Tuetaan nuoria koronakriisissä Tuetaan nuoria koronakriisissä

-- Julkaistu 15.5.2020 -- Koronakriisin vaikutukset ovat kauaskantoisimmat kenties juuri nuorten keskuudessa – he, joiden pitäisi aloitella nyt omaa, itsenäistä elämää, joutuvat kohtaamaan koronan pahimmat talousvaikutukset. Tilanne vaikuttaa monen nuoren toimeentuloon ja opintopaikan saamiseen.

Nuoret ovat moninainen joukko – moni kokee koronan aiheuttaman kriisin vahvemmin kuin osaammekaan ajatella. 

Viimeisimmät kyselyt osoittavat, että koronakriisi on tuonut nuorten elämään ahdistusta ja huolta muun muassa oman perheen toimeentulosta. Samaan aikaan nuoria tukevat palvelut ovat kovan paineen alla, kun ne on pitänyt siirtää nopealla aikataululla verkkoon ja asiakasmäärät ovat kasvaneet. Koronan mielenterveysvaikutusten todellisen laajuuden tulemme hahmottamaan vasta myöhemmin. 

Kriisitilanne itsessään voi vaikuttaa myös nuoren identiteetin kehittymiseen: Monelle elämänkokemusta keräävälle on vaikeaa toteuttaa itseään poikkeusaikana. Haasteellisinta on, jos lähipiiri tai ympäristö ei tunnista tai ymmärrä nuorta, eikä kaverien tukea ole saatavilla. 

Monilla nuorilla on myös vahvuuksia, joista on hyötyä kriisiajan ylittämisessä: Useat nuoret osaavat tarvittaessa etsiä tietoa ja heille on luontevaa hakeutua myös etäavun piiriin. Ystävien kanssa pidetään yhteyttä monin tavoin somessa. On kuitenkin myös muistettava, että digitaidoissa on nuortenkin kesken suuria eroja ja kaikille internetin yli tapahtuva kommunikaatio ei ole yhtä luontevaa.

Tosiasiassa moni nuori kuuluu koronan riskiryhmään terveydentilansa, esimerkiksi pitkäaikaissairauden takia. Myös monen vammaisen nuoren vamman laatu voi asettaa hänet riskiryhmään. Huoli ja pelko hoitoon pääsystä ja sen toteutuksesta voi olla suuri. Lisäksi monet nuoret ovat esimerkiksi pienituloisuuden tai vähemmistöaseman vuoksi erityisessä riskiryhmässä, kun puhutaan koronan sosiaalisista ja taloudellisista vaikutuksista.

Korona asettaa meidät isojen kysymysten äärelle: Mihin suuntaan kehitämme Suomea kriisin jälkeen ja ketä varten? Reilu muutos ja jälleenrakennus tarkoittaa syrjimättömyyttä ja eriarvoisuuden torjumista. Erilaisten nuorten tulevaisuus on huomioitava.

Hyvinvointi 

Hyvinvoinnin psyykkiset, fyysiset että sosiaaliset haasteet korostuvat koronakriisin aikana. Nyt on tärkeää huolehtia nuorten perusterveydenhuollosta, kun koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto on ollut rajoitettua kevään ajan. Etenkin pitkäaikaissairaiden nuorten hoitosuunnitelmista on pidettävä kiinni ja vammaisten nuorten kuntoutusta tulee jatkaa niiltä osin kuin se on turvallista.

Etsivän nuorisotyön tarve on juuri nyt korostunutta. Toistaiseksi on viitteitä siitä, ettei nuorten päihteidenkäyttö ole lisääntynyt korona-aikana, mutta tilanne voi muuttua merkittävästi, jos nuorten palveluista ei pidetä kiinni ja jos tilanteet nuorten kodeissa kärjistyvät rajoitustoimenpiteiden pitkittyessä.

  • Varmistetaan, että kaikilla nuorilla on myös kriisin ja koulujen aikana pääsy perusterveydenhuoltoon ja kuntoutukseen.
  • Panostetaan etsivään nuorisotyöhön.

