Vihreät – De Gröna

Politiikan julkisuutta hallitsevat ydinvoiman, presidentin valtaoikeuksien ja työurien pidentämisen kaltaiset korkean profiilin kysymykset. Niiden varjoon jää kuitenkin usein monia kiinnostavia pieniä muutoksia.

Yksi sellainen on tänään eduskunnassa käsiteltävä hallituksen esitys, joka antaisi naisparin toiselle osapuolelle oikeuden isyysrahan kaltaiseen päivärahaan. Tähän asti isyysrahaan nimellä kulkevaan tukeen on ollut oikeus vain lapsen biologisella ja ottoisällä, mutta toinen äiti on jäänyt ilman vastaavaa tukea.

Kööpenhaminan ilmastokokouksen harvoja valopilkkuja olivat lupaukset tuesta kehitysmaiden ilmastotyölle. EU ilmoitti voivansa satsata alkuun yhteensä 2,4 miljardia euroa vuodessa. Suomi tarjosi tästä vajaat 40 miljoonaa.

Ilmastotyön tukeminen köyhissä maissa on sekä reilua että järkevää. Reilua se on siksi, että teollisuusmaat ovat aiheuttaneet valtaosan tähänastisesta lämpenemisestä, mutta ilmastonmuutoksen haitoista kärsivät eniten maailman köyhimmät.

Järkevää se on siksi, että päästöjen vähentäminen nousevissa talouksissa on kustannustehokasta. Tukemalla päästöjen rajoittamista kehitysmaissa voidaan leikata ilmastonsuojelun kustannuksia ja siten säästää rahaa.

Säiden lauhtumista on tuskin missään odotettu niin hartaasti kuin VR Oy:ssä. Paukkupakkaset ja lumipyryt ovat tänä talvena koetelleet junaliikenteen sujuvuutta pahemmin kuin aikoihin.

Matkustajat ovat kiukkuisia – ja syystä. Oman junani kahden tunnin myöhästyminen puolentoista tunnin matkalla tuntuu pieneltä sen rinnalla, että jotkin junat ovat myöhästyneet jopa seitsemän tuntia ja ihmiset ovat joutuneet odottamaan tuntikausia ulkona viimassa.

Millä vastaavia ongelmia sitten voisi vastaisuudessa ainakin vähentää, jos nyt ei välttää kokonaan?

Ensinnäkin VR Oy:n on vihdoin laitettava tiedotus kuntoon. Ei voi olla niin, että poikkeustilanteissa matkustajia pidetään toistuvasti epätietoisina.

Pääministerin asettama kasvutyöryhmä jätti väliraporttinsa tänään. Siinä työryhmä tuumailee tapoja parantaa talouden tuottavuutta pitäen samalla huolta ihmisistä ja ympäristöstä.

Miksi tuottavuutta sitten pitäisi parantaa? Siksi, että monet hyvät tavoitteet edellyttävät vahvaa taloutta. Ihmisten tarpeisiin on vaikea vastata ja esimerkiksi terveydenhuoltoa kehittää, jos talous on retuperällä.

Tuottavuus taas on kasvun tärkein tekijä. Työuria voidaan pidentää ja työttömiä saada takaisin työn pariin, mutta työntekijöistä emme halua enää puristaa irti enemmän työtunteja. Pikemminkin pitää miettiä tapoja edelleen kasvattaa vapaa-aikaa ja tasata töitä.

Neuvottelut jatkuivat Kööpenhaminassa läpi viimeisen kokousyön ja pitkälle seuraavaan päivään. Lopputuloksena hyväksyttiin jatkomandaatti neuvotteluryhmille ja todettiin Kööpenhaminan teksti (Copenhagen Accord).

Illalla ehdittiin jo uutisoida, että maat olivat päässeet sopuun Kööpenhaminan tuloksesta. Ilo oli ennenaikainen.

Yhdysvallat oli hieronut muiden suurimpien toimijoiden kanssa paketin, joka tuotiin aamuyöllä istuntoon muiden maiden käsiteltäväksi. Vastaanotto oli hyvin kriittinen. Erityisesti monet Latinalaisen Amerikan maat tyrmäsivät sekä tekstin lopputuloksen että siihen johtaneen prosessin.

Läpi yön jatkuneen keskustelun jälkeen Kööpenhaminan teksti vain ”todettiin” (”the Conference of the Parties takes note of”). Tästä seurasi pitkä jatkokeskustelu: mitä lopulta päätettiin?