Vihreiden eriarvoisuusohjelma - hyväksytty puoluevaltuuskunnassa 30.9.2012

Ohjelma pdf-tiedostona

CC0

Vihreät haluaa torjua yhteiskunnallista eriarvoisuutta ja vähentää huono-osaisuutta. Haluamme oikeudenmukaisen yhteiskunnan, jossa kaikilla on tasa-arvoiset edellytykset pärjätä ja toteuttaa itseään taustasta riippumatta. Siksi niin hyvinvointi-, terveys-, kuin tuloerojakin on kavennettava.

Eriarvoinen yhteiskunta hukkaa valtavasti potentiaaliaan. Huono-osaisuuden ja köyhyyden lisääntyminen aiheuttaa ihmisille kärsimystä, lisää yhteiskunnan turvattomuutta ja aiheuttaa yhteiskunnalle kasvavia kustannuksia. Eriarvoisuuden vähentäminen kannattaa, se säästää sekä rahaa että inhimillistä kärsimystä.

Huono-osaisuudesta aiheutuu merkittäviä haittoja. Myös eriarvoisuus itsessään - kuilu köyhimpien ja rikkaiden välillä köyhyyden määrästä riippumatta - on yhteiskunnalle haitallista. Eriarvoisissa yhteiskunnissa on tutkimusten mukaan esimerkiksi enemmän hiv-tartuntoja ja henkirikoksia, lyhyempi elinikä sekä korkeampi lapsikuolleisuus kuin tasa-arvoisissa yhteiskunnissa.

Eriarvoisuus ja huono-osaisuus periytyvät voimakkaasti sukupolvelta toiselle. Köyhyys ja varakkuus siirtyvät herkästi vanhemmilta lapsille. Väkivallantekijät ovat yleensä itse olleet lapsena väkivallan uhreja. Ulkopuolisuuden ensi merkit ovat monesti nähtävissä jo neuvolassa, ja niihin puuttumisen on alettava sieltä.

Vihreät ei halua holhota. Haluamme poistaa rakenteet, jotka johtavat syrjäytymiseen ja estävät luokkakiertoa. Haluamme antaa ihmisille määräysvallan omasta elämästään. Yhteiskunnan turvaverkon ulkopuolelle pudonneelle haluamme antaa resurssit ja avun takaisin kiipeämiseksi.

Eriarvoisuuteen liittyviä asioita on käsitelty syvällisesti Vihreiden sosiaali- ja terveyspoliittisessa ohjelmassa sekä yhdenvertaisuusohjelmassa. Eriarvoisuuden torjunta -ohjelmassa esitetään ratkaisuja, joilla eriarvoisuutta voidaan torjua Suomessa.

Osa tässä linjapaperissa esitetyistä toimenpiteistä edellyttää rakenteiden, toimintatapojen ja asenteiden muuttamista, mikä ei välttämättä maksa veronmaksajille mitään. Huono-osaisuuden ennaltaehkäisy ja vähentäminen tuottavat myös säästöjä.

Osaan toimenpiteistä taas tarvitaan lisärahoitusta. Tasa-arvoinen yhteiskunta, jossa ketään ei jätetä heitteille, on kuitenkin Vihreiden mielestä hintansa arvoinen.

 

Eriarvoistavien rakenteiden purkaminen

Tasataan tulo- ja varallisuuseroja

Köyhyyden lisääntyminen tulee estää ja tuloeroja on kavennettava. Suomen pitää sitoumuksiensa mukaisesti vähentää köyhien määrää 150 000 henkilöllä vuoteen 2020 mennessä. Tuloerojen kasvu on uhka kaikkien suomalaisten hyvinvoinnille ja turvallisuudelle. Tutkimusten mukaan tuloeroja tasaamalla voidaan parantaa väestön terveyttä ja hyvinvointia. Koettu eriarvoisuus, esimerkiksi suhteellinen köyhyys, puolestaan vaikuttaa negatiivisesti hyvinvointiin. Tuloeroja tasataan riittävän progressiivisella verotuksella sopeuttamalla taloutta niin, että suurituloiset kantavat siitä oikeudenmukaisen osansa.