Mielenterveys

Vaikka monet nuoret ovat tottuneet etäyhteyksiin ja iso osa vuorovaikutuksesta tapahtuu erilaisten somekanavien välillä, niin poikkeustilan aiheuttama fyysinen eristäytyminen on psyykkisesti kuormittavaa ja synnyttää uudella tavalla koettua yksinäisyyttä. Nuorille toteutetun kyselyn mukaan jopa 70 % 13–17 -vuotiaista nuorista koki, että koronavirus on tuonut elämään huolia tai ongelmia tai pahentanut olemassa olevia. Yleisimmät tilanteen aiheuttamat tunteet ja huolet olivat mm. ahdistus (72 % vastaajista), yksinäisyys (64 %), mielialan vaihtelut (45 %) ja uniongelmat (40 %).

Tilanne on haastavin niillä nuorilla, joilla on perheessä tai itsellään ollut jo ennestään haasteita mielenterveyden tai päihteiden kanssa. Erityisen huolestuttavaa on, että kyselyn mukaan huolia kokeneista nuorista 13 % kokee itsetuhoisista ajatuksia.  Nuorten tarve keskusteluavulle on näkynyt erilaisissa verkkopohjaisissa chat-palveluissa. Tuen tarve ja oireilu voi pysyä korkeana myös koronakriisin jälkeen.

  • Tuetaan nuorille kohdennettuja tuttuja ja toimivia mielenterveyspalveluita.
  • Tarjotaan kaikille nuorille kouluissa tietoa mielenterveysongelmista sekä vahvistusta mielenterveystaitoihin myös tulevina vuosina.

Ehkäisy ja seksuaalikasvatus

90-luvun laman seurauksena nuorten aborttiluvut ampaisivat kasvuun, koska muun muassa koulujen seksuaalikasvatuksesta leikattiin. Nyt on tehtävä toisin. Myös poikkeusoloissa jokaisella on oikeus seksuaaliterveyden hyvinvointiin ja itselle sopivaan ehkäisyyn. Kesäaika ei saa tuoda katkoksia ehkäisy- ja perheneuvolaan pääsyyn. Kouluterveydenhuollon lisäksi erilaisia ehkäisymuotoja on tarjottava nuorille helposti ja nopeasti esimerkiksi nuorisotiloissa. 

  • Jokaisen kunnan tulee varmistaa, että pääsy terveydenhoitajalle ja lääkärille on mahdollista myös kesän aikana.
  • Hallituskauden aikana toteutetaan maksuttoman ehkäisyn valtakunnallisen kokeilu, jotta jokainen nuori voisi huolehtia omasta seksuaaliterveydestään.

Opiskelijat

Koronatilanne vaikuttaa laajasti opiskelijoihin. Oppilaitosten sulkeutuminen on hankaloittanut monien edistymistä opinnoissa. Tilanne on erityisen hankala niillä opiskelijoilla, joilla on oppimisvaikeuksien tai vamman vuoksi haasteita toimia etäopiskeluympäristöissä. 

Korkeakoulut ovat päätyneet järjestämään opiskelijavalinnat normaalista poikkeavalla tavalla. Yliopistojen päätös todistusvalinnan painoarvon merkittävästä kasvattamisesta kohtelee hakijoita eriarvoistavasti. Todistusvalinta ei tällä hetkellä huomioi esimerkiksi ammatillisen oppilaitoksen päättötodistusta. Monen pääsykokeeseen valmistautuneen korkeakoulupaikka on nyt uhattuna pääsykoevalintakiintiön ollessa pienempi. Yllättävät välivuodet aikana, jolloin esimerkiksi töiden saaminen tai välivuoden viettäminen ulkomailla on epätodennäköisempää, asettavat monen hankalaan tilanteeseen. 

Korona koskettaa myös toisen asteen opiskelijoita. Etäopetus muuttaa opiskelua ympäristön ja opiskelun päivittäisten rakenteiden muuttuessa, mikä vaatii opiskelijalta entistä suurempaa vastuuta omista opinnoistaan. Kaikkia opintoja, erityisesti ammatillisia, ei ole mahdollista tehdä etänä tai verkossa. Jo valmiiksi syrjäytymisvaarassa oleviin opiskelijoihin erityisesti ammatillisissa oppilaitoksissa on ollut entistä hankalampaa saada yhteyttä. 

