Vuosi 2020 toi uutta puhtia ilmastotyöhön

Vuodesta 2020 päällimmäisenä mieleen jää koronaviruspandemia. Samalla suurimpia haasteitamme, kiihtyvää ilmastonmuutosta ja luonnon köyhtymistä ei ole ratkaistu. Toivoa on kuitenkin ilmassa. Koronapandemia ei ole pysäyttänyt kunnianhimoista ilmastotyötä. Päinvastoin, elvytysrahoitus tarjoaa meille tuhannen taalan paikan nopeuttaa ilmastotyötämme.

Hallitus ei asettanut hiilineutraaliustavoitetta vuodelle 2035 siksi, että meillä olisi ollut siihen valmiina riittävät keinot, vaan siksi, että tieteen viesti oli selvä: Suomen oikeudenmukainen osa 1,5 asteen tavoitteesta on hiilineutraalius vuonna 2035. Vuosi alkoikin Vuosaaren ilmastokokouksella, jossa pilkoimme ison 2035 päästövähennystavoitteen eri sektoreille. Esimerkiksi valmistelussa olevat liikenteen, energiantuotannon ja maa- ja metsätalouden ilmasto-ohjelmat saivat mitattavat päästövähennystavoitteet. Nämä ”hiilibudjetit” nostavat ilmastotyön kunnianhimoa ja antavat työlle suunnan ja ryhdikkään tavoitteen.

Koronaepidemian levittyä Suomeen alettiin puhua myös tarpeesta elvyttää talouttamme. Asetin jo alkukeväästä työryhmän pohtimaan, miten elvytyksen avulla otetaan loikka hiilineutraaliin tulevaisuuteen, ei takapakkia fossiilimaailmaan. Kesän ensimmäisessä elvytyspaketissa tuettiinkin niin lähivirkistysalueita, energiamurrosta kuin raiteiden rakentamista. Yhteensä paketti sisälsi yli miljardin euron panostukset kestävään elpymiseen.

Lisäksi päätimme, että vähintään puolet EU:n elpymisvälineen varoista ohjataan ilmastotoimiin eikä millään toimilla saa aiheuttaa merkittävää haittaa ilmastotavoitteen saavuttamiselle. Päätös on historiallinen.

Kesällä pääsimme myös perinteisemmän ilmastotyön pariin. Silloin valmistuivat teollisuuden toimialojen ja hallituksen yhteistyössä valmistelemat vähähiilitiekartat. Niissä teollisuuden alat kuten energia-, teknologia-, metsä- ja metalliteollisuus etsivät omassa toiminnassaan mahdollisuuksia vähentää päästöjä. Niitä löytyikin mittavasti: jopa 10 miljoonan hiilidioksiditonnin edestä! 

Syksyllä aloitimme energiaverotuksen uudistuksen. Päätimme nostaa fossiilisten lämmityspolttoaineiden verotusta yhteensä 105 miljoonalla eurolla. Miltei kaksinkertaistimme turpeen veron. Myös fossiilisten liikennepolttoaineiden veroa on nostettu.

Samalla karsimme ympäristölle haitallisia tukia yhteensä yli puolen miljardin euron edestä.

Muutos on haluttu tehdä reilusti. Olemme kompensoineet nousevia kustannuksia pienituloisille nostamalla perusturvaa ja keventämällä pienituloisten verotusta 200 miljoonalla eurolla. 

Samalla kun fossiilisten polttoaineiden hintaa on korotettu, olemme myös antaneet tukia puhtaampiin vaihtoehtoihin siirtymisessä. Esimerkiksi teollisuutta ei jatkossa enää tueta fossiilisten polttoaineiden käytössä vaan lasketulla sähköverokannalla kannustetaan puhtaamman sähkön käyttämiseen. Nopeita kivihiilestä luopujia on autettu ensisijassa ilmastoystävällisiin polttoon perustumattomiin ratkaisuihin siirtymisessä.

Olemme myöntäneet avustusta asuintalojen energiatehokkuusremontteihin sekä auttaneet koteja ja kuntia öljylämmityksestä luopumisessa tuella, jolla vaihdetaan saastuttava öljykattila esimerkiksi puhtaaseen maalämpöön. Olemme rahoittaneet mittavasti nopeiden raideyhteyksien rakentamista, sujuvampaa joukkoliikennettä, sähkö- ja biokaasuautoilua sekä kävelyä ja pyöräilyä edistäviä hankkeita. Olemme tukeneet teollisuuden vähähiilisiä teknologioita, päivittäneet liikenteen työsuhde-edut ilmastoaikaan sekä lisänneet puurakentamista. Toimet ovat esimerkkejä reilusta muutoksesta, jolla pidämme kaikki mukana.

Hallituksen ilmastotoimet siis etenevät monella rintamalla ja hiilineutraalin Suomen rakentaminen on hyvässä vauhdissa. Työtä kuitenkin riittää tehtäväksi myös tulevina vuosina.

Ensi vuonna on oikea ilmaston supervuosi. Hallituksen valmistelemat eri sektoreiden ilmastosuunnitelmat valmistuvat. Niissä päätetään esimerkiksi energiantuotannon, rakentamisen ja maatalouden toimista, joilla hiilineutraalius saavutetaan. Parhaillaan pöydällämme on jo fossiilittoman liikenteen tiekartta. Ensi vuonna valmistuu myös esitys ilmastolain uudistamiseksi. Uudistuksessa hiilineutraalius 2035 muutetaan tahdonilmauksesta oikeudellisesti sitovaksi tavoitteeksi.