Taataan yhdenvertainen koulutus

Koulujen eri alueilla on tarjottava mahdollisimman yhdenvertaista koulutusta ja tukea oppilaille. Kansainväliset esimerkit osoittavat, että maissa, joissa koulutus eriarvoistuu, myös koulutuksen kokonaistaso laskee ja eriarvoisuus oppilaiden välillä kasvaa. Vahva ja yhdenvertainen peruskoulu on suomalaisen koulutuksellisen tasa-arvon peruskivi. Sitä ei saa tuhota päästämällä alueellisia eroja tai suuremmissa kaupungeissa eri koulujen ja kaupunginosien välisiä eroja karkaamaan käsistä. Kouluille, joiden oppilailla on enemmän erityistarpeita, on annettava erityistä tukea tasa-arvoisen oppimisen mahdollistamiseksi. Yksityiskoulujen rahoituksen on perustuttava samoihin kriteereihin kuin julkisella puolella ja on varmistuttava, että valintamenettelyt pitävät huolta siitä, ettei yksityiskouluista tule eliitin kouluja.

Pysäytetään syrjäytymiskierre

Ihmisen yhteiskunnasta syrjäytymiseen johtava kehitys on pysäytettävä. Syrjäytyminen voi alkaa jo päiväkodissa, kouluiässä, työelämässä tai terveyden pettämisen myötä - syrjäytymiselle on lukuisia syitä, ja niihin kaikkiin on voitava puuttua. Erityisen tärkeää on tarjota syrjäytymisvaarassa olevalle ihmiselle riittävää tukea ja apua silloin, kun syrjäytymiseen johtava kierre on vielä pysäytettävissä. Vastuuta syrjäytymisestä ei siksi voida sälyttää vain yksilöiden harteille, vaan syrjäytymisen syihin on puututtava myös rakenteita korjaavalla politiikalla.

Lisätään alueiden tasa-arvoa

Kuntien rahojen on riitettävä turvaamaan peruspalvelut kaikkialla. Kuntaliitokset ja alueellinen yhteistyö auttavat pitämään esimerkiksi koulut, terveydenhuollon, vanhuspalvelut ja mielenterveyspalvelut riittävän laadukkaina kaikkialla Suomessa. Ihmisen ei pidä joutua valitsemaan asuinkuntaansa sen perusteella, missä hän saa riittävää tukea tai hoitoa. Tämän vuoksi sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus pitää uudistaa Vihreän mallin mukaan. Eriarvoistumista on torjuttava sosiaalisesti sekoittavalla asuntopolitiikalla.

Kavennetaan terveyseroja

Terveyseroja on kavennettava niin sukupuolten, eri koulutustason omaavien kuin köyhien ja rikkaiden välillä. Suomalainen mies elää keskimäärin 7 vuotta lyhyemmän elämän kuin nainen, ja huonotuloinen mies elää noin 12,5 vuotta lyhyemmän elämän kuin hyvätuloinen mies. Köyhimpien suomalaisten elinajanodote ei ole noussut juuri lainkaan sitten 1990-luvun. Riittävä ja toimiva julkinen terveydenhuolto on taattava kaikille. Neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon resurssit on turvattava.

Työoloihin on kiinnitettävä entistä parempaa huomiota etenkin raskasta työtä vaativissa ammateissa, ja työssäjaksamiseen sekä työhyvinvointiin on panostettava kaikilla aloilla.

Edistetään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta

Epätasa-arvon ja epäyhdenvertaisuuden kokemukset luovat eriarvoisuutta ja pahimmillaan edesauttavat syrjäytymistä. Koulussa vaikeuksissa olevat pojat, väkivallan kohteeksi joutuvat naiset, eron jälkeen perheestään vieraantuvat miehet, pienten eläkkeiden varassa elävät naiset kaikkien näiden tilanteiden taustalla on epätasa-arvoinen yhteiskunta. Ketään ei saa syrjiä suoraan eikä välillisesti sukupuolen perusteella, esimerkiksi asettaa eriarvoiseen asemaan raskauden tai vanhemmuuden vuoksi. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt kohtaavat syrjintää työelämässä ja väkivaltaa enemmän kuin valtaväestöön kuuluvat.

 

Eriarvoisuuden ennaltaehkäisy

Eriarvoisuuden torjumisen ydin on siinä, että puututaan ajoissa eriarvoistaviin rakenteisiin ja tilanteisiin. Esimerkiksi syrjäytymisen ensioireet ovat usein havaittavissa jo aikaisin, päiväkoti- tai viimeistään kouluiässä. Tässä osiossa käsitellään varhaisen puuttumisen ja eriarvoistumisen ehkäisyn keinoja.

Perustulo

Otetaan käyttöön kaikille täysi-ikäisille jaettava yhtäläinen perustulo. Nykyinen sosiaaliturva pakottaa kannustinloukkujen takia sosiaaliturvan varassa olevat monissa tilanteissa työttömyyteen, mutta perustulo tekee työn tekemisestä kannattavaa. Perustulo myös vähentää osaltaan köyhyyttä ja kaventaa tuloeroja ja purkaa kannustinloukkuja. Perustulo auttaisi pääsemään eroon kahtiajaosta, jossa ihminen on joko kokonaan töissä tai kokonaan työtön. Perustulo helpottaisi myös osatyökykyisten työllistymistä ja parantaisi mm. pätkätyöläisten, apurahan saajien ja yrittäjien asemaa.

Kavennetaan tulo- ja varallisuuseroja verotuksella

Verotuksen ydintavoitteena on hyvinvointipalveluiden rahoitus. Tärkeää on myös se, että verotuksella voidaan tasoittaa yhteiskunnan tuloeroja. Siksi verotuksen progressiivisuudesta tulee pitää kiinni. Silloin kun verotuksen painopistettä siirretään energia- ja ympäristöveroihin, tulee veronkorotukset tavalla tai toisella hyvittää pienituloisille.

Joudumme tulevina vuosina kuromaan umpeen valtion tulojen ja menojen välistä kuilua. On tärkeää, että tätä sopeutusta tehdään oikeudenmukaisesti. Se tarkoittaa toisaalta sitä, että pienituloisten asemaa pyritään edelleen parantamaan ja toisaalta sitä, että suurituloiset osallistuvat laskun maksuun suuremmalla osuudella.

Tuloerojakin nopeammin ovat kasvaneet varallisuuserot. Suurituloisimman prosentin tuloista iso osa koostuukin pääomatuloista. Edelleenkin yrittäjän on mahdollista nostaa jopa 60 000 euroa osingoista verovapaasti. Tuota verottomuuden rajaa tulee edelleen laskea.

Ehkäistään velkaongelmia

Taloudelliset syöksykierteet on saatava katkaistua. Jokaiselle voi tulla äkillisiä suuria menoja, esimerkiksi sairastumisen tai muuttuneen perhetilanteen vuoksi. Kuntien tulisi tarjota sosiaalista luototusta jotta vältyttäisiin pikavippikierteeltä. Pikavippeihin tarvitaan korkokatto. Kuntien pitää myös tarjota velkaneuvontaa ja toivottomassa ylivelkaantumistilanteessa velkajärjestelyn mahdollisuudesta on tiedotettava.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen resurssit

Jokaisella suomalaisella on oltava oikeus laadukkaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Valtion, kuntien ja Kelan rahoitus on yhdistettävä samaan pottiin. Näin vältetään eri toimijoiden tekemä omien resurssien säästäminen muiden tahojen kustannuksella. Ennaltaehkäiseviä palveluja kuten neuvolaa, kouluterveydenhuoltoa ja matalan kynnyksen palveluita ei saa rapauttaa, sillä monet ongelmat ovat ehkäistävissä, kun ne huomataan ajoissa. Jatkuvuus ja luottamus ovat yhdeydessä toisiinsa ja toimivat pohjana hyville asiakassuhteille. Ihannetilanteessa työntekijöillä on aikaa ja rauhaa asiakkaan aitoon kohtaamiseen.

