Pallo haltuun

Vihreän liiton eduskuntavaaliohjelma 2003

Hyvä elämä
Enemmän aikaa - vähemmän roinaa
Kaikki mukaan
Suomesta vauras palveluyhteiskunta
Perhe tarvitsee perheasunnon
Lapsille vanhemmuutta
Mukavat kaupungit menestyvät
Terveydestä kannattaa maksaa
Elämä ilman kulttuuria on tyhjää
Maksuton koulutus vahvistaa tasa-arvoa
Vastuu ympäristöstä
Itämeri terveeksi
Etelä-Suomen metsiä suojeltava lisää
Uusiutuvasta energiasta apu ilmastonmuutokseen
Ekotehokkaaseen tuotantoon ja kulutukseen
Reilu maailma
Maaseudullakin on voitava elää
Samat oikeudet kaikille - ja velvollisuudet
Parasta turvallisuuspolitiikkaa on köyhyyden poistaminen
Köyhyyden poistaminen on tahdon asia

Vihreän liiton tavoitteena on ekologisesti kestävä ja taloudellisesti sekä sosiaalisesti oikeudenmukainen maailma. Ihmisen toiminta on sovitettava luonnon kestokykyyn. Vihreiden käsitys yhteiskunnasta perustuu tasa-arvoon, yhteisvastuuseen ja erilaisuuden hyväksymiseen. Vastuumme toisista ihmisistä ja ympäristöstä ulottuu yli rajojen demokraattista päätöksentekoa on vahvistettava paitsi paikallisella ja kansallisella, myös ylikansallisella tasolla.

Hyvinvoinnin turvaaminen tulevillekin sukupolville onnistuu vain tavoittelemalla määrällisen kasvun sijasta laadullista kasvua, kukoistavia palveluita sekä kestäviä tuotteita. Inhimillisen pääoman kartuttaminen on tärkeämpää kuin tavaroiden määrän kasvu. Tätä on tuettava suuntaamalla verotusta työn tekemisestä ja teettämisestä raaka-aineiden ja energian kulutukseen ja luonnon kuormittamiseen.

Kaikille on annettava mahdollisuus kohtuulliseen toimeentuloon ja hyvään elämään asuinpaikasta ja elämäntilanteesta riippumatta. Hyvät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä laadukas peruskoulutus on taattava kaikkialla Suomessa. Jos ihmisen työansio ei riitä toimeentuloon, sitä on täydennettävä perustulolla.

Suvaitsevaisuus ja tasa-arvo ovat hyvän yhteiskunnan perusta. Jokaisella ihmisellä henkilökohtaisiin ominaisuuksiin ja taustaan katsomatta on oikeus tulla kuulluksi ja osallistua päätöksentekoon omaa elämäänsä koskevissa asioissa. Demokratian ydin on vapaus mielipiteen ilmaisuun sekä avoimuus päätöksiä valmisteltaessa ja tehtäessä. Uusi tietotekniikka on valjastettava päätöksenteon avuksi niin paikallisesti kuin kansainvälisestikin. Näin saadaan keskusteluun uusia ideoita, näkökulmia ja mahdollisimman vankka oikeutus tehtäville päätöksille.

HYVÄ ELÄMÄ

 


Enemmän aikaa - vähemmän roinaa

- [kampanjakuva]

 

Taloutta on viime vuodet tehostettu hampaat irvessä. Otettaisiinko työelämässä jo rennommin? Lyhennetään työaikaa ja hellitetään työtahtia! Annetaan enemmän aikaa toisillemme ja itsellemme.


Neljän viime vuoden aikana tuotanto on Suomessa noussut kaksitoista prosenttia. Onko elämä muuttunut vastaavasti paremmaksi? Jos olisimme tyytyneet entiseen kulutustasoon ja sen sijaan lyhentäneet työaikaa 12 prosentilla - työviikkoa viidellä tunnilla tai työvuotta viidellä viikolla - se olisi varmasti jo jossakin tuntunut.

 

Työajan lyhentäminen voitaisiin suunnata aluksi lapsiperheisiin. Molemmille puolisoille kuuden tunnin työpäivä! Tämä edellyttää kahta asiaa. Työajan lyhentäminen on tehtävä perheille taloudellisesti mahdolliseksi ja lyhyemmän työajan valinta on tehtävä subjektiiviseksi oikeudeksi kuten Hollannissa. Alle 10-vuotiaiden lasten vanhemmille tulee maksaa hoitorahaa, jos he tekevät osa-aikatyötä riippumatta siitä, ovatko vanhemmat tätä ennen tehneet kokopäivätyötä vai eivät.

 


Kaikki mukaan

- [kampanjakuva]

 

Töihin kelpaavat kohta vain nopeat, kauniit ja kielitaitoiset. Joka kymmenes meistä on jo pantu syrjään työelämästä. Se on julmaa ja tulee kalliiksi. Kohtuullistetaan vaatimuksia ja päästetään kaikki taas mukaan.


Suomessa on rehellisesti laskien noin 200 000 pitkäaikaistyötöntä. Työttömyys maksaa yhtä paljon kuin maksaisi sadantuhannen henkilön palkkaaminen kunnallisiin töihin. Samaan aikaan kouluissa on suuret opetusryhmät, sairaaloissa ja vanhainkodeissa ei ole tarpeeksi hoitajia eikä koululaisten iltapäivähoitoa saada järjestetyksi.

 

Suomi on menestynyt erinomaisesti korkean osaamisen aloilla, mutta kaikista ei voi tulla alansa huippuosaajia. Hyvässä yhteiskunnassa on sijaa ja tehtävää erilaisille ihmisille - myös niille, jotka eivät työelämän kiristyneitä vaatimuksia täytä. Jokaisella on oikeus kantaa yhteiseen kekoon oma kortensa, oli se sitten isompi tai pienempi. Matalatuottoista työtä ei pidä verottaa hengiltä.

Emme kuitenkaan halua Suomeen myöskään työtätekevien köyhien joukkoa. Jokaisella on oikeus kunnolliseen ansiotasoon, työtä tehden vähän parempaan kuin työtä tekemättä.

Jos omat ansiotulot eivät riitä kunnolliseen elämään, on oltava mahdollisuus yhdistää ansiotulonsa ja yhteiskunnan tuki. Perustulo tai negatiivinen tulovero tarjoavat tehokkaan keinon tukea pienituloisia siten, että into työn tekemiseen säilyy ja pienemmilläkin ansiotuloilla voi elää.

Nuorten työttömyyteen on puututtava tehokkaasti jo, kun työttömyys on kestänyt kaksi kuukautta. Lähes kymmenen tuhatta nuorta kustakin ikäluokasta uhkaa nyt syrjäytyä työelämän ulkopuolelle.

 


Suomesta vauras palveluyhteiskunta

- [kampanjakuva]

 

Jos Suomessa olisi ravintoloita, kahviloita ja pesuloita kuten Keski-Euroopassa ja jos perheet voisivat palkata apua kotiinsa, elämä olisi helpompaa ja työttömiä olisi vähemmän. Palveluita on tuettava verohelpotuksin.


Vain palvelut voivat työllistää lisää ihmisiä. Teollisuus automatisoi nopeammin kuin lisää tuotantoaan, joten siitä ei ole lisätyöllistäjäksi. Tilastoissa näkyvät uudet teollisuuden työpaikat eivät ole tehdassalien duunareita, vaan toimistotyöpöydän äärellä työskenteleviä suunnittelijoita, markkinoijia ja muita hyvin koulutettua valkokaulusväkeä. Palvelualat voivat työllistää paremmin ihmisiä, jotka eivät ole erikoistuneet teollisuuden huippuammatteihin.

 

Palvelut tuovat vakautta paikallistalouteen, sillä niitä eivät toisella puolella maapalloa tehdyt tuotantopäätökset heiluttele. Hyvät palvelut tuovat paikkakunnalle muitakin työpaikkoja, sillä yritysten avainhenkilöt arvostavat hyvää elinympäristöä ja hyvää palvelutasoa.

Kun nyt pesemme itse omat paitamme ja siivoamme nurkkamme rankan työpäivän jälkeen, palveluyhteiskunta keventäisi työn uuvuttamien taakkaa ja jakaa työtä useammalle. Tämä on myös tasa-arvokysymys, sillä kaksinkertaisen työpäivän ongelma koskee kaikista tasa-arvopyrkimyksistä huolimatta lähinnä naisia. Palvelut ovat ekologisesti kestävää elintasoa, sillä ne eivät rasita luontoa lainkaan siinä määrin kuin tavaroiden valmistaminen.

Suomen vero- ja sosiaalipoliittinen lainsäädäntö syrjii palvelualoja. Monissa muissa maissa esimerkiksi ravintolat maksavat olennaisesti alempaa arvonlisäveroa. Palveluiden arvonlisäverotusta on kevennettävä, ja kotityön verovähennysoikeutta tulee edelleen lisätä nostamalla vähennyksen euromääräistä ylärajaa.

 


Perhe tarvitsee perheasunnon

- [kampanjakuva]

 

Miksi kunnon perheasuntoon on varaa vasta lasten muutettua pois? Lapsilisien nostaminen muutamalla eurolla ei paljon auta, jos asuminen vie perheiden rahat. Tarvitaan kohtuullista asumista kohtuullisin ehdoin.


Perheiden keskimääräinen lapsiluku on kasvanut. Riittävän suurista kohtuuhintaisista perheasunnoista on pulaa. Asumismenot kasautuvat Suomessa perheen perustamisen alkuvaiheeseen. Nuorilla perheillä ei ole varaa kunnon asuntoon silloin, kun asuinneliöitä eniten tarvittaisiin. Rahapula pakottaa tekemään ylitöitä eniten siinä elämänvaiheessa, kun lapset tarvitsisivat vanhempia eniten. Kunnon perheasunto tulee mahdolliseksi vasta, kun lapset alkavat muuttaa kotoa.

 

Edullisten vuokra-asuntojen puute aiheuttaa piiloasunnottomuutta, kun nuoret eivät pääse itsenäistymään. Nuorten on voitava aikuistuttuaan muuttaa omaan asuntoon. Riittävä sosiaalinen asuntotuotanto ja erityisesti nuoriso- ja opiskelija-asuntojen rakentamisen tukeminen on tarpeen.

Lapsiperheitä suosiva asuntopolitiikka on tehokkainta perhepolitiikkaa. Perheillä pitää olla varaa perheasuntoon silloin kun sitä tarvitaan. Isoja perheasuntoja on rakennettava tarpeeksi.

Mikään asuntopolitiikka ei kuitenkaan voi onnistua, jos kaikki muuttavat kasvukeskuksiin. Työpaikkoja palveluita tarvitaan myös keskusten ulkopuolelle.

On myös rohkaistava niitä, joita työ tai muut siteet eivät sido kasvukeskuksiin, muuttamaan takaisin juurilleen elämään vaurasta elämää sillä rahalla, jonka kalliin kasvukeskuksessa sijaitsevan asunnon vaihto halvempaan tuottaa.

 


Lapsille vanhemmuutta

- [kampanjakuva]

 

Pidetään huolta siitä, että lapset voivat hyvin. Vanhemmilla on oltava riittävästi aikaa; rahahuolet eivät saa viedä kaikkia voimia. Lasten syrjäytymiseen pitää puuttua ajoissa.


1990-luvulla suomalaisista kotitalouksista taloudellinen asema koheni selkeimmin eläkeläisillä, huonoimmin menestyivät yksinhuoltajat ja perheet, jossa on alle kouluikäisiä lapsia. Suomessa perheet ovat köyhimpiä juuri silloin, kun lapset ovat pieniä. Pienten lasten isät tekevät eniten ylitöitä. Nuoret naiset taas on usein pakotettu pätkätöiden epävarmaan maailmaan. Lapsiperheiden suhteellinen köyhyys on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Nyt joka kymmenes lapsi elää köyhäksi luokitellussa perheessä. Köyhyysongelma koskee nimenomaan perheitä, joissa on alle kouluikäisiä lapsia. Lapsilisien korotus pitää kohdistaa näihin perheisiin. Samalla tulee nostaa kotihoidon tukea.

 

Vihreät kannattavat pienimmän äitiyspäivärahan nostamista työttömyysturvan peruspäivärahan tasolle; on vaikea ymmärtää, miksi äitiyspäivärahan pitäisi olla pienempi kuin työttömyyskorvaus. Äitiyspäivärahan ja opintotuen yhteensovitusta on parannettava, jotta perheen perustamista ei tarvitsisi taloudellisista syistä lykätä opintojen päätyttyä. Äiti ei myöskään saisi pudota vähimmäispäivärahalle, jos lapsia syntyy peräkkäin kaksi niin, ettei synnytysten välissä ehdi takaisin töihin.

Kiireisintä on puuttua lasten lisääntyvään syrjäytymiseen. Kokemus on osoittanut, että puuttuminen varhaisessa vaiheessa on tehokkainta. Lasten ja nuorten oirehtimiseen on tartuttava heti, kun se huomataan. Tämä vaatii asiantuntemusta ja rahaa. Kaikkein kalliimmaksi tulee jättää ongelma hoitamatta.

 


Mukavat kaupungit menestyvät

- [kampanjakuva]

 

Hyvästä asuinympäristöstä ja hyvistä palveluista on tullut tärkeä kaupunkien menestystekijä. Yritykset perustetaan sinne, missä avainhenkilöt haluavat asua. Kaupunkisuunnittelussa vihreys on kovaa valuttaa.


Uudet informaatioalan työpaikat voivat sijaita oikeastaan missä vain. Ne perustetaan sinne, missä yrityksen avainhenkilöt haluavat asua. Hyvästä asuinympäristöstä, hyvistä kouluista ja kunnollisista palveluista on tullut valtteja kaupunkien keskinäisessä kilpailussa.

 

Hyvässä kaupungissa on inhimillinen mittakaava, runsaasti hyvin hoidettuja viheralueita, lyhyet etäisyydet, palvelut lähellä ja elinvoimainen keskusta, joka takaa runsaat palvelut ravintoloineen ja elokuvateattereineen. Vihreät puolustavat lähikauppoja ja eläviä keskustoja, joita kaupunkien liepeille rakennettavat automarketit uhkaavat. Hyvässä kaupungissa kauppaan pääsee kävellen. Mummojen, vaarien, lasten ja autottomien yksinhuoltajienkin pitää päästä kauppaan.

Kaupunkiin kuuluu muisti menneestä. Kulttuurihistorialliset kerrokset on säilytettävä. Kaikkea vanhaa ei pidä purkaa ja korvata uudella.

Kun asukkaat otetaan mukaan kaupunkisuunnitteluun kunkin hankkeen alusta alkaen, on lopputuloskin parempi. Ihmiset ovat oman elämänpiirinsä parhaita asiantuntijoita. Kaikki viisaus ei asu virkamiehissä ja kunnallispoliitikoissa. Siksi vihreät kannattavat käyttäjädemokratiaa ja osallistumismahdollisuuksien parantamista.

Henkilöauto on välttämätön maaseudulla, mutta kaupungeissa sen käyttöä tulee vähentää. Hyvässä kaupungissa yhdyskuntarakenne on ehyt ja päivittäisistä asiointimatkoista selviää useimmiten kävellen. Joukkoliikenne toimii niin, ettei autoa välttämättä tarvitse lainkaan. Kaupungeissa suuri osa nyt autolla tehtävistä matkoista voitaisiin myös pyöräillä, ja moni myös haluaisi niin tehdä, jos vain olisi kunnon pyörätiet. Joukkoliikenteen tulee olla esteetöntä myös huonosti liikkuville. Suurissa kaupungeissa autoliikennettä tulee ohjata ruuhkamaksuilla.

 


Terveydestä kannattaa maksaa

- [kampanjakuva]

 

Toimivat terveyskeskukset ovat terveydenhuollon runko. Ylipitkät hoitojonot on purettava ensi vaalikaudella. Terveydenhuoltoon tarvitaan lisää rahaa ja taitoa käyttää sitä viisaasti ja oikeudenmukaisesti. Hoitajien ja lääkärien kohtuutonta työtaakkaa on aika helpottaa.


Terveydenhuoltoon tarvitaan vaalikauden aikana noin 700 miljoonaa euroa lisää rahaa. Väestö ikääntyy ja tarvitsee enemmän terveyspalveluja, hoitojonojen purkaminen vaatii rahaa ja henkilökunnan paikoin kohtuuttomia työpaineita on helpotettava.

 

Jotta lisäraha toisi myös parempaa hoitoa, on toteutettava kansallisessa terveyshankkeessa esitetyt järkeistämistoimet. Erityisen tärkeätä on turvata terveyskeskusten kunnollinen toiminta. Pienten kuntien kannattaa perustaa yhteisiä terveyskeskuksia, sillä liian pieniin terveyskeskuksiin on vaikea saada lääkäreitä, koska työ niissä sitoo liiaksi.

Valinnanvapautta kunnallisessa terveydenhuollossa on lisättävä muun muassa sallimalla potilaiden valita omalääkärinsä.

Terveydenhuoltoa uhkaa hoitajapula muutaman vuoden sisällä. Alalle on koulutettava runsaasti lisää väkeä eläkkeelle siirtyvien tilalle sekä vastaamaan vanhusten määrän kasvusta johtuvasta hoidon tarpeen lisääntymisestä. Jotta nuoria saadaan hakeutumaan hoitoalalle, on alan houkuttelevuudesta pidettävä huolta. Ylenmääräinen pätkätöiden teettäminen on huonoa mainosta hoitoalalle.

Vaikeavammaisten oikeus henkilökohtaiseen avustajaan on taattava ja siirrettävä kustannukset kunnilta Kelalle. Kehitysvammaisten pitää voida asua kodinomaisesti niin, että he saavat tarvitsemansa palvelut. Puhe-, kuulo- ja näkövammaisten aseman parantamiseksi tarvitaan toimintaohjelma. Vammaisten henkilöiden työllistyminen edellyttää räätälöityjä malleja. Omaishoitajien asemaa on parannettava.

Vihreän terveyspolitiikan kulmakivi on aina ollut terveiden elämäntapojen korostaminen. Turvallisen ja terveellisen ruuan, ystävien, harrastusten ja liikunnan merkitystä on lisättävä terveyspolitiikassa. Yksistään aikuisiän diabeteksen ennaltaehkäisyllä voidaan säästää satoja miljoonia euroja vuosittain. Liikunnalla voidaan parantaa ja ennaltaehkäistä mm. masennusta ja sydänsairauksia.

 


Elämä ilman kulttuuria on tyhjää

- [kampanjakuva]

 

Itseään kunnioittava kansa arvostaa kansallista kulttuuria. Sivistynyt yhteiskunta takaa kattavat kulttuuripalvelut. Maksuton kirjastoverkko on suomalainen ylpeys. Kulttuuri edistää terveyttä ja avaa toisia maailmoja.


Suomalaiset käyvät ahkerasti teatterissa, kaupunginteatteriverkko ulottuu laajalle, Lappeenrannasta Kajaaniin, Raumalta Espooseen. Vapaat teatteriryhmät tuottavat huomattavan määrän ensiiltoja. Ihmiset kirjoittavat pöytälaatikkoon, lainaavat kirjastosta runoja, matkaoppaita, romaaneja. Elokuvateattereissa käydään nykyään katsomassa kotimaista elokuvaa, klassinen musiikki on pitkään ollut, ja popmusiikista on tullut, vientituote. Useimpien kodeissa on suomalaisten suunnittelijoiden astioita ja huonekaluja.

 

Mistä päin tahansa maailmaa tuleva vieras ei voisi olla ihailematta maksutonta kirjastoverkkoamme, joka tarjoaa kirjojen lisäksi lainaksi musiikkia, elokuvia ja mahdollisuuden liikkua verkossa. Tällaista järjestelmää ei pidetä yllä ja kehitetä ilman että siihen myös varataan riittävästi rahaa. Jos köyhyys on osattomuutta siitä mihin valtaosalla on mahdollisuus, niin juuri kirjasto pystyy tehokkaasti poistamaan tällaista osattomuutta.

Kattava lukutaito ja sananvapaus ovat demokratian peruskiviä. Ihmisille on taattava mahdollisuus osallistua tietoyhteiskuntaan iästä, sukupuolesta ja koulutustasosta riippumatta. Tarvitaan kriittisen medianlukutaidon ja median moniäänisyyden tukemista. Valtakunnallisesti kattava ja edullinen taiteen perusopetus uusintaa kulttuurista pääomaa sukupolvelta toiselle. Kansalaisopistojen aseman säilyttäminen kulttuurin ja harrastusten peruspalveluna ja lähioppimisympäristönä niin kaupungissa kuin maaseudullakin on tärkeää.

Kulttuurialat ovat työvaltaisia. Julkiset panostukset kulttuuriin tarkoittavat ihmisiä jotka tekevät töitä, ja työllään luovat lisää työtä. Suomen taiteilijakunta on liian pitkään muodostanut ison osan Suomen köyhälistöä. Taiteilijan työttömyys on yhtä suuri yhteiskunnallinen ongelma kuin telakkatyöläisenkin.

Tekijänoikeuteen liittyvä taloudellinen toiminta muodosti vuonna 1997 yli neljä prosenttia kansantuotteesta ja tämä osuus on kasvanut nopeasti viimeisen vuosikymmenen ajan. Tavoitteenamme on vakaa ja ennustettava kulttuurin rahoitus, joka ei ole riippuvainen veikkauspelien tuotosta ja joka kasvaa asteittain 0,2 prosentista bruttokansantuotteesta kohti 0,4ä.

Taide ja tiede ovat kaksi rinnakkaista, mutta yhtä arvokasta tapaa tarkastella todellisuutta. Suomen huikeat panostukset eksaktisiin tieteisiin ja teknologiaan tarvitsevat rinnalleen määrätietoisen panostuksen humanismiin.

 


Maksuton koulutus vahvistaa tasa-arvoa

- [kampanjakuva]

 

Tasa-arvo on suomalaisen koulutusjärjestelmän perusta. Kaikilla maan lapsilla ja nuorilla on oltava tasa-arvoiset mahdollisuudet saada oppia ja sivistystä ja niin halutessaan kouluttaa itseään korkeimpaan akateemiseen oppiarvoon saakka riippumatta asuinpaikasta ja kotitaustasta.


Suomalaisten menestys perustuu tulevaisuudessakin laadukkaaseen koulutukseen ja tutkimukseen. Kenenkään opinnot eivät saa kaatua lukukausimaksuihin tai vähävaraisuuteen. Opintotuki nostetaan vuoden 1995 tasolle ja sidotaan indeksiin.

 

Peruskoulun on taattava oppilailleen hyvä yleissivistys. Tieto-, taito- ja taideaineiden on oltava peruskoulussa tasapainoisesti edustettuina. Taideaineet ovat oppilaan minäkuvan, itsetunnon ja muun henkisen kehityksen kannalta ensiarvoisen tärkeitä. Oppimisvaikeuksista kuten lukihäiriöistä kärsivien on saatava opintoihinsa riittävä tuki.

Tulevaisuudessa toisen asteen koulutukseen tulee yhä pienempiä ikäluokkia. Ammatillisen koulutuksen houkuttelevuus on taattava tehostamalla ammatinvalinnan ohjausta ja edistämällä työelämän oloja. Maan lukioverkko tulee säilyttää alueellisesti tasavertaisena ja riittävän tiheänä.

Korkeakoulujen perus- ja jatkotutkinnot on säilytettävä maksuttomina. Opetuksen korkeasta laadusta on huolehdittava eri koulutusaloilla kaikkialla Suomessa ja alueelliset erityistarpeet on otettava huomioon. Opettajankoulutuksen riittävyydestä on huolehdittava. Vuokra- ja opiskelija-asuntoja pitää olla tarjolla niin, että tasavertainen koulutukseen hakeutuminen on mahdollista eri paikkakunnilla.

Riittävä julkinen rahoitus ja riippumaton julkinen arviointi takaavat tutkimuksen ja siihen perustuvan korkeakouluopetuksen mahdollisuudet. Tavoitteena tulee olla, että tutkimusmenojen osuus bruttokansantuotteesta säilyy OECD-maiden kärkiryhmässä.

Ammattikorkeakoulut ja yliopistolaitos toimivat toisiaan täydentävillä aloilla ja niiden tavoitteiden ja käytännön toiminnan tulee vahvistaa toisiaan. Ammattikorkeakouluja tulee kehittää niiden omista perustehtävistä käsin, ammatillisen osaamisen antajina ja uuden tiedon ja innovaatioiden tuottajina.

 

VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ


Itämeri terveeksi

- [kampanjakuva]

 

Maatalouden, kalankasvatuksen, asutuksen ja liikenteen päästöjä Itämereen pitää vähentää. Pietarin jätevedenpuhdistamon rakentaminen on saatettava loppuun. Öljykuljetusten turvallisuutta on parannettava.


Rehevöityminen ja erilaiset myrkyt ovat heikentäneet vesiluonnon tilaa ja mahdollisuuksiamme nauttia Itämerestä. Sinilevä haittaa mökkeilyä, veneilyä, kalastusta ja matkailua. Reippaita päätöksiä tarvitaan pian, sillä menneiden laiminlyöntien vaikutus tuntuu joka tapauksessa vielä kauan. Itämeren tilan parantamisen on oltava suomalaisen ympäristöpolitiikan kärkeä.

 

Itämeren tilan parantamiseksi tarvitaan vahvaa kansainvälistä yhteistyötä. Suomenlahden ravinnekuormitusta on vähennettävä Venäjällä, Virossa ja Suomessa. Kiireisintä on vähentää Pietarin päästöjä. Suomi avustaa Pietarin lounaisen jätevedenpuhdistamon rakentamista.

Myös Suomen omaa kuormitusta rannikkovesiimme on pienennettävä. Ongelmia aiheuttavat maatalous, kalankasvatus, yhdyskunnat, teollisuus ja liikenne. Kun vaarallisten aineiden ja öljyn kuljetukset lisääntyvät, kasvaa myös onnettomuusriski. Espanjan rannikolla ympäristökatastrofin aiheuttanut Prestige-alus lähti viimeiselle matkalleen Suomenlahdelta. Itämerellä liikennöiville aluksille on säädettävä erityisen korkeat laatuvaatimukset alueen haavoittuvuuden takia. Öljyn kuljetukset Itämerellä tulee sallia vain kaksoisrunko-aluksilla.

Itämeren suojelusta on myös taloudellista hyötyä, sillä se tukee matkailua ja kalastusta. Mikäli Itämeren kalojen dioksinipitoisuuksia ei saada alennetuksi, koko kalastuselinkeino alueella on vaarassa.

 


Etelä-Suomen metsiä suojeltava lisää

- [kampanjakuva]

 

Suomen luonnon lajeista joka kymmenes on uhanalainen. Melkein puolet niistä elää metsissä. Erityisesti Etelä-Suomen metsiä on suojeltava lisää. Suojelualueet palvelevat myös ihmisten virkistäytymistä ja luovat työpaikkoja.


Suomi vastaa omien metsiensä monimuotoisuudesta jos emme saa oman metsälajistomme köyhtymistä kuriin, millä oikeudella vaadimme kehitysmaita suojelemaan trooppisia metsiä? Myös talousmetsien hoito on saatava kestävälle pohjalle.

 

Etelä-Suomessa tulee jatkaa vanhojen metsien suojelua. Oulu-Kajaani -linjan eteläpuolella suojeltuja metsiä on vain vähän yli prosentti metsämaasta. Jo suojeltujen aarniometsäytimien ympärille pitää muodostaa laajempia kokonaan ja osittain suojeltujen metsien kokonaisuuksia. Tällä tavoin muodostuvissa metsämantereissa pitää myös ryhtyä luonnonmukaistamaan metsien rakennetta.

Ympäristönsuojelu on usein leimattu työllisyyden ja elinkeinotoiminnan vastaiseksi. Näin ei ole. Vuonna 2002 luontomatkailu työllisti Suomessa jo yli 30 000 ihmistä, puolet siitä mitä metsäteollisuus. Luku voidaan viisaalla politiikalla jopa kaksinkertaistaa vuoteen 2010 mennessä. Tätä vaikeuttaa se, että Etelä-Suomen suojellut metsät ovat kovin pirstaleisia. Metsähallituksen eteläisten metsämaiden nykyistä laajempi rauhoitus olisi siten paitsi luonnonsuojelun kannalta tarpeen, myös kansantaloudellisesti järkevää.

 


Uusiutuvasta energiasta apu ilmastonmuutokseen

- [kampanjakuva]

 

Ilmastonmuutoksen haitat osuvat pahiten maailman köyhimpiin. Uusiutuva energia auringosta, tuulesta ja biomassasta on turvallisinta niin meille kuin kehitysmaillekin. Sen kehittäminen on otettava Suomen energiapolitiikan perustaksi.


Uusiutumattomat energiavarat hupenevat, ja niiden käyttö aiheuttaa vakavia ympäristöongelmia. Niistä pahin on ilmastonmuutoksen uhka. Ainoa kestävä keino lieventää ilmastonmuutosta on energiankulutuksen vähentäminen ja siirtyminen uusiutuviin energialähteisiin. Vauraiden teollisuusmaiden vastuulla on kehittää tekniikkaa, jonka varassa myös köyhät maat voivat parantaa elintasoaan vaarantamatta elämää maapallolla. Investoimalla uuteen energiatekniikkaan luomme myös tulevaisuuden vientivaltteja.

 

Energiankäyttöä on tehostettava ja siirtymistä uusiutuvan energian, kuten biomassan, tuulivoiman ja aurinkoenergian käyttöön on nopeutettava. Ydinvoima ei kelpaa ratkaisuksi. Sen riskit ovat liian suuret. Välivaiheessa kivihiili tulee korvata maakaasulla. Kotimaisen puuhakkeen käyttö voidaan moninkertaistaa, ja sen tuotanto työllistää erityisesti syrjäisellä maaseudulla.

Tuulivoiman tuotannossa Suomi on EUn hännänhuippu. Tuulivoiman osuus on meillä vain yksi promille sähkönkulutuksesta, kun esimerkiksi Tanskassa tuulivoiman osuuden arvioidaan nousevan 21 prosenttiin sähkönkulutuksesta vuoden 2003 loppuun mennessä. Tuulivoimalla on tuotettava Suomen sähköenergiasta vähintään 5 % vuonna 2015 ja 10 % vuonna 2020.

Liikenne tuottaa lähes neljäsosan Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Liikenteen energiakulutusta voidaan vähentää viisaalla kaavoituksella sekä lisäämällä joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen osuutta. Tavaran kuljetusta meritse on lisättävä pohjoisen satamien ja Etelä-Suomen välillä maantiekuljetusten sijasta.

Myös rakennusten energian kulutusta on mahdollista vähentää jopa viidenneksellä. Valtion tulee tukea siirtymistä sähkölämmityksestä ympäristöystävällisempiin ratkaisuihin, kuten maalämpöön, pellettehin ja hakkeeseen.

 


Ekotehokkaaseen tuotantoon ja kulutukseen

- [kampanjakuva]

 

Ekotehokkaan tuotannon tarkoituksena on tuottaa vähemmästä enemmän. Tarvitaan säästävämpiä tuotantomenetelmiä ja tuotannon suuntaamista niin, että se tuottaa mahdollisimman paljon hyvinvointia.


Ekotehokkuudella tarkoitetaan periaatetta, jonka mukaan vähemmistä luonnonvaroista tuotetaan enemmän hyvinvointia. Tarvitaan puhtaampia tuotantomenetelmiä, jotka toimivat entistä vähemmällä raaka-aineiden ja energian määrällä.

 

Vihreä kasvu on laadun, osaamisen ja hyvinvoinnin kasvua. Tulevaisuudessa tarvitaan ekotehokasta taloutta, joka säästää luonnonvaroja ja vahvistaa palveluja. Teknologisen kehityksen myötä tuotteiden ja palvelujen valmistukseen tarvitaan murto-osa nykyisin kuluvasta raaka-aine- ja energiamäärästä.

Kulutustapojen muutos on osa ekotehokkuutta. Mieluummin vähemmän hyvälaatuista tuotteita kuin paljon heikkolaatuista roinaa, mieluummin kestäviä tuotteita kuin kertakäyttöisiä, mieluummin palveluja kuin tavaroita ja mieluummin lisää vapaa-aikaa kuin lisää mammonaa.

Uusi teknologia tai kuluttajien vastuullisemmat arvot eivät kuitenkaan yksin riitä; tarvitaan myös yhteiskunnallista ohjausta, vastuullista liiketoimintaa ja vastuullisia päätöksiä suosivaa vero-ohjausta. Kun verotus kohdistuu energian ja raaka-aineiden käyttöön eikä työntekoon, sekä kuluttajaa että valmistajaa palkitaan ekotehokkaista ratkaisuista.

Ympäristön pilaaminen ja jätteiden tuottaminen on tehtävä kannattamattomaksi ympäristöverojen, lainsäädännön ja saastesakkojen avulla. Kierrätys on tehtävä mahdollisimman edulliseksi ja käteväksi. Pakkaukset, joita ei voi kierrättää tai uusiokäyttää, on pantava verolle.

Ekotehokkuudesta hyötyvät kaikki. Ympäristön huomioon ottavien tuotteiden kasvavat markkinat johtavat uusiin keksintöihin, työllisyyden paranemiseen ja avartuviin liiketoiminnan mahdollisuuksiin.

 

REILU MAAILMA


Maaseudullakin on voitava elää

- [kampanjakuva]

 

Maaseutu pysyy elinvoimaisena, jos sen elinkeinorakenne on monipuolinen. Muuttoliikkeestä syntyy ongelmia niin maalla kuin kaupungeissakin. Luomu on tulevaisuuden maataloutta.


Suomi keskittyy. Ihmiset muuttavat syrjäseuduilta työn ja koulutuksen perässä kaupunkeihin. Muuttajat ovat nuorempia ja paremmin koulutettuja kuin ne, jotka jäävät kotikonnuilleen. Tämä jäytää muuttotappioalueiden elinvoimaa entisestään.

 

Elinvoimainen maaseutu edellyttää monipuolisempaa elinkeinorakennetta. Vaikka maatalous ei pelasta maaseutua, se muodostaa maaseudun elämän perustan. Sen turvin myös muut elinkeinonharjoittajat saavat tarvittavat peruspalvelut. Kun maataloustukien tulevaisuus on EU:n laajentuessa epävarma, luovat esimerkiksi luomutuotanto, ekomatkailu ja energiapuu uusia mahdollisuuksia.

Ihmisen on kohdeltava hoidossaan olevia eläimiä vastuullisesti. Eläinten oloja parantaa siirtyminen luomutuotantoon ja eläinsuojelulainsäädännön kiristäminen. Eläimillä on oikeus lajityypilliseen käyttäytymiseen.

On otettava käyttöön alueellisesti eriytettyä lainsäädäntöä. Verolakeja on muokattava alue-erot huomioon ottavaksi ja työnantajien sosiaaliturvamaksuja on alennettava heikoimmilla alueilla.

On luotava syrjäseutujen perustulomalli ja maaseutusopimusjärjestelmä, joilla edistetään sosiaalitalouden ja kolmannen sektorin kehittymistä sekä ihmisten omaehtoista työllistymistä ja pienimuotoista yritystoimintaa.

 


Samat oikeudet kaikille - ja velvollisuudet

- [kampanjakuva]

 

Ketään ei saa sortaa sukupuolen, syntyperän tai rakkauselämän perusteella. Me kaikki kuulumme johonkin vähemmistöön. Monikulttuurisuus on rikkautta.


Jos kaikki ihmiset olisivat samanlaisia, olisi elämä tylsää. Hyvä yhteiskunta sietää myös ristiriitoja, erilaisia mielipiteitä ja elämäntapoja. Ilman niitä ei synny sitä keskustelua, joka on demokratian perusta. Tasa-arvo tarkoittaa yhtäläisiä oikeuksia ja velvollisuuksia, ei sitä että kaikkien pitäisi ajatella kaikesta samalla tavalla. Julkisia palveluja ei pidä suunnitella keskivertokansalaiselle, vaan ihmisten ja elämäntilanteiden erilaisuus on aina otettava huomioon.

 

Maahanmuuttajat ovat Suomelle rikkaus. Suomi tarvitsee selkeän maahanmuuttopolitiikan, jossa erotetaan toisistaan pakolaisuus ja työperusteinen maahanmuutto. Maahanmuuttajien suomen tai ruotsin kielen opetusta on lisättävä. Työperusteista maahanmuuttoa on helpotettava. Suomessa jo asuvien maahanmuuttajien on voitava käyttää omaa ammattitaitoaan työelämässä. Suvaitsevaa monikulttuurisuutta on vahvistettava niin työpaikoilla kuin kouluissakin. Suomen pitää olla tasa-arvoinen kaikille asukkailleen.

Jokaisen ihmisen rakkaus on arvokasta. Homot ja lesbot ansaitsevat samat oikeudet kuin heterotkin. Parilaki ei poistanut kaikkia ongelmia, vaan niin perhepolitiikassa kuin työmarkkinoillakin syrjintä on edelleen totta. Tähän pitää lainsäädännöllä puuttua.

Sukupuolten välisiä palkkaeroja tulee edelleen kaventaa. Nuoriin naisiin kohdistuvaa työsyrjintää tulee vähentää jakamalla vanhemmuudesta työnantajille koituvat kustannukset kaikkien työnantajien kesken.

 


Parasta turvallisuuspolitiikkaa on köyhyyden poistaminen

- [kampanjakuva]

 

Maapallon vakavimmat turvallisuusuhat ovat köyhyys ja eriarvoisuus. Niitä ei Natolla poisteta. Asevarustelu tuottaa vain turvattomuutta - aseet joutuvat aina vääriin käsiin. Mitä vähemmän maailmassa käytetään rahaa aseisiin, sen parempi.


Vaikka kylmän sodan jälkeisessä maailmassa perustelut Suomen sotilaalliselle liittoutumattomuudelle ovat muuttuneet, sotilaallinen liittoutumattomuus on edelleen paras vaihtoehto Suomelle. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö Suomenkin ole syytä kantaa osaltaan vastuuta maailmalla puhkeavin kriisien hallinnasta erityisesti silloin, kun sotilaallista voimaa käytetään viattomien ihmisten alistamiseen tai tuhoamiseen. Ihmisoikeuksien räikeät loukkaukset eivät ole minkään maan sisäinen asia. Suomelle ominaisinta on kuitenkin toimia kriiseissä välittäjänä.

 

Euroopan unioni ei tarvitse omaa armeijaa, vaan sen on keskityttävä kehittämään monipuolista kriisinhallintavälineistöä. Kriisien ennaltaehkäisy on olennaista. YKn roolia on vahvistettava kansainvälisen turvallisuuden rakentamisessa.

Näköpiirissä ei ole syytä, minkä takia Suomen kannattaisi liittyä Natoon. On tärkeätä, että Suomen valitsemalla turvallisuuspoliittisella linjalla on kansan tuki takanaan. Vaikka Suomen poliittinen johto joskus tulevaisuudessa päätyisikin Nato-jäsenyyden kannalle, ei tällaista ratkaisua voi tehdä ilman kansanäänestystä. Natoon ei tule liittyä, ellei jäsenyydelle ole esittää perusteita, jotka saavat kansan enemmistön asiasta vakuuttuneeksi.

 


Köyhyyden poistaminen on tahdon asia

- [kampanjakuva]

 

Suomen kehitysapu pitää nostaa YKssa luvattuun 0,7 prosenttiin kansantuotteesta vuoteen 2010 mennessä. Jos kaikki rikkaat maat tekevät näin, maailmasta voidaan poistaa pahin köyhyys ja kaikki lapset pääsevät kouluun. Maailmankaupan säännöt on tehtävä reilummiksi köyhille maille.


Vastuu toisista ihmisistä ja ympäristöstä ulottuu yli rajojen. Tulevat haasteet edellyttävät demokraattista päätöksentekoa niin paikallisella, kansallisella kuin ylikansallisellakin tasolla. Talouden hallitsematon globalisaatio uhkaa paitsi kehitysmaiden mahdollisuuksia kohentaa kansalaistensa elinoloja myös pohjoismaista hyvinvointivaltiota. Talouden on toimittava kansalaisten hyväksi eikä päinvastoin.

 

Keskeiseksi vallankäyttäjiksi ovat nousseet ylikansalliset talousjärjestöt, kuten Maailman kauppajärjestö WTO ja Maailman valuuttarahasto IMF. Niiden toiminta ei ole riittävän kansanvaltaista ja niiden talouslinjaukset ovat yksipuolisia. Hyvää yhteiskuntaa ja maailmaa ei voida luoda polkemalla taloudellisen hyödyn nimissä ympäristöä, sosiaalista oikeudenmukaisuutta, demokratiaa ja ihmisoikeuksia. Euroopan unionin on ryhdyttävä aktiivisesti ohjaamaan globalisaation suuntaa. Veroparatiisit on purettava, ja epäterve valuuttakeinottelu on saatava aisoihin esimerkiksi Tobinin verolla.

 


Äänestätkö Vihreitä? Kaikki eivät: [kampanjakuva]

 

Jaa sivu:
Tilaa upeasti uudistunut Vihreä Lanka!