– 10 ehdotusta siitä, millaiselle ajattelulle voidaan rakentaa kestävää eurooppalaista taloutta

Puheenjohtaja Ville Niinistön esittelemät teesit puoluevaltuuskunnassa 26.11.2011

1. Euroa kannattaa puolustaa

Euro on ollut suureksi hyödyksi niin koko euroalueelle kuin Suomelle, ja sitä kannattaa puolustaa myös sen ensimmäisessä suuressa kriisissä.

Yhteinen valuutta ja - rahapolitiikka on luonut vakautta ja ennustettavuutta. Se on helpottanut kaupankäyntiä ja matkustamista, vahvistanut sisämarkkinoita ja pitänyt korkotason matalana. Korkotaso on Suomessa nyt matalampi kuin kertaakaan itsenäisyyden aikana.

Euron puolustaminen tarkoittaa sitä, että on oltava valmiita tekemään tarvittavat korjausliikkeet. Samalla haluamme varmistaa, että näille korjausliikkeille on kansalaisten hyväksyntä ja luottamus.

2. Kriisi on mahdollisuus uudistaa rakenteita

Jäsenvaltioissa on edessä vaikeita päätöksiä, jotta velkaantuminen saadaan hallintaan ja menot kestävälle tasolle. Useissa maissa tullaan tekemään leikkauksia ja verojen korotuksia, mutta maiden pitäisi pystyä myös rakenteellisiin uudistuksiin.

Rakenteiden uudistaminen voi maasta riippuen tarkoittaa esimerkiksi paikallishallinnon uudistamista, ammattisuojien purkamista, työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamista tai eläkejärjestelmän muutoksia. Julkisen sektorin tuottavuutta parantamalla valmistaudutaan väestön ikääntymiseen ja kasvavaan hoivan tarpeeseen. Tämä koskee myös Suomea.

Kriisi on aina myös mahdollisuus uusiutua. Jos EU-alueelle saataisiin rakenteet, jotka tukisivat työntekoa ja verovarojen tehokasta käyttöä ja jotka vastaisivat enemmän tulevaisuuden kuin menneisyyden tarpeita niin tästä kriisistä seuraisi jotain hyvää ja tarpeellista.

Parhaimmillaan tasapainotusohjelmien kautta voidaan kitkeä korruptiota ja hillitä harmaata taloutta. Ne voivat olla hyvä väylä karsia myös poliittiselle eliitille kertyneitä kohtuuttomia etuuksia.

On välttämätöntä rakentaa tasapainotusohjelmat oikeudenmukaisesti, jotta kansa voisi hyväksyä tiukan taloudenpidon. Siksi varakkaiden on kannettava urakasta oma osansa ja kaikista heikoimpia väestöryhmiä on suojeltava leikkauksilta.

► Euroopan unionin on hyvä patistaa jäsenmaita tasapainotusohjelmiin, jotka uudistavat talouden perusrakenteita, ovat kokonaisuutena oikeudenmukaisia ja jotka mahdollistavat terveemmän talouden.

3. Laaditaan taloudenpidolle pitävät säännöt

EU:ssa kukin jäsenvaltio on itsenäisesti päättänyt valtion tuloista ja menoista. Jäsenvaltioiden taloudenpidon rajat on kirjattu vakaus- ja kasvusopimukseen, mutta niitä ei ole noudatettu.

EU ei ole aktiivisesti puuttunut ylisuuriin velkoihin tai alijäämiin ennen tätä kriisiä. Vasta tänä syksynä EU:ssa on hyväksytty lainsäädäntöpaketti, jolla tiukennetaan talouspolitiikan koordinaatiota.

Paketissa tiukempaan budjettikuriin pyritään lisäämällä avoimuutta ja vahvistamalla seurantaa. Samalla esitetään sanktiomenettelyt niille, jotka toistuvasti kieltäytyvät korjaavista toimista.

► Yhteisellä valuutta-alueella on noudatettava yhdessä sovittuja sääntöjä. Tarvittaessa tämä on tehtävä valvontaa ja sanktioita tiukentamalla.

4. Asetetaan rajat keskinäiselle verokilpailulle

Myös veropolitiikan suuret päätökset on arvonlisäveroa lukuun ottamatta jätetty jäsenvaltioille. Jokainen maa on voinut päättää esimerkiksi siitä, miten kovasti tai kevyesti yrityksiä verottaa.

Keskinäinen verokilpailu on voimistanut jo muutoinkin kovaa globaalia kilpailua siitä, kenellä on tarjota yrityksille alhaisin verokanta ja edullisin toimintaympäristö.

Suuri osa jäsenmaista joutuu lähivuosina tasapainottamaan budjettejaan. Se on huomattavasti helpompaa, jos valtiot voivat kerätä kohtuullisen osan veroista yrityksiltä.

Se, että jotkut maat tarjoavat alhaista verotusta on yksi osa ongelmaa. Toinen on se, että jotkut maat tai alueet tarjoavat monille toimijoille salaisuuden verhon, jonka takana voi välttyä veronmaksulta.

Salaisuuden verho voi peittää yritysten omistajatietoja, kirjanpitoa tai pankkitalletuksia. Lisäämällä avoimuutta OECD ja EU voivat vahvistaa veronkeruuta ja tehdä talouden toimintaympäristöstään reilumman. Tähänastiset toimet veroparatiisien kitkemiseksi eivät ole alkuunkaan riittäviä.

EU:ssa on vuosia pyritty vahvistamaan veronkantoa talletuksista. Voimassa oleva säästödirektiivi sisältää edelleen aukkoja, jotka mahdollistavat verojen kiertämisen.

► Yhtenäistetään yritysverotuksen minimisäännöt EU-alueella. Tämä edellyttää, että päätöksiä voidaan tehdä määräenemmistöillä, mikä vaatii perussopimusten muuttamista.

► Ajetaan läpinäkyvämpää maailmantaloutta lisäämällä automaattista ja monenkeskistä verotietojen vaihtoa sekä maakohtaista kirjanpitoa.

► Toteutetaan komission ehdotus säästödirektiivin uudistamiseksi.

5. Parannetaan rahoituslaitosten vakavaraisuutta ja valvontaa

Hallitsematon luottoekspansio on yksi nykyisen talouskriisin keskeisistä syistä. EU:ssa pyritään nyt luotonannon säätelyyn ottamalla käyttöön tiukemmat vakavaraisuussäännöt. Näillä säännöillä määrätään rahoituslaitosten lainanannon suhdetta omiin pääomiin.

Yhdysvalloissa uudet vakavaraisuussäännöt ovat olleet voimakkaassa vastatuulessa, mikä on synnyttänyt uuden huolen niiden läpimenosta. Uudet vaatimukset suuremmista vakavaraisuusvaatimuksista saattavat tehdä lainasta kalliimpaa, mutta vielä kalliimmaksi tulevat tämän mittaluokan talouskriisit. Siksi lainanannon rajaaminen ja riskien pienentäminen on perusteltua vaikka ne nostaisivat lainan hintaa.

EU:ssa on jo parannettu rahoituslaitosten valvontaa vahvistamalla EU-tasolla tapahtuvaa rahoitusvalvontaa. Tämä on tarpeen, sillä kansallisella tasolla tapahtuva yksittäisten rahoituslaitosten valvonta ei paljasta riskejä, jotka liittyvät koko systeemin toimintaan.

Komissio on marraskuussa esitellyt uusi toimia myös luottoluokittajien toiminnan parantamiseksi. Toimet eturistiriitojen välttämiseksi ja riippumattomuuden varmistamiseksi ovat tärkeitä, jotta luottoluokittajien antamaan informaatioon voidaan luottaa.

► Viedään loppuun suunniteltu rahoituslaitosten vakavaraisuusvaatimusten korotus.

► Vahvistetaan EU-tasolla tehtävää rahoitusvalvontaa.

► Vahvistetaan luottoluokittajien riippumattomuutta ja lisätään niiden vastuullisuutta arvioinneista.

► Pidetään kiinni pankkien pääomittamisen marssijärjestyksestä ja toteutetaan pankkien mahdollinen pääomittaminen vastikkeellisesti, jotta omistajat eivät voi sosialisoida riskejään.

► Toteutetaan stressitestit säännöllisesti ja tavalla, joka tuottaa pankkien tilasta oikeaa ja riittävää tietoa.

6. Hillitään spekulatiivista taloutta transaktioverolla

Komissio on ehdottanut, että EU ottaa käyttöön yhteisen finanssitransaktioveron. Vero koskisi laajaa joukkoa finanssilaitoksia ja kattaisi laajan joukon transaktioita.

Finanssiala on saanut runsaasti julkista tukea ja on kohtuullista, että myös finanssiala osallistuu kriisin kustannuksiin.

Veron toinen tavoite on hillitä spekulatiivista kauppaa ja sitä kautta vakauttaa markkinoita. Komissio on arvioinut, että vero vähentäisi erityisesti automatisoituja kauppoja lyhytaikaisissa spekulatiivisissa sijoituksissa.

Spekulatiivinen talous on lisännyt kustannuksia kaikille, joten on perusteltua, että myös tuottoja jaetaan kaikille. Direktiiviehdotuksen mukaisen veron tuottoarvio on noin 60 miljardia. Vertailun vuoksi todettakoon, että Suomen valtion ensi vuoden budjetti on noin 52 miljardia euroa.

► Ajetaan transaktioveron nopeaa käyttöönottoa EU:n sisällä.

► Kansainvälisen yhteistyön kautta pyritään laajentamaan veroa muillekin alueille.

► Veron tuotot on perusteltua ohjata finanssilaitosten kotivaltioiden sijaan EU:lle, koska koko EU-alue on maksanut finanssikriisin kustannuksia.

7. Korkoihin kohtuullisuutta kannustimet säilyttäen

Yhteinen valuutta piti jäsenvaltioiden velkakirjojen korot pitkään hyvin samalla tasolla. Vasta kriisin seurauksena ns. riskimaiden valtion velkakirjojen korot ovat erkaantuneet ja nousseet huomattavankin korkeiksi.

Voidaan ajatella, että markkinat toimivat oikein kun maakohtaiset riskit näkyvät nyt myös maiden maksamissa koroissa. Toisaalta korkeat korot vaikeuttavat velkataakasta selviämistä.

Yhdeksi keinoksi alentaa riskimaiden korkoja on esitetty eurobondeja eli eurooppalaisia velkakirjoja. Kollektiivinen velkojen takaus alentaisi korkoja, mutta pelkona on, että yhteisvastuullisuus veisi riskimailta kannustimen tehdä tarvittavat, mutta kipeät talousuudistukset.

Komissio on kuluvalla viikolla esitellyt ajatuksiaan mahdollisista eurobondeista ja siitä, kuinka niillä voitaisiin parantaa jäsenmaiden velkauskottavuutta. Jos tällä tiellä edetään, on edessä aikaa vievä perussopimusten muutosprosessi.

► Tarvitaan valmiutta harkita nykyisiä järjestelmiä tehokkaampia keinoja velkauskottavuuden parantamiseksi. Uusiinkin malleihin on sisällyttävä valtioille kannustimet vastuulliseen taloudenpitoon ja rakenteellisiin uudistuksiin.

► Julkisen keskustelun ja päätöksenteon tueksi tarvitaan arvio siitä, mitä eri mallit tarkoittaisivat taloutensa hyvin hoitaneiden valtioiden koroille.

8. Euroopan keskuspankille laajempi tehtävä

Euroopan keskuspankin tärkein tehtävä on ollut pitää yllä hintavakautta. Inflaation torjunta on tärkeää, mutta toiminnan tiukka rajaaminen on vaikeuttanut EKP:n toimintaa poikkeusoloissa.

Kriisin edetessä pankki on joutunut torjumaan luottolamaa mm. ostamalla ongelmamaiden joukkovelkakirjoja. Näin toimiessaan se on joutunut ylittämään perinteisen toimialueensa.

EKP:llä on iso rooli siinä, että tästä kriisistä päästään ulos. Siksi sen tehtävänantoa on laajennettava.

Jäsenvaltiot tarvitsevat EKP:n tukea, jotta ne eivät mene maksukyvyttömiksi. Tämän tuen vastapainona on, ettei mikään maa saa tehdä pitkäaikaista, tahallista alijäämää. Osa itsenäisyydestä menee, jos elää toisten rahoilla.

► Euroopan keskuspankin tulee voida toimia koko euroalueen hyvinvointia tarkastellen, ei pelkkää hintavakautta optimoiden.

► Mikäli EKP:n tehtävä laajenee tosiasiassa tai sopimusmuutosten kautta, pankille on tehtävä kansainväliset kriteerit täyttävä tilintarkastus.

9. Kasvua vihreästä taloudesta

Ennusteet tulevasta talouden kasvusta ovat EU:ssa vaatimattomia. Akuutin kriisin lisäksi taustalla on Suomestakin tuttu yhdistelmä ikääntyvästä väestöstä ja edessä olevista sopeutustoimista. Monen maan kilpailukyky on heikko, eikä kasvua voi enää voi vauhdittaa epäterveellä velanotolla.

Globaalissa työnjaossa EU kisaa Kiinan ja muiden nousevien talousmahtien kanssa. EU ei voi kilpailla halvalla työvoimalla tai löysillä ympäristösäädöksillä, joten EU:n on pyrittävä nojaamaan osaamiseen ja innovaatioihin ja etsittävä itselleen sopivaa siivua globaalista työnjaosta.

Yksi vauhdilla kasvava siivu on tarjolla niissä välineissä, jolla ratkotaan ympäristöongelmia. Koko maapallon energiantuotanto, liikkuminen ja kulutus on tulevina vuosina saatettava kestävälle perustalle. Siihen tarvitaan valtava määrä osaamista ja työntekijöitä.

Ilmaston ja itsensä vuoksi EU:n kannattaa vauhdittaa vihreää kasvua. Vihreä kasvu nojaa mm. energiatehokkuuden parantamiseen, uusiutuvien energiamuotojen vauhdittamiseen, kestävämpään liikkumiseen ja tehokkaampaan resurssien käyttöön.

Talouskriisi on vienyt huomiota pois suurimmalta kriisiltämme, ilmastonmuutokselta. Valitettavasti meillä ei ole aikaa odottaa parempaa suhdannetta ilmastopolitiikkaan tarttumisessa. Siksi nyt pitää etsiä toimenpiteitä, jotka auttavat ratkomaan molempia kriisejä. Uuden taantuman uhatessa maiden, jolla on siihen mahdollisuus, tulisi elvyttää tai ainakin pidättäytyä etupainotteisista leikkauksista.

► EU:n tulee vauhdittaa vihreää taloutta tiukentamalla ympäristönormeja ja vauhdittamalla investointeja. Esimerkiksi EU:n rakennerahastoja tulee hyödyntää vihreän kasvun vauhdittajana.

► EU:n päästövähennystavoite vuoteen 2020 mennessä on nostettava 20 prosentista 30 prosenttiin.

► Kussakin jäsenmaassa tulisi etsiä vihreää kasvua tukevia julkisia investointeja. Suomessa tulisi vauhdittaa kipeästi tarvittavia ratainvestointeja myymällä valtion omaisuutta.

10. Globaali talous vaatii rinnalle globaalia politiikkaa

Globaalin finanssikriisin taustalla on valtaviin mittoihin kasvanut spekulatiivinen talous ja hallitsematon riskinotto, mutta myös se, että politiikkaa ei ole pystynyt ottamaan haltuun ylikansallista taloutta.

Yksittäisen maan toimet finanssijärjestelmän paremmaksi hallinnaksi tai veroparatiisien sulkemiseksi eivät riitä maailmassa, jossa sijoitukset ja yritykset liikkuvat maasta toiseen.

Globaalien talousinstituutioiden on haettava ratkaisuja näihin ongelmiin. Samalla globaalia taloushallintaa on demokratisoitava.

► Kansainvälisten talousinstituutioiden tulee etsiä ratkaisuja niihin ongelmiin, joita ei talouden globaalin luonteen tähden voida ratkoa kansallisella tai alueellisella tasolla.

► Euroopan unionin on näissä organisaatioissa ajettava globaalin talouden voimakkaampaa hallintaa.

 

Tiedote Ville Niinistön valtuuskuntapuheesta täällä.

Jaa sivu:
Tilaa upeasti uudistunut Vihreä Lanka!