  • Päätökset etäopiskelun jatkumisesta toisella asteella ja korkeakoulutuksessa tulisi tehdä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
  • Kevään aikana etäopiskelussa havaitut ongelmat tulee tunnistaa, erilaiset tilanteet huomioida ja tarjota opiskelijoille konkreettista tukea opinnoissa esimerkiksi riittävän opinto-ohjauksen keinoin. 
  • Oppilashuollon ja opiskelijaterveydenhuollon resurssit tulee turvata, jotta opiskelijoille on tarjolla riittävää apua tilanteen aiheuttamaan henkiseen ja psyykkiseen kuormitukseen. 
  • Mahdollisuuksia korkeakouluopintojen suorittamiseen kesällä tulee parantaa.

Harrastukset

Koronapandemia laittoi monen nuoren liikunnan ja urheilun tauolle. Koululiikunnan, urheiluseurojen sekä pihapelien jäätyä pois, liikuntaa tulee monella selvästi alle tarpeen. Erityinen huoli on niiden nuorten liikuntatarpeiden täyttymisestä, jotka tarvitsevat henkilökohtaista avustajaa liikkumiseen, kun sosiaaliset kontaktit on minimoitu.

Poikkeustilan aikana lenkkipoluilla, ulkoliikuntapaikoilla ja metsäretkillä lisääntynyt nuorten määrä osoittaa vahvasti sen, että virkistysalueiden ja vapaiden liikuntapaikkojen monipuolisuudesta, määrästä ja kunnosta on tärkeää pitää huolta, jotta ne houkuttelevat myös nuoria käyttäjiksi. Urheiluseurat ovat nykyään keskeisin nuoria liikuttava taho. Liikuntapaikkojen avautuessa ja pienryhmäharjoittelun alkaessa moni nuori pääsee takaisin omaan harjoitusympäristöönsä tuttujen ystävien kanssa. Fyysisyyden lisäksi liikuntaharrastuksilla on voimakas vaikutus nuoren psyykkiseen ja sosiaaliseen kehitykseen sekä hyvinvointiin.

Kulttuuri on monelle nuorelle luontainen tapa rakentaa omaa identiteettiä, kanavoida ja ilmaista tunteitaan jos niiden sanoittaminen ei tunnu luontevalta. Musiikin tai taiteen luominen tai niiden kokeminen auttaa realisoimaan omia ajatuksia, jolloin niitä on helpompi käsitellä ja purkaa. Näytellessä tai tanssiessa tunteita ja tunnelmaa voi päästää fyysisesti ulos kehostaan. Kirjoittaessa voi uppoutua täysin uuteen maailmaan ja ajatuksen virtaan.

Kulttuuri tukee voimakkaasti nuorten henkistä ja sosiaalista kehitystä ja kasvua. 

Kaikilla nuorilla ei kuitenkaan ollut harrastusta ennen koronaakaan. Harrastusten puuttuminen linkittyy usein muihin haasteisiin nuoren elämässä ja ennakoi myös syrjäytymistä. Nuorten harrastamisen tukeminen onkin merkittävä tapa pitää heidät mukana yhteiskunnassa.

  • Suomessa on noin 10 000 nuorta, jolla ei ole harrastusta. Miljoonalla eurolla kunnat voisivat tarjota jokaiselle näistä nuorista 100 euron arvoisen harrastussetelin. Kunnat voisivat jakaa setelin etsivän nuorisotyön kautta, mikä osaltaan kannustaisi nuoria etsivän nuorisotyön piiriin.
  • Huolehditaan siitä, että jokaisella nuorella on turvallinen paluu harrastustensa pariin. Ohjeistetaan valmentajat ja ohjaajat vahvistamaan nuorten kykyä käsitellä koronakriisin psyykkisiä ja sosiaalisia vaikutuksia.
  • Toteutetaan hallituskauden aikana Suomen mallin, jossa harrastukset tuodaan osaksi koulupäivää.

