Vihreiden edustajien teesit Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajakaudelle 2017 – 2019 Vihreiden edustajien teesit Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajakaudelle 2017 – 2019

Vihreiden edustajien teesit Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajakaudelle 2017 – 2019

Arktisen alueen herkkä ja ainutlaatuinen luonto tarvitsee suojelua: pohjoinen jäämeri on yksi maailman vähiten suojelluista meristä. Alueen tulevaisuus on meidänkin käsissämme.

Suomella on pian vaikuttamisen paikka: toimimme Arktisen neuvoston puheenjohtajana 2017–2019. Arktinen neuvosto on kahdeksan arktisen valtion keskeisin yhteistyöfoorumi. Mihin Suomen tulisi puheenjohtajakautenaan pyrkiä? Miten löydetään tasapaino ilmastonmuutoksen torjumisen, arktisen luonnon säilyttämisen ja taloudellisen hyödyntämisen välillä? Tässä kansanedustaja Pekka Haaviston, Emma Karin ja Antero Vartian teesit:


1. Rakennetaan yhdessä kestävä tulevaisuus 

Ilmaston lämpeneminen ja arktisen jääpeitteen sulaminen ovat lisänneet kiinnostusta arktista aluetta ja sen hyödyntämistä kohtaan. Uudet mahdollisuudet energian, kalastusalueiden tai liikenneväylien hyödyntämiseen sisältävät kuitenkin valtavia riskejä alueen herkälle ja ainutlaatuiselle luonnolle.

Alueen hyödyntämiselle on asetettava yhteiset reunaehdot. Ilmastonmuutoksen torjunnan ja alueen luonnon suojelun tulee olla lähtökohtia, joille kaiken arktisen alueen hyödyntämisen pitää rakentua. Arktinen alue tulee pyrkiä pitämään myös geopoliittisten jännitteiden ulkopuolella.

Reunaehtojen laatimisessa tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä. Suomen tulee käyttää paikkansa Arktisen neuvoston puheenjohtajana yhteistyön ja yhdessä asetettujen sääntöjen juurruttamiseksi, arktisen luonnon suojelemiseksi sekä alkuperäiskansojen osallisuuden vahvistamiseksi.


2. Ei kosketa arktiseen öljyyn

Arktisen öljyn poraaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa eikä ilmastotavoitteiden mukaista.

Pariisin ilmastosopimuksen tavoite lämpenemisen pysäyttämisestä selvästi alle kahden asteen merkitsee sitä, että 80 % tunnetuista fossiilisista varannoista on jätettävä hyödyntämättä. Tästä seuraa, että kallis ja vaikeasti hyödynnettävä arktinen öljy- ja kaasureservi jää koskemattomaksi.

Suomi on ottamassa ilmastonmuutoksen torjunnan yhdeksi puheenjohtajakautensa keskeiseksi tavoitteeksi. Sen keskeinen lähtökohta on, että arktisen alueen koskemattomat öljyvarat jäävät  hyödyntämättä. Myöskään Suomen oma Arktisen alueen liiketoimintastrategia ei voi rakentua ajatukselle, että lähialueilla on meneillään massiiviset uudet öljynporaukset.

Ei kosketa arktisiin öljyvaroihin

3. Suojellaan ainutlaatuinen luonto

Pohjoisen Jäämeren alue koostuu Pohjoisnapaa ympäröivästä kansainvälisestä merialueesta sekä rantavaltioiden aluevesistä ja talousalueesta.  Alueen luonto on ainutlaatuista ja herkkää, ja suojelu välttämätöntä. Pohjoinen Jäämeri on yksi maailman vähiten suojelluista meristä: suojelualueita vähän, ne ovat pieniä ja kokonaisuus on hajanainen.

Napaa ympäröivä kansainvälinen merialue on suojeltava kokonaan ja lisäksi on luotava kattava suojelualueiden verkosto rantavaltioiden talousvyöhykkeillä ja aluevesillä. Suomen on ajettava voimakkaasti suojelualueverkoston perustamista. Suojelualueilla teollisen mittakaavan kalastus, öljynetsintä ja muu ympäristöön voimakkaasti vaikuttava taloudellinen toiminta olisi kiellettyä. Erityisen vahingollista on pohjatroolaus, koska siinä käytettävä välineistö häiritsee voimakkaasti meriluontoa ruoppaamalla merenpohjaa ja tällä tavoin tuhoaa syvänmeren koralleja.


4. Turvallisempaa ja puhtaampaa liikennettä  

Ilmaston lämpeneminen ja siitä johtuva arktisen jääpeitteen kutistuminen ovat lisänneet kiinnostusta myös Koillisväylää kohtaan. Se lyhentää selvästi matkaa Aasiasta Euroopan markkinoille. Olosuhteet Jäämerellä ovat kuitenkin niin vaativat ja merenkulku niin kallista, että väylälle ei vielä ole vetänyt kansainvälistä rahtiliikennettä puoleensa.

Vaativien olosuhteiden ja suurten riskien vuoksi turvallisuusmääräysten on oltava erittäin tiukat ja vahinkojen ennaltaehkäisemiseksi on tehtävä kaikki mahdollinen. Väylän pitäminen auki vain kesällä minimoi ympäristökatastrofien kuten öljyvuotojen riskit. Talvella väylän auki pitäminen on kallista, vaativaa ja riskialtista.

Arktisen rahtiliikenteestä yli neljännes käyttää polttoaineena raskasta polttoöljyä, joka on Etelämantereella ollut kiellettyä vuodesta 2011. Vastaavaan kieltoon tulisi päästä myös Arktisella.

Arktinen alue

5. Enemmän tutkimusta ja kestävää liiketoimintaa

Arktisen taloudelliselle hyödyntämiselle tarvitaan yhdessä laaditut, luontoa ja ilmastoa kunnioittavat rajat. Kaikkiin mahdollisuuksiin ei voida tarttua jos haluamme säilyttää arktisen luonnon ja toimia ilmaston sallimissa puitteissa myös arktisella. 

Lisää panostuksia tarvitaan kuitenkin tiede-, tutkimus- ja innovaatiotoimintaan sekä matkailun tukemiseen. Alueen korkeakoulujen ja kansainvälisten yhteistyöverkostojen tuottamaa tutkimustietoa alueen erityispiirteistä, kuten kylmäsuojauksesta, ympäristöriskeistä ja matkailun mahdollisuuksista, tulee hyödyntää aktiivisesti. Uusiutuvien energialähteiden kestävä hyödyntäminen, puhdas teknologia ja digitaaliset palvelut tuovat uutta kasvua myös arktisella alueella. Esimerkiksi erilaiset tietoliikennehankkeet, kuten datakeskukset, voivat hyötyä arktisesta ilmastosta.

Jaa sivu:
Tilaa upeasti uudistunut Vihreä Lanka!