöjä, joita syntyy esimerkiksi lihan ja maidon tuotannossa ja polttoaineiden käytössä. Maatalouden aiheuttamista maankäytön muutoksista, kuten peltojen raivaamisesta, syntyvät päästöt lasketaan maankäyttösektorilla.

Lehmiä pellolla

Riittävä omavaraisuus ja maatalouden jatkuminen Suomessa on tärkeää. Samalla maataloudella ja ruuantuotannolla on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Maatalouspolitiikan tulee tukea maaseudun elinvoimaa, päästöjen vähentämistä ja hiilinielujen kasvattamista.

Hallituksen sopimat tärkeimmät päästövähennyskeinot

  • Edistetään maatalouden hiilensidontaa ja vähennetään turvepeltojen raivausta. Kehitetään markkinalähtöisiä mekanismeja, joilla maaperän hiilensidonnasta voidaan korvata viljelijälle tulosperusteisesti.
  • Panostetaan maatalouden tutkimukseen, koulutukseen ja neuvontaan. Painopistealueina ovat hiilensidonta, vähähiilisyys ja kilpailukyky.
  • Käynnistetään kannattavaan ruuantuotantoon soveltumattomien peltojen sekä käytöstä poistuneiden turvetuotantoalueiden metsitys- ja kosteikko-ohjelma.
  • Otetaan käyttöön biokaasun tuotantopotentiaali laatimalla kansallinen biokaasuohjelma ja ottamalla käyttöön biokaasun tuotantotuki.
  • Taataan riittävä ilmasto- ja ympäristötavoitteiden rahoittaminen EU:n budjetissa ja kansallisesti.

Vihreiden linjana on, että myös seuraavat toimet on tehtävä:

  • Ohjataan nykyistä merkittävästi suurempi osa maataloustuista ilmasto- ja ympäristöperusteisesti sekä kansallisen tason tuissa että EU-tason tuissa.
  • Suunnataan maatalouden energiatuet fossiilisista polttoaineista uusiutuvaan energiaan.
  • Kielletään turvepeltojen raivaus.
  • Edistetään biokaasua voimakkaasti vihreiden maatalouspoliittisen ohjelman mukaisilla keinoilla.
  • Katso lisää keinoja maatalouden päästöjen vähentämiseksi ja hiilinielujen vahvistamiseksi vihreiden maatalouspoliittisesta ohjelmasta.

Maankäyttö ja hiilinielut

Vähennystavoite: vähintään 3 Mt lisäys hiilinieluihin suhteessa nykytoimiin

Hiilinielut ja hiilivarastot, kuten metsät ja suot, ovat tärkeitä ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Hiilineutraalius vuonna 2035 tarkoittaa, että päästöjen ja hiilinielujen on silloin oltava yhtä suuret. Vuoden 2035 jälkeen meidän pitäisi poistaa enemmän hiiltä ilmakehästä kuin sinne päästämme.

Hiilinielun koosta riippuu se, kuinka paljon päästöjä pitää vähentää. Samalla olemassa olevia hiilivarastoja on suojeltava, jotta niihin varastoitunut hiili ei vapaudu ilmakehään. Hallituksen tavoitteena on, että Suomen nettonielu kasvaa sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

Suomi on runsaiden metsien maa, joten hiilinielumme koko riippuu pitkälti siitä, kuinka paljon metsiä hakataan. Ei riitä, että hakkuut rajataan metsätalouden kannalta kestävälle tasolle, vaan hakkuumäärissä on huomioitava myös hiilinielut ja metsäluonnon monimuotoisuus.

Hallituksen sopimat tärkeimmät päästövähennyskeinot

  • Hallitus toteuttaa maankäyttösektorin ilmasto-ohjelman, johon kuuluvat muun muassa:
    • Metsien hoidosta, kasvukyvystä ja terveydestä huolehtiminen
    • Metsityksen edistäminen
    • Metsäkadon vähentäminen
    • Keinot soiden ja turvemaiden päästöjen vähentämiseen
    • Suometsien ilmastokestävä hoito
    • Maatalousmaan päästöjen vähentäminen ja hiilensidonnan vahvistaminen.
  • Edistetään monipuolisia metsien kasvatus- ja käsittelytapoja, mukaan lukien jatkuvapeitteinen kasvatus.
  • Asetetaan valtion metsistä huolehtivalle Metsähallitukselle tavoite hiilinielun kasvattamisesta. Otetaan Metsähallituksen vuotuisessa tuloutusvaatimuksessa nykyistä vahvemmin huomioon vaikutukset hiilinieluun ja luonnon monimuotoisuuteen metsätalouden ja teollisuuden puuntarpeen rinnalla.
  • Pilotoidaan hiilen sidonnan ja varastoinnin markkinoita kotimaassa kuitenkin siten, ettei tällä korvata päästövähennyksiä.

Vihreiden linjana on, että myös seuraavat toimet on tehtävä:

  • Asetetaan vuodelle 2035 selkeä hiilinielutavoite, kuinka paljon hiilinielua pitää kasvattaa, ja sovitaan keinot sen mukaisesti.
  • Lopetetaan turpeen käyttö ja turvemaiden raivaus pelloiksi.
  • Luodaan kannustimia, joilla metsänomistajia voidaan palkita pysyvästä hiilensidonnasta metsissä.
  • Vähennetään avohakkuita sekä julkis- että yksityisomistuksessa olevissa metsissä ja lisätään jatkuvaa kasvatusta suunnitelmallisesti.
  • Lisätään soiden ennallistamista tilanteissa, joissa se on ilmaston kannalta järkevää.
  • Toteutetaan valtion metsäpolitiikkaa siten, että se ohjaa hakkuumäärien vähentämiseen ja metsätalouden tuotteiden jalostusarvon kasvattamiseen, jotta pienemmästä määrästä puuta saadaan suurempi arvonlisä.
Lisää aiheesta