Vuoiggalašvuohta, válljenfriijavuohta, ovddasvástádus dálkkádagas


Ruoná lihtu gielddaválgaprográmma 2008
Dohkkehuvvon áirrasgotti čoahkkimis 24.2.2008


Ruonáid politihkka gielddain vuođđuduvvá čuovvovaš váldooaiviliidda:

  • ovddasvástádus dálkkádagas gullá buohkaide
  • luonddu máŋggaláganvuohta ja ealliidsuodjaleapmi leat maid gieldda ášši
  • ođđa atomfápmorusttegat ja uránaruvket eai dárbbašuvvo
  • almmolaš bálvalusat ožžot áigái buresbirgejumi
  • gielddaid gánneha investeret dearvvasvuhtii, ii máksit buozalmasain
  • vánhemiidda gullá friijavuohta válljet iežas máná beaivedikšunvuogi
  • buorre vuođđoskuvlejupmi lea ovttaveardásašvuođa nannen
  • gielddat galget leat vuoiggalaš bargoaddit
  • gieldda olbmot galget sáhttit váikkuhit oktasaš áššiide
  • geafivuođa sáhttá jávkkadit ja berošmeahttunvuođa vuoitit
  • unnitloguid vuoigatvuođaid ferte duostat bealuštit
  • dásseárvvu ovddideapmi gullá maid gielddaide
  • gierdavaš, máŋggaláganvuođa doarju gielddat birgejit buoremusat

Máilmmi nuppástuhttit gielddain


Gielddat leat mii ja váldi dain gullá midjiide buohkaide. Go nuppástuhttit gieldda, nuppástuhttit máilmmi. Gieldda olbmuid válljen stivrrain čovdojuvvo, makkár lea boahtteáigámet.

Gielddaválggain lea gažaldat beaiveruovttuin, skuvllain, dearvvasvuođaguovddášiin, girjerájuin, teáhteriin, ássanguovlluin, gáhtain, párkain,hámmaniin ja valástallansajiin. Gielddain lea stuorra vástu maid das šaddágo joavkojohtalus buorebun, gosa ja makkáraš vistiid hukset ja boahtágo kránjái uránaruvke dahje bázahusaidboaltinlágádus.

Ruonát háliidit gielddapolitihkkii roahkatvuođa, njuolggočielggatvuođa ja vuoiggalaš, rabas meannudanvugiid. Politihkkii dárbbášuvvojit stuorra mihttomearit ja kreatiivavuohta. Dárbbašuvvo dáidu bargagoahtit áššiiguin, maid vuigen orru veadjemeahttumin. Dárbbašuvvo bargan mokta, ođđa doaibmanvuogit – ja ođđa olbmot.


1.Lávkki ovddabealde dálkkádatoktasašbarggus


Dálkkádatnuoskkideamit šaddet máŋggain báikkálaš daguin. Gielddat ja mii gieldda olbmot sáhttit iežamet válljemiiguin geahpedit nuoskkidemiid, doarjut dahje buvttadit ođasmuvvi energiija ja erenoamážit seastit energiija.
Ruonát leat dahkan ja dahket guhkelabbui váikkuheaddji álgagiid dálkkádaga suodjaleami várás go eará bellodagat. Ruotnasut gielda dahká geavatlaš čovdosiid dálkkádatnuppástuvvamis šaddi nuoskkidemiid geahpedeami hárrai.
Háliidat guođđit buorre eallima vejolašvuođaid ja buhtes eallinbirrasa maid maŋisboahttiidasamet.

Doarjut ođasmuvvi energiija lasiheami gielddaid iežaset energiijafitnodatservviin ja lágádusain. Gielddat galget doarjut unnán energiija golaheaddji ássama ja sirdašuvvama ere olu golaheaddji njuolggo eleliggemis ja oljuin liggemis. Dálkkádatsuodjaleami ovddiideaddji suorggit maid lassánit hui jođánit. Ruotnasut gielddas šaddet bargosajit birasteknologiijai, energiijašattuid gilvimii ja bálvalusaide.

Almmolaš johtolat galgá doaibmat juohke sajis; joavkojohtolat ii ožžo nohkat gielddarájáide. Guovlluguovdásaš dahje eatnangottálaš joavkojohtolaga eiseválddit dárbbašuvvojit buoridit joavkojohtolaga oppa riikkas. Doarjut lassiruhtadeami ruovdegeaidnojohtolaga várás, mii dagaha unnán nuoskkideami. Hálidat lasihit joavkojohtolat fálaldaga, vuolidit bileahtaid hattiid ja ráhkadit almmolaš johtolaga fievrruin guoibmái, johtilis ja dorvvolaččaid. Sihkkelastin  ja vázzin vejolašvuođaid gálgá buoridit.

Mii ruonát jurddašat boahtteáiggis eanet duođas ja eanet gierdavaččat go masa luovosčuoggáid čoaggi politihkas ja hálakeahttá kvartaaladállodoalus lea hárjánuvvon. Bahkadagat eai noga ráhkademiin geainnuid ja parkerensajiid, muhto bearramiin  bahkadatáiggi mávssuid daid sáhttá geahpedit. Gielda sáhttá geahpedit áššehis johtolaga, nuoskkidemiid ja goluid lávvaráhkademiin čavgadis guoibmás ássansajiid ássama ja bálvalusaid lahka, mat lea juo dahje almmolaš johtolaga johtolagaid gurrii. Eanageavaheami, ássama ja johtolaga galgá plánet guovlluguovdásaččat, vai servodatráhkadus ii šaddašii bieđgguid.

Dálkkádatnuppástus ii leat áidna birasváttisvuohta. Dálkkádatnuppástusa áittaga ii oažžo geavahit sivvan dahkamiin čovdosiid mat duššadit birrasa nuppeláhkai. Luonddu máŋggaláganvuođa, suodjalanguovlluid ja eará divrras luonddu guovlluid gálgá gáhttet.

Kulturduovdagiid dahje lagašbirrasa guoibmáivuođa ii oažžo bilidit. Gielddat galget fuolahit vuvddiidsuodjaleamis iežaset oamastan eatnamiin. Čavgadis gávpothuksemisge galgá seastit ruonasguovlluid ássiid lagašvirkkosmahttinguovlun. Gáttiid galgá guođđit oktasaš lustageavahussii. Ruotnasut gielddas birasvahágiidda ráhkkanat ovddalgihtii. Bázahusat šaddet unnán ja dat atnojuvvojit ođđasit nu dárkilet go vejolaš. Gielddaid buot skáhppomiin váldojit vuhtii biras- ja etihkaláš ášši bealit, ovdamearkan doarjumiin lagašborramuša, luomu ja vuoiggalaš gávppi buktagiid.

Gielddain lea vástu maid atnit fuola doaibmi ja doarvái resurserejuvvon ealliidsuodjaleamis.   

2. Bálvalusat, čuvgehus ja kultuvra buoridit eallimakvalitehta


Ruonát ohcet ođđa ja kreatiiva čovdosiid olbmuid buorredili ovddideami várás ja heittotdili  geahpedeami várás. Váttisvuođaid eastadeapmi ovddalgihtii geahpeda olmmošlaš gillámušaid ja lea dávjá hálbbit go vahágiid divvun.

Ruonát dorjot buorre almmolaš bálvalusaid, dasgo dat ožžot áigái dásseárvvu ja buoridit eallima kvalitehta. Ruonát leat maid gárvá ođasmahttit bálvalusaid, go dárbbut nuppástuvvet: Bálvalusat fertejit doaibmat njuovžilit, dasgo veahki dárbbašeaddjit eai sáhte addit vuollái ja gieldda olbmuin leat iešguđetlágan dárbbut. Ovdamearkan ahkeolbmuid bálvalusaid gánneha dávjá doalvut ruoktut, iige buorrásiid lágádusaide. Doarvái buorit persovnnalaš bálvalusat ja easttahis doaibmanbiras dahket iehčanas eallima vejolažžan lámis olbmuide ja boarrásiidda.

Ruoná gielddas vearuid sáhttá dárbbu mielde bajidit buriid bálvalusaid ja ássiid buorredili dáhkideami dihte.

Eallima kvalitehta lea maid friijavuohta válljet ovdamearkan iešguđetlágan beaivedivššu- ja skuvlavuogi. Dat dárkkuha maid, ahte lea vuođđoskuvla ja logahat, mas leat doarvái resurssat doaibmama várás, govttolaš ámmát- ja oahppasoahpamušskuvlejupmi sihke allaskuvllat, mat leat nuvttá.

Skuvla-nuonddahallan ja ravgáseami galgá eastadit skuvladearvvasvuođadikšuiguin, - psykologaiguin ja –kuráhtoriiguin. Smávva joavkkut beaiveruovttuin ja skuvllain lea jierbmás investeren. Go mielladearvvasvuohta beahttá veahki galgá fidnet dalán. Gielddain lea guovddáš rolla sihke dásseárvvu ja dearvvasvuođa ovddideamis. Buot mearrádusaid váikkuhusaid dearvvasvuhtii galggašii árvvoštallat.

Gielddain galget gávdnot earáge go gávpi ja bargosadji. Buot gielddain galget leat friija ii-gávppálaš báikkit: girjerájut, friija teáhter- ja musihkkajoavkkuid hárjehallan- ja ovdanloaiddastan báikkit, lásmmohallanbáikkit, ássiid čoahkkanan- ja buđaldusbáikkit.

Juohkehaččas galgá leat vuoigatvuohta govttolaš haddásaš ássamii. Ruonát árvvus atnet iešguđetlágan ássansajiid ja ássanvugiid sihke guoibmás lagašbirrasa. Ruonát háliidit seailluhit boares árvuvisttiid, buvttadit alladási arkitektuvrra ja buoridit huksema kvalitehta.


3. Ovttaveardásaš gielddas eallinvuogi sáhttá válljet ieš


Ruoná gielddas geangge eai olgguš ovdamearkan sohkabeali dahje agi geažil. Ovttaveardásaš gielddas seamma vejolašvuođat ja vuoigatvuođat dáhkiduvvojit nu sisafárrejeaddjiide, giella-, kultur-, sohkabealle- ja seksuálaunnitloguide go váldoálbmogiige. Buot eallinvuogit, main ii bávččagahte nuppiid vuoigatvuođaid, galget leat lobálačča. Ruoná gielda ollašuhttá seammabálkká vuođđojurdaga, árvvoštallá mearrádusaidis sohkabealliváikkuhusaid, bálkáha nissoniid njunušdoaimmaide ja váldá alcces vástu lagašgaskavuođa veahkaválddi doarjumis.

Ruonát dorjot olbmuid vejolašvuođa válljet ássanvuogi , maid sii hálidit. Buohkat eai hálit ássat bearašviesus, váikko máŋgasat háliidit. Buohkat eai loavtte gávpogiin, muhto máŋgasat loktet.
Gávpogiin lea dehalaš ollašuhttit vistepolitihka, mas sehkkejuvvojit iešđudetlágan sosiála duogážat. Mearkkašahtti lea, dat ahte buot olbmot, nu lámis olbmot ja ahkeolbmot go mánávovnnaid hoigit, sáhttet lihkadit ja doaibmat álkidit
gáhtaid alde, visttiin, johtolatfievrruin.

Buohkain leavuoigatvuohta iežas giela ja kultuvra seailluheapmai. Sisafárrejeaddjiide galgá addit subjektiivalaš vuoigatvuođa gielaoahppamii.
Ruonát dorjot searvvušvuođa. Geaŋgge ii oažžo guođđit okto su fuolaiguin. Oktoorrumis sáhttá oažžut fámu – gávpoga friijavuođas dahje eanaguovllu ráfis – muhto dat sáhttá maid šaddat nuođđđin ovdamearkan earáneami, fárrema dahje ealáhahkii sirdašuvvama mielde.

Vuoiggalaš buresbirgejeaddjiriika gáibida buorre sosiáladorvvu. Ruonáid evttohan vuođđoboahtu veahkeha birget dála boatkkalaš bargoeallimis, geahpeda sosiáladorvui laktaseaddji olbmuid mo ain goas mo gieđahallama ja dahká smávvage lassidietnasa skáhppoma gánnehahttin. Vuođđoboahtu addá gielddaid sosiálabargiid áiggi olbmuid ja bearrášiid veáhkeheapmai.


4. Ruoná gielda lea rabas ja roahkkadis álbmotsearvvuš


Ekonomálaš duogášoktavuođat eai mearret ruoná politihka, mii addá vejolašvuođa árvvoštallat áššiid, main mearriduvvo, gieldda olbmuid geahččanguovllus. Mii eat leat čohkkán seamma luohttámušbáikkiin ovtta bellodaga dahje soames nana mearrideaddji gielddain buolvvas nubbái – mii hálidat ráhpat dáid gielddaid maid dábálaš olbmuid mihttomeriid ja doaivagiid váikkuhusaid ollái.

Fitnodatustitlaš ruoná gielda doarju fitnodagaid doaimmaid aktiivalaččat, bealaheamit ja  čađa oidnosit.

Gielddaráját eai oažžo hehttet olbmuid árgga. Ruonáid mielas gielddaid sáhttá ovttastit, juos doaibmi bálvalusaid dorvvasteapmi ja birasustitlaš lávvaráhkadeapmi dan gáibida.

Suomas váilu riikkagotte dási demokráhtalaš mearridanváldi. Geavatlaččat gielddaid bajábeallai ja daid gaskii lea šaddan gielddaidovttastumiid rohtu, gos gielddaid gaskasaš soahpamušaid nođđu čiehká daid geain lea politihkalaš vástu. Ruonát dorjot válggas válljejuvvon eanagottistivrraid.

Gielddat leat dehalaš bargoaddit, geat galget váldit ovddasvástádusa bargiinneaset. Gielddat galget loahpat ovdamearkan máŋgga suorggi boatkkabargguin, main leat nissonat eanetlohkun dego oahpaheaddjiid, skuvlavehkiid ja dikšuid boatkkabargguin.
Bargoaddi, guhte bidjá  bargi ere barggus geasi áigái, ii lihkostuva gilvvus mas bargofápmu geahppana olles áigge.

Ruonáid mielas juohkehaš, maid mánát ja nuorat, galget oažžut váikkuhit ruovttugáhtaset, gávpotoasiset dahje giliset áššiide. Mearrrádusaid dahkamis galgá guldalit ássiidservviid, nuoraidstivrraid sihke mánnaášše -, lámisolbmo- ja boarrásiidráđiid. Gielddaid galgá fidnet eallit neahttaáiggis: ruovttuguovllu ferte sáhttit plánet dahje bálvalusain addit máhčahusa internet-servodagas. Gielddat galget atnit fuola das, ahte dávjjit ássojuvvon guovlluin lea buohkain vejolaš geavahit rabas viiddis datafierpmi. Gielddat galget ovddidit easttahis elektrihkalaš bálvalusaid.

Ruoná gielddas buohkat leat servodaga ovttaveardásaš lahtut. Várehis olbmot birgejit dálá buorebut, go vuođđoboahtu ráhkada maŋimuš dorvofierbmi. Dan dievasmahttet skuvllat, beaiveruovttut, girjerájut, dearvvasvuođaguovddášat ja friijavuohta válljet alcces mielamiel bálvalusaid.
Gielddat galget investeret olbmui. Gielda lea olbmuid servodat, man galgá ráhkadit buorre sadjin ássat, eallit ja doaibmat.

Prográmma lea neahtas: www.vihreat.fi/vaaliohjelma
Jaa sivu:
Tilaa upeasti uudistunut Vihreä Lanka!