Parannetaan ennaltaehkäisevää lastensuojelua

Ennaltaehkäisevä lastensuojelu on avainasemassa lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamisessa sekä lapsiperheiden eriarvoisuuden lisääntymisen ehkäisyssä. Riittävä ja oikea-aikainen tuki on paras tapa ennaltaehkäistä eriarvoisuutta. Tällaisella tuella edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Perheiden pitää saada kotiapua jo ennen kuin ongelmat riistäytyvät käsistä. Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut on turvattava. Reitti syrjäytymisen ensioireiden huomaamisesta jatkotoimenpiteiden pariin on oltava selvä kaikille lasten ja nuorten kanssa toimiville.

Oikeus koulutukseen

Jokaisella tulee olla oikeus peruskoulun jälkeiseen koulutukseen, työ- tai harjoittelupaikkaan tai työpajapaikkaan. Suomessa jää vuosittain tuhansia nuoria vaille peruskoulun jälkeistä koulutuspaikkaa. Toimenpiteet, kuten oppisopimuskoulutuksen, työpajapaikkojen ja etsivän nuorisotyön lisääminen, riittävien aloituspaikkojen takaaminen alueellisesti sekä joustavat opiskelumahdollisuudet ehkäisevät koulutuksellista eriarvoistumista ja syrjäytymistä. Panostamalla oppilashuoltoon sitovalla mitoituksella vähennetään koulutuksen keskeyttämistä. Tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet turvataan maksuttomalla koulutuksella ja riittävällä opintotuella.

Syvennetään yhteistyötä

Silloin kun apua tarvitaan, se pitää saada nopeasti ja kokonaisvaltaisesti. Tiedon pitää kulkea eri tahojen välillä, jos asiakas on antanut siihen luvan, ja eri sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden välistä yhteistyötä pitää vahvistaa. Asiakas on aina pidettävä tietoisena siitä, mihin hän menee seuraavaksi ja milloin. Tietojärjestelmien pitää olla keskenään yhteensopivia ja mahdollistaa myös työterveyshuollon ja muiden yksityisten tahojen tiedonsaanti, kun niin toivotaan. Ammatti- ja hallintokuntien välisiä raja-aitoja pitää purkaa ja toimia vahvemmin moniammatillisesti ja -hallinnollisesti. Ihmisten ongelmat katsovat harvoin virastorajoja.

Syrjinnän ehkäisy

Syrjintää on ehkäistävä ja torjuttava kaikilla niillä alueilla millä sitä esiintyy. Esimerkiksi koulujen opetussuunnitelmissa ja työpaikkojen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmissa on edellytettävä mallia yhdenvertaisuuden edistämiseksi, syrjinnän torjumiseksi ja kiusaamiseen puuttumiseksi. Syrjiviä rakenteita voidaan pyrkiä purkamaan myös tukemalla heikossa asemassa olevien osallistumista työelämään ja päätöksentekoon.

 

Korjaavat toimenpiteet

Joskus yhteiskunnan keinot eivät auta tai ne eivät ole riittäviä, tai syrjäytymiseen johtavaa kierrettä ei ole saatu ajoissa katki. Silloin tarvitaan toimia, joiden kautta ihmistä pyritään auttamaan takaisin kohti yhteiskuntaa – mielekästä arkipäivää, sosiaalisia suhteita, ehkä jopa työelämää. Ohjelman kolmannessa osiossa käsitellään toimenpiteitä, joihin voidaan turvautua silloin, kun ennaltaehkäisy ei ole onnistunut.

Asunto ensin

Asunnottomuus on poistettava. Jokaisella on oikeus omaan kotiin. Asunto ensin -periaatteella ongelmien ratkaiseminen aloitetaan tarjoamalla ihmiselle asunto. Muiden mahdollisten ongelmien ratkaisu helpottuu, kun pään päällä on katto. Asuntolapaikkojen tarjoamisesta on siirryttävä kohti asuntojen tarjoamista ja asumiskyvyn parantamista. Kuntien ja valtion on tuettava ihmisten asumista, jotta se olisi kohtuuhintaista myös yksinasuville.

Päihdeongelmien hoito kuntoon

Päihdekuntoutuksen asiakaspaikkoja on lisättävä ja hoitoon on päästävä silloin kun se on tarpeen. Myös päihteiden käyttäjää pitää hoitaa kokonaisvaltaisesti ja hänen tulee saada apua esimerkiksi mielenterveyden ongelmiin tai muihin terveysongelmiin päihdehoidon ohella – yhdeltä luukulta. Toistuvat pätkähoitojaksot eivät auta ketään vaan asiakkaan tilannetta on seurattava ja apua tarjottava jos tilanne niin vaatii. Ihmistä ei saa jättää yksin selviämään päihdeongelman kanssa.

Riittävät mielenterveyspalvelut

Hoitoa on saatava silloin, kun mielenterveys rakoilee. Ajoissa auttamalla voidaan mahdollisesti ehkäistä ongelman paheneminen ja auttaa ihminen mahdollisimman pian takaisin normaaliin elämään. Erityisen herkkä kohta on silloin kun nuori siirtyy nuorisopsykiatrian palveluista aikuisten puolelle tällöin tarvitaan nuoren tilanteen kuuntelemista ja joustoa siirtymän ajoitukseen.

Yhden luukun politiikka

Hyvinvointipalvelut on saatava samalta luukulta. Yhden luukun periaatteessa apua tarvitsevan resurssit säästyvät oman aseman parantamiseen, kun palvelut löytyvät samasta paikasta. Toimiva hoitoketju johtaa suunnitelmalliseen ja kokonaisvaltaiseen auttamiseen, jonka seurauksena asiakas löytää tarvitsemansa avun. Yhdeltä luukulta apu voitaisiin koordinoida tehokkaasti, kokonaisvaltaisesti ja ilman ristiriitoja.

Yhteiskunnan reunamille jääneiden maahanmuuttajien kotoutuspalvelut

Kotouttamisessa on otettava huomioon yksilölliset tarpeet. Tärkeää on aloittaa kotouttaminen viipymättä, panostaa siihen tarpeeksi ja poistaa tarpeettomat esteet työllistymisen tieltä. Erityisryhmille on räätälöitävä erityisiä kotoutuspalveluja esimerkiksi monilapsisten perheiden äidit jäävät helposti kokonaan syrjään yhteiskunnasta. Maahanmuuttajaperheitä on autettava lasten koulunkäynnin tukemisessa.

Koulutuspolut ja työllistymismahdollisuudet

Koulutusta vailla oleville on luotava yksilölliset koulutuspolut. Keskeinen tavoite on lisätä yksilön mahdollisuuksia parantaa omaa asemaansa itse, silloin kun se on hänen tilanteensa huomioon ottaen mahdollista. Jokaista ei pidä pakottaa kolmeksi vuodeksi koulun penkille, jos paremmin sopii esimerkiksi työssä oppiminen oppisopimuksella.

Vankeinhoito ja yhteiskuntaan sopeuttaminen

Vankeinhoidossa tavoitteena tulee olla vangin kuntouttaminen. Rangaistusjärjestelmää on entisestään kehitettävä, esimerkiksi ottamalla sopimushoito osaksi sitä. Vapautuvaa vankia ei pidä jättää oman onnensa nojaan, vaan kuntouttavan toiminnan on jatkuttava saumattomasti vankeusrangaistuksen päättyessä. Yhteiskunnan on tuettava asunnon hankinnassa ja työllistymisessä.

 

Liitetiedostot: 
Jaa sivu: