Vihreiden historia

Vihreiden juuret ovat 1980-luvun alun vihreässä liikehdinnässä, jossa oli mukana ympäristöaktivisteja, feministejä, vammaisjärjestöjen edustajia sekä "vaihtoehtokulttuurien" ihmisiä.

Suomalaiset Vihreät pitivät alusta saakka tärkeinä tasa-arvokysymyksiä, pohjoismaista hyvinvointivaltiomallia sekä ympäristöasioita.

Vihreä liitto perustettiin pitkän keskustelun jälkeen 28.2.1987. Aluksi Vihreä liitto toimi yhdistyksenä, mutta jo seuraavana vuonna 1988 se rekisteröidyttiin puolueeksi.

Vihreiden puheenjohtajana ovat toimineet:

Vihreät vaaleissa

Vihreät kävivät ensimmäiset vaalitaistonsa riippumattomana liikkeenä ja saivat ennen kuulumattomat kaksi paikkaa vuoden 1983 eduskuntavaaleissa – ensimmäiset puolueiden ulkopuolisilta listoilta valitut kansanedustajat Suomen historiassa. Sen jälkeen vihreiden kansanedustajien määrä vaaleissa on kasvanut joka kerta, lukuun ottamatta vuoden 1995 ja 2011 vaaleja.

Vuoden 2015 vaalien jälkeen vihreiden kansanedustajien määrä on 15. Vihreille annettu äänimäärä oli suurempi kuin koskaan aikaisemmin.

Kunnallisvaaleissa Vihreät menestyivät kohtalaisesti suurimmissa taajamissa jo 1980-luvulla ennen puolueeksi organisoitumista. Vihreiden suuria läpimurtovaaleja ovat olleet vuoden 1991 eduskuntavaalit ja 1992 kunnallisvaalit. Näissä Vihreät nostivat kansanedustajiensa määrän neljästä kymmeneen ja tekivät läpimurron kunnissa kautta maan: itse asiassa vuonna 1992 Vihreiden saama kunnanvaltuutettujen määrä, 343, pysyi ennätyksenä aina vuoden 2008 kunnallisvaaleihin asti, joissa Vihreät saivat 370 valtuutettua eri puolille maata.

Listaus Vihreiden vaalituloksista

Vihreitä aktiiveja Kolmen sepän patsaalla 1980-luvulla

Vihreät maan hallituksessa

Suomen – ja samalla koko Länsi-Euroopan – ensimmäinen vihreä ministeri saatiin keväällä 1995, kun Paavo Lipposen I hallitus (1995-1999) nimettiin. Ympäristö- ja kehitysyhteistyöministerinä toimi neljän vuoden ajan Pekka Haavisto.

Paavo Lipposen II hallitukseen (1999-2003) Vihreä liitto sai puolitoista ministeripaikkaa. Satu Hassi valittiin ympäristö- ja kehitysyhteistyöministeriksi ja peruspalveluministerinä toimi puolen hallituskauden ajan (13.4.2000-19.4.2002) Osmo Soininvaara. Vihreä liitto päätti 26. toukokuuta 2002 lopettaa omalta osaltaan hallitusyhteistyön sen jälkeen kun eduskunta oli hyväksynyt valtioneuvoston periaatepäätöksen viidennen ydinvoimalan rakentamisesta.

Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa Vihreät saivat vaalivoiton ja nousivat oppositiokauden jälkeen taas hallitukseen. Matti Vanhasen II hallituksen Vihreinä ministereinä toimivat ensin Tarja Cronberg (työministerinä) ja Tuija Brax (oikeusministerinä). Tarja Cronberg luopui puolueen puheenjohtajuudesta puoluekokouksessa toukokuussa 2009. Hänen tilalleen puheenjohtajaksi valittiin Anni Sinnemäki, joka siirtyi Cronbergin paikalle työministeriksi kesäkuussa 2009. Matti Vanhasen hallitus vaihtui Mari Kiviniemen hallitukseksi kesällä 2010, mutta hallitusohjelma ja -puolueet pysyivät ennallaan ja Sinnemäki ja Brax jatkoivat vihreinä ministereinä tehtävissään.

Vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen perustetussa Jyrki Kataisen hallituksessa Vihreät toimi kahden ministerin voimin. Heidi Hautala toimi kehitysministerinä 2011-2013, jolloin työssä jatkoi Pekka Haavisto. Ville Niinistö toimi ympäristöministerinä. Vihreät jätti hallituksen syyskuussa 2014, jolloin hallitus hyväksyi Fennovoiman ydinvoimaluvan muutoksen. Yksi Vihreiden ehto hallitukseen lähdettäessä oli, ettei uusia ydinvoimalupia hyväksytä.

Vihreät Euroopassa ja maailmalla

Vihreä liitto on ollut aktiivisesti mukana kansainvälisessä vihreässä liikkeessä vuodesta 1989. Kesäkuussa 1993 Vihreä liitto isännöi kansainvälisen konferenssin, jossa perustettiin Euroopan Vihreät (European Federation of Green Parties). Euroopan Vihreiden puheenjohtajana toimi 1994-97 Vihreän liiton Pekka Sauri. Marraskuussa 2000 tehtävään valittiin toinen suomalainen, entinen ympäristöministeri Pekka Haavisto. Vuonna 2003 Euroopan Vihreät järjestäytyi ensimmäisenä poliittisena liikkeenä eurooppalaiseksi puolueeksi, Euroopan vihreäksi puolueeksi (European Green Party). Vuosina 2005–2007 Euroopan Vihreiden kampanjapäällikkönä toimi Vihreiden nykyinen puoluesihteeri Panu Laturi.

Lisää Vihreiden historiasta

Vihreiden historiaan tutustuttaa parhaiten puolueen 20-vuotisjuhlien kunniaksi julkaistu teos Edellä – Vihreä liitto 20 vuotta (toim. Jemina Sohlstén ja Tanja Remes, 2007), jonka voit tilata verkkokaupastamme.

Muuta historia-aineistoa:

Pauli Välimäki: Murrosiän jälkeen – katsaus vihreän liikkeen vaiheisiin 90-luvun alkupuolella, julkaistu Välimäen toimittamassa teoksessa Vihrea ABC-kirja 2 (1995).

Timo Harakka: Vihreitä kohtaloita. Vihreä lanka 19.8.1993.
– kirjoitus julkaistu myöhemmin Harakan kirjassa Viemärirotta (1998)

Eero Paloheimo: Vihreiden historiikki 1982–92. Kosmos 1/93.

Pauli Välimäki: Vihreä liike Suomessa. Vihreä ABC-kirja 1991.

Puolueen toimintakertomukset 1993 alkaen

Puolueen tilinpäätöstiedot VTV:n sivuilla

Jaa sivu: