Vihreät – De Gröna

Vihreillä nuorilla ja opiskelijoilla on tänä vuonna yhtenä teemana Vapaa ja avoin tila. Mulle tuo tila on melkoisen läheinen. Ajatus siitä, että maailma täyttyy virkaintoisista kaikenkieltävistä nuivista vartijoista, kieltotauluista, eristetyistä alueista ja vain maksaville asiakkaille tarkoitetuista tiloista on kammottava.

Länsi-Savon vaalikone (joka aukeaa yleisölle ilmeisesti huomenna) kysyi esitiedoissa mm. työnantajaa ja perhettä. Molemmalle oli valmis valikko, josta löytyi vaihtoehtoja joista mikään ei sopinut minuun. Olenko minä oikeasti kummajainen vai ovatko nämä kategoriat vaan niin mutkaisia? Ehkä molempaa. Työntantaja-kohdan jätin täyttämättä.

Mun ehdokasnumeroni on 16. Odottelen irc-gallerian vaalikonetta avautuvaksi, voin nyt olla numeronikin puolesta teini. Länkkärin konekin on vielä täyttämättä, se aukeaa lokakuun alussa sitten äänestäjien kurkittavaksi.

Kuntaliitokset on taas yksi asia, missä mulla kesti hetken vaihtaa taajuutta Mikkeliksi. Mulla ei ole mitään kuntien yhteenliittymisiä vastaan yleisesti, mutta täällä on yhdistymisistä seurannut niin ikäviä palveluille, että kyllä riittää jo. Ratkaisuja on löydettävä muualta.

Mikkelissä on mukavia vihreitä. Ja niin se vaan on: politiikka innostaa mua ihan oikeasti ja todella, eikä elämä ilman pientä kokoustelua ees silloin tällöin oikein tuntuisi miltään.