Vähemmistöt 

Korona on kaikkea muuta kuin yhdenvertainen. Maailmalla ja Suomessa on nähty korona-aikana, kuinka sosioekonominen asema ja vähemmistöön kuuluminen asettavat ihmiset eriarvoiseen tilanteeseen. Poikkeustilanteessa heikon toimeentulon ja vähemmistöaseman välinen suhde voi korostua entisestään. Moniin vähemmistöihin kohdistuu nyt syrjintää tai rasismia, jota oikeutetaan koronalla. Vähemmistöihin kohdistuvat ennakkoluulot ja syrjintäkokemukset voivat osaltaan johtaa vähemmistöihin kuuluvien varovaisuuteen ja pahimmillaan epäluottamukseen viranomaisia kohtaan. Tällöin avun hakeminen ei ole yhtä helppoa kuin niille, jotka eivät kohtaa syrjintää. 

Kriisi vaikuttaa eri vähemmistöihin eri tavoin. Koronarajoitteet voivat vaikuttaa siihen, kuinka vähemmistönuori kykenee olemaan oma itsensä. Kotona voi olla koronatilanteen vuoksi tukalaa ja ahdistavaa. Esimerkiksi oman seksuaali- tai sukupuoli-identiteetin muodostaminen voi osoittautua entistäkin vaikeammaksi tilanteessa, jossa nuori ei pääse pois kotoa.  Monen rodullistetun maahanmuuttajaperheen vanhemmat saattavat työskennellä matalapalkkaisella tai palvelualalla, eikä heillä ole mahdollisuutta jäädä kotiin. Saamelaisnuorilla puolestaan on huoli ystävistään, omaisistaan ja läheisistään, kun ei ole mahdollista tarjota apua rajan toiselle puolelle. Pohjoisessa rajasulku tuo haasteita myös kouluarkeen, kun yhteistyö esimerkiksi saamen kielen opetuksessa ei onnistu rajojen ollessa kiinni. Lisäksi nuorten poronhoitajien mieltä painaa huoli, että matkailun palatessa alueelle paine kasvaa huomattavasti ja että luonnon kestokyky joutuu ankaralle koetukselle.

  • Edistetään vähemmistöjen oikeuksia koronan mukanaan tuomasta poikkeustilanteesta huolimatta. 
  • Panostetaan erityisesti vähemmistönuorten matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin.

Työ ja toimeentulo

Koronan talous- ja työllisyysvaikutukset iskevät monelta osin juuri nuoriin. Useat nuoret elävät kädestä suuhun, eikä taloudellista puskuria ole omasta takaa. Monilta saattaakin hävitä hetkellisesti toimeentulo kokonaan, kun kesätyöt ja muut pätkätyöt häviävät ensimmäisenä yritysten vähentäessä työvoimaa. Opintoihin kuuluvat harjoittelut saattavat siirtyä myöhempään ajankohtaan. Toisaalta huonot talousnäkymät vaikeuttavat vastavalmistuneiden nuorten mahdollisuuksia löytää vakituinen oman alan työpaikka.

Nuorten ja opiskelijoiden kokema epävarmuus tulevaisuudesta sekä toimeentulosta lisää jo valmiiksi huolestuttavan suurta psyykkistä kuormitusta. Kriisiaika on osoittanut, että sosiaaliturvamme vaatisi pikaista uudistamista. Kaikille täysi-ikäisille myönnettävä perustulo auttaisi itsenäistä elämää aloittelevia nuoria poikkeustilanteessa, mutta myös muina aikoina. Vastikkeeton ja ilman byrokratiaa myönnettävä perustulo auttaisi siirtymään elämänvaiheesta toiseen ja antaisi turvaa vaikkapa juuri silloin, kun nuori siirtyy opintojen jälkeen työelämään. Nyt väliaikaisesti myönnetty yrittäjien työttömyysturva auttaa monia nuoria ja aloittelevia yrittäjiä selviytymään pahimman yli.

  • Varmistetaan, että opintotukikuukaudet riittävät koronan takia hidastuneiden opintojen loppuunsuorittamiseen.
  • Huolehditaan, ettei kukaan syrjäydy koronan takia lisää. Turvataan laadukkaat TE-palvelut myös nuorille kohdennetusti.
  • Edistetään perustuloa sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

Mediatiedote

Jaa